0G

0G (engl. zeroth generation) on yleinen lyhenne ns. "nollannen sukupolven" matkapuhelinteknologioille. Tämän ajattelun mukaan nollasukupolvea (0G) edustavat analogiset standardit kuten ARP.

Nollannen sukupolven matkapuhelinjärjestelmille oli luonteenomaista lähes radiopuhelimien tasolla oleva toiminta. Yhteydet katkesivat käyttäjän siirtyessä tukiaseman alueelta toiselle esimerkiksi autolla matkatessa. Myös tukiasemien kattavuus oli harvaa.

Varhainen kaupallinen radiopuhelinverkko avattiin Yhdysvalloissa Motorolan ja Bell-yhtiön yhteistyönä vuonna 1946. Euroopassa avattiin vastaavia verkkoja 1950-luvulta lähtien.

Ensimmäiset autoradiopuhelimet tulivat HPY:n verkkoon 1956. Alussa käyttäjät olivat pelkästään takseja ja samalla kanavalla oli 20 autoa, jotka kuulivat toisensa. Puheluja ei voitu yhdistää yleiseen puhelinverkkoon. Vuonna 1961 tuli käyttöön käsivälitteinen järjestelmä. Automaattinen HPY:n toimialueen peittävä laitteisto hankittiin Stornolta 1971.

Suomessa oli käytössä myös 1971 lähtien valtakunnan laajuinen Telen (PLH) ylläpitämä Autoradiopuhelin-järjestelmä (ARP). ARP toimi vuoteen 1974 asti puhekutsuilla, CCIR 5-ääni-selektiiviikutsujärjestelmä korvasi sen 1975. Ensimmäisiä päätelaitteita olivat kotimaiset AGA, Salora SRP-22, Televa 701 ja Nokian Presente SV1300. Dupleksi-ARP-puhelinmallit vapaan puhekanavan hakuautomatiikalla tulivat 1970-luvun lopulla. Puhelut yhdistettiin käsivälitteisesti (operaattorin toimesta).

Tekniikat

Nollannen sukupolven tekniikoita olivat:

• MTS (Mobile Telephone System)
• IMTS (Improved Mobile Telephone Service)
• AMTS (Advanced Mobile Telephone System)
• OLT (norjalainen Offentlig Landmobil Telefoni)
• MTD (ruotsalainen Mobiltelefonisystem D)