Ewe-rummutus
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Kieli on paikoin huonoa ja erityisesti Ristirytminen rakenne -kappaleessa vaikeaselkoista. |
Ewe-rummutus viittaa Ghanan, Togon ja Beninin ewe-kansojen rumpuyhtyeisiin. Ewet tunnetaan kokeneina rumpaleina koko Länsi-Afrikassa. Ewe-rummutuksen hienostuneet risti- ja polyrytmit ovat samanlaisia kuin afrokaribialaisessa musiikissa ja viimeaikaisessa jazzissa. Alun perin Ewe-rummutuksen mukaan lauloivat tai sitä esittivät soturit. Nykyisin kappaleita esitetään virkistyskäyttöään. Esimerkiksi agbadza oli alun perin sotureiden tanssi, mutta nyt sitä käytetään tapahtumien juhlistajana.
Kellosoittimet muokkaa
Gangokui muokkaa
Gankoki, joka tunnetaan myös nimellä gakpevi, on kello tai lyömäsoitin, jota soitetaan puukepillä. Se on valmistettu takoraudasta ja se koostuu matalaäänisemmästä soittokellosta (jota usein kutsutaan vanhemman soittokelloksi) ja korkesointisemmasta kellosta (tai lapsen kelloksi, jonka sanotaan lepäävän suojattuna vanhemman rintaan), jotka ovat pysyvästi sidoksissa toisiinsa. Gankogui on kaiken perinteisen ewemusiikin luuranko, selkäranka ja perusta. Gankoguin soittajan on soitettava tasaisesti ja virheettömästi koko kappaleen ajan. Gankogui-soittajan on oltava luotettava henkilö, ja häntä pidetään sokeana, jos hänellä ei ole konkreettista ymmärrystä soittimesta ja sen roolista rumpuyhtyeessä. Rumpuyhtyeessä gankogui-soittaja ei käytä mitään variaatiota.
»The time span of one bell cycle establishes the temporal period of the music, although some phrases cover several bell cycles. The regulative time point—“the one”—is the instant of maximum, although quite temporary, stasis. In each bell cycle, it is the moment towards which the ensemble thematic cycle moves. The bell phrase guides the tempo, aligns the instruments, and marks elapsing musical time into bell cycle units.»
(David Locke)
Vakio kellokuvio ja siihen liittyvä axatse-osa muokkaa
Yleisin gankoguin osuus on 12-sykkeinen perus- ewe,[1] tai vakiomallinen kuvio.[2] Vakiomallin mukana tuleva axatse-osa on: "pa ti pa pa ti pa pa pa pa pa pa." "Pa:t" kuulostavat vakiokuvioilta lyömällä helistintä polvea vasten. "Ti: n" ääni sykkii kellojen välillä nostamalla axatsea ylöspäin ja lyömällä sitä vapaalla kädellä. Kuten monille afrikkalaisille rytmeille on yhteistä, axatse-osa alkaa (ensimmäinen "pa") kellon toisella iskulla (1a) ja viimeinen "pa" osuu yhteen ensimmäisen kanssa. Päättymällä syklin alkuun, axatse-osa myötävaikuttaa yleisen rytmin syklisyyteen. Katso: vakiokello mukana olevalla axatse-osalla. Atsiagbekor.
Atsimevu muokkaa
Toinen päärumppu on nimeltään atsimevu. Atsimevu on ewerummuista korkein. Se on noin 4,5 jalkaa (1,35 m) korkea. Atsimevua soittaakseen rumpalin on asetettava se nojalle vudetsi-nimisen jalustan päälle, seisottava rummun yhdellä puolella - ja soitettava sitä joko kahdella puisella sauvalla tai toisella kädellä ja yhdellä sauvalla. Atsimevu antaa keskialueen äänen, jossa on jonkin verran bassoa.
Rumuttajan näkökulmasta katsoen rumpupalikka on käden katke. Se pysyy jatkuvassa hallinnassa vapauttaakseen vain halutun värähtelytaajuuden, kun se osuu rumpukalvoon. Päärummutuksen rumpupalikkatekniikoita on neljä, perustekniikka ja tämän tekniikan kolme varianttia. Jokainen näistä tekniikoista tuottaa atsimevu-äänisarjan erillisen sävelkorkeuden. . . Esitystekniikan suhteen äänen resonanssin kestoa säädetään yleensä vaimentamalla rumpukalvon reunaa kevyellä, mutta tiukalla vasemman käden sormien kosketuksella. Tämä tekniikka on ensisijaisen tärkeä rummutuksen tai vugben rakenteen nivelöinnissä. Se tarjoaa keinot osoittaa niitä perusmotiiveja, ilmauksia ja kestoja, joista rumpumusiikki koostuu - Ladzekpo (1995: web). [3]
Tonaalinen rummutus muokkaa
Kuten monilla Länsi-Afrikan rummuilla, päärummuilla ja joskus kideillä on kyky puhua kieltä. Useimmat afrikkalaisista kielistä ovat tonaalisia, joten tuottamalla erilaisia ääniä rummun eri sävelkorkeuksilla rumpali voi jäljitellä kielen ääniä. Jotkut afrikkalaiset rummut voivat jopa jäljitellä konsonantteja, jos rumpua lyödään sauvalla tai kädellä eri kulmista ja sauvan tai käden eri osilla. Ewet soittavat myös muutamia rumpupareja nimeltään atumpan, joita käytetään kaikkialla Ghanassa puhuvina rumpuina. Atumpan soittaja seisoo ja soittaa rumpuja kahdella L:n muotoisella kepillä.
Anlo-Ewe-kulttuurissa rumpu on ihmisen äänen heijastuma. Tässä mielessä rummun rooli ja voima yhdistyy Saharan eteläpuolisen Afrikan käsityksessä maailmankaikkeuden luonnollisten voimien yliluonnollisten muotojen muodostamiseen. Tässä tietoisen kokemuksen yhdistelmässä ihmisen voima yhdistyy muihin luonnonvoimiin - eläimen nahkaan, onttoon kiinteään puunrunkoon jne. - välineeksi, joka herättää ihmiskunnan huomion ja reaktion. Erilaisilla sävyominaisuuksilla - sävelkorkeudella, sävellaadulla, voimakkuudella ja monimutkaisilla rytmeillä - rumpu ja rummuttaja luovat sellaisia tietoisuuden kuvioita, jotka antavat inspiraation hetken niille, joita se koskettaa. Anlo-Ewen legendaarisen metaforan ela kuku dea 'gbe wu la gbagbe tarkoittaa "kuollut eläin itkee äänekkäämmin kuin elävä", ja se selittää sitä ihmisen kokemusta, joka inspiroi rummun alkuperää. Ihmisellä on taipumus herättää enemmän huomiota kuolleena kuin elossa. Joten kun tuli tarve kommunikoida äänekkäämmin, kuolleen eläimen ihosta rakennettiin äänten korvike, joka voisi välittää viestin kovemmin ja selkeämmin - Ladzekpo (1995: web). [4]
Ristirytminen rakenne muokkaa
Etnomusikologi David Locke toteaa: " Ristirytmi läpäisee ewew-rummutusta." [5]
Ristirytmin tekniikka on niiden rytmisten traditioiden ytimessä, joissa säveltäjä välittää ajatuksiaan. Ristirytmin tekniikka on kontrastisten rytmisten kuvioiden samanaikaista käyttöä samassa aksentti- tai mittajärjestelmässä.
Anlo-Ewe-kulttuurissa ristirytmin tekniikka on pitkälle kehitettyä systemaattinen vuorovaikutus erilaisilla rytmisillä liikkeillä, jotka simuloivat vastakkaisten hetkien tai emotionaalisten jännitteiden dynamiikkaa, joita todennäköisesti esiintyy ihmisen olemassaolossa.
Nämä simuloidut jännitteet ovat ennaltaehkäiseviä reseptejä mielen äärimmäiseen levottomuuteen tai epäillystä kyvystä selviytyä lähestyvistä tai odotettavissa olevista ongelmista. Ne sisältyvät tanssin ja rummutuksen taiteeseen mieltä ravitsevina harjoituksina, joilla muutetaan ihmisen ajattelun luontaisen potentiaalin ilmaisu vastaamaan elämän haasteita. Lähtökohtana on, että järjestämällä mieli selviytymään oikein näistä simuloiduista emotionaalisen stressin ilmiöistä, saavutetaan mielen rohkeus ja .
Intrepidness tai päättäväinen pelottomuus, Anlo-Ewe näkemyksen mukaan, on mielen erikoinen vahvuus. Se nostaa mielen niiden ongelmien, häiriöiden ja tunteiden yläpuolelle, joita suurten vaarojen ennakointi tai näkeminen yrittää innostaa. Tällä voimalla tavallisista ihmisistä tulee sankareita pitämällä itsensä rauhallisessa mielentilassa ja pitämällä järkeensä vapaa käyttö kaikkein yllättävissä ja kauheimmissa olosuhteissa - Ladzekpo (1995: Web).
3: 2 (hemiola) muokkaa
Ewemusiikin ja yleensä Saharan eteläpuolisen afrikkalaisen musiikin perinteiden perusteellisin ristirytmi on kolmen suhde kahteen (3: 2) tai kuuden suhde neljään (6: 4), joka tunnetaan myös nimellä vertikaalinen hemiola . Kahden tai neljän lyönnin sykli on tärkein lyöntijärjestelmä, kun taas kolminkertainen lyönti on toissijainen. Ladzekpo toteaa: "Termi sekundaarinen lyöntijärjestelmä viittaa muun ristirytmin kuin päärytmimallin komponenttiseen lyöntijärjestelmään. Samalla tavalla kuin pääisku, jokainen toissijainen tahti erotetaan mittaamalla erillinen määrä pulsaatioita. Useiden näiden rytmien toistuva ryhmittely musiikin jaksossa muodostaa erillisen toissijaisen lyöntijärjestelmän. " [6]
Meidän on ymmärrettävä, että jos lapsuudestasi asti sinut kasvatetaan pitämään 3:n lyöntiä 2:sta yhtä normaalina kuin synkronisessa järjestelmässä, niin kehität kaksiulotteisen asenteen rytmiin ... Tämä kaksijakoinen käsitys on ... osa Afrikan luontoa - Jones (1959: 102) [7]
Novotney huomauttaa: "3: 2-suhde (ja [sen] permutaatiot) on tyypillisimpiä Länsi-Afrikan musiikissa esiintyviä polyrytmisiä pintakuvioita." [8] 3: 2 on Saharan eteläisten rytmisten periaatteiden generatiivinen tai teoreettinen muoto. Agawu toteaa lyhyesti: "[Tuloksena oleva [3: 2] rytmi sisältää avaimen ymmärtämiseen. - täällä ei ole itsenäisyyttä, koska 2 ja 3 kuuluvat yhteen geštaltiin." [9]
Seuraavaa kellokuviota käytetään ewe-rytmin kadodossa. [10] 24-sykekuvio ylittää viivan, ja se on ristiriidassa mittarin kanssa kolmella viiden iskun sarjalla kahdeksan päälyönnin yli (kaksi mittaa neljä pääsoittoa kukin). Kolme yksittäistä iskua vaimennetaan.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Ladzekpo, Kwaku (1977). Cited by Peñalosa (2010: 243). The Clave Matrix; Afro-Cuban Rhythm: Its Principles and African Origins. Redway, CA: Bembe Inc. ISBN 1-886502-80-3..
- ↑ Jones, A.M. (1959: 210-213) Studies in African Music. 1978 edition: ISBN 0-19-713512-9.
- ↑ Ladzekpo, C.K. (1995: web). "Atsimevu Tonalities And Performance Techniques," Foundation Course In African Dance-Drumming. https://home.comcast.net/~dzinyaladzekpo/Foundation.html
- ↑ Ladzekpo, C.K (1995: web). "A dead animal cries louder than a live one," Foundation Course In African Dance-Drumming. https://home.comcast.net/~dzinyaladzekpo/Foundation.html
- ↑ Locke, David (1982). "Principles of Off-Beat Timing and Cross-Rhythm in Southern Ewe Dance Drumming” Society for Ethnomusicology Journal Nov. 11.
- ↑ Ladzekpo, C.K. (1995: webpage). https://home.comcast.net/~dzinyaladzekpo/SixFour.html
- ↑ Jones, A.M. 1959. Studies in African Music, v.1 p. 102. London: Oxford University Press.
- ↑ Novotney, Eugene D. (1998). The Three Against Two Relationship as the Foundation of Timelines in West African Musics Urbana, IL: University of Illinois. UnlockingClave.com.
- ↑ Agawu, Kofi (2003: 92). Representing African Music: Postcolonial Notes, Queries, Positions New York: Routledge. ISBN 0-415-94390-6.
- ↑ "Kadodo," Ritual Music of the Yeve, (Ladzekpo brothers). Makossa phonorecord 86011 (1982).
Aiheesta muualla muokkaa
- Robert Ayitee, Kwashi Amevuvor, uuheritrummerit Ghanasta, Länsi-Afrikasta.
- Ladzekpo, CK. https://web.archive.org/web/20090415164952/http://bmrc.berkeley.edu/people/ladzekpo/Foundation.html Afrikkalaisen tanssin rummutuksen perustakurssi. Rummut ja rummutus. 1995.
- Kinka: Avenorpedon perinteisiä kappaleita
