Agbadza

Agbadza (myös Agbadja) on Ewe-kansalta peräisin olevaa musiikkia ja tanssia, josta kehittyi sota-aikojen jälkeen hyvin suosittu vapaa-ajan tanssi ja musiikki.

Agbadza-tanssijoita Ghanassa.

Agbadzaa harjoittivat alun perin Ghanan Voltan alueen ewet, erityisesti Hogbetsotso-juhlassa, jota viettivät Anlon Ewe-kansa. Tanssia harjoitetaan nykyaikana Ghanan, Togon ja Beninin eteläosissa, sekä osassa Lounais-Nigeriaa. Agbadja on tunnettu ja suosittu Länsi-Afrikassa. Cotonoussa agbadzaa esitetään Klahodji-nimisessä paikassa, joka sijaitsee lähellä merta.

Agbadza-tanssia esitetään yleensä hautajaisissa, häissä ja juhlissa. Sitä saatetaan esittää missä tahansa tilaisuudessa, jossa halutaan korostaa ewe-kansan identiteettiä, koska muut etniset ryhmät tunnistavat tämän musiikin olevan juuri eweiltä peräisin. Jokainen on tervetullut liittymään tanssiin, toisin kuin muissa ewe-tansseissa, jotka on joskus varattu tietylle iälle, uskonnolle tai sukupuolelle.

Alkuperä ja kehitys

Ewet kävivät eri aikoina sotia ja kokivat sortoa ennen asettumistaan Ghanan Voltan alueelle ja Etelä-Togoon. Kouluttaakseen sotureita taisteluun ewet käyttivät erilaisia lauluja ja tansseja rohkaistakseen heitä. Tällä tavalla syntyi Atrikpui -niminen tanssi, josta kehittyi myöhemmin Agbadza. Sitä ei enää käytetä sotatarkoituksiin, vaan pikemminkin iloisiin tapahtumiin.

Rummuttajat soittavat Agbadzaa.

Agbadzaa esitettiin ennen myös, kun joku hyvin tärkeä henkilö, kuten vodun-päällikkö kuoli. Agbadjan esittämisen tarkoitus on tuoda iloa menehtyneen sielulle ja surijoille.

Moderni käyttö

Beniniläinen laulaja Bessanvi Gbessi kiinnostui Monon departementin kylästä Oumakonista löytämästään agbadzasta. Hän jatkoi suurten ewe-laulajien perintöä "modernisoimalla" agbadzaa sovittamalla mukaan puhallinsoittimia ja melodisia pianosovituksia.

Tanssi ja perusliikkeet

Helsingissä tanssitaan agbadzaa beniniläisen orkesterin säestyksellä.

Agbadza on Ewe-kansan “kansallistanssi”. Siinä vartalo kyykistyy ja ojentuu, ja käsivarsien liike muistuttaa linnun siipien pyristelyä. Sen muoto on melko yksinkertainen. Ihmiset nousevat tanssimaan saavuttaessaan innostuksen, yleensä pienessä, kahdesta neljään henkeä koostuvassa ryhmässä. Aluksi he tanssivat paikoillaan alueen ulkokehällä, kunnes sogo soittaa aaltoilevan jakson, joka ilmoittaa tanssijoille, että heidän on valmistauduttava. Kun sogo korottaa rummun kielen, tanssijat etenevät pienin askelin eteenpäin, samalla voimakkaasti käsiään ja vartaloaan liikuttaen. Esitysalueen ulkoreunalla tanssijat suorittavat kadenssin, kääntyvät ympäri ja toistavat saman liikesarjan takaisin aloittamaansa paikkaan. Milloin tahansa useat muutkin ryhmät voivat täyttää tanssialueen ja antaa esitykselle hajautetun muodon.

Agbadza-tanssi perustuu viiteen perusliikkeeseen:

1. Banyinyi on lyhyt johdanto rukouksena jumalille ja esi-isille,

2. Vutsortsor, joka on päätanssi,

3. Adzo, joka on vähemmän energinen ja jossa käytetään vain päärumpua yhdessä agogon ja axatsen (helistin) kanssa,

4. Hatsatsa jossa esitetään gangokuin ja atoken kanssa ajankohtaisempia, historiallisia, filosofisia ja pohtivia lauluja,

5. Vutsortsor on lopussa uusi kierros päätanssista, joka kestää yleensä useita tunteja.

Instrumentit

Gangokui: on raudasta tehty kaksikelloinen lyömäsoitin, jota soitetaan kepillä. Atoke on myös rautaa, banaaninmuotoinen soittokello, jota soitetaan pienellä takorautaisella sauvalla. Atokea voidaan käyttää gangokuin sijasta, joten niitä käytetään samaan tarkoitukseen.

Kello: Sen fraseeraus toistuu, se vahvistaa kappaleen tahdin ja se toimii koko yhtyeen aikajanana.

Sogo: On yhtyeen johtava rumpu. Se osoittaa muille rummille, mitä heidän on tarkoitus soittaa. Tämän rummun signaali antaa myös merkin tanssijoille, kun heidän pitäisi aloittaa tanssi rummun kielen avulla.

Kidi: On yhtyeen toinen rumpu. Se viestii Sogon kanssa ja luo keskustelun rummutuskielellä.

Kagan: Tukirumpu, jolla on koko esityksen ajan rytmi ja jonka kellon kanssa vuorovaikutuksessa luo tietyn melodian.

Ajatse: Helmikoristeltu helistin seuraa aikajanan rytmiä tiiviisti ja täydentää Agbadzan laulua.

Taputus: Agbadzassa taputusta käytetään lisäämään kappaleeseen ihmisten vuorovaikutusta ja luomaan tiheä musiikillinen tekstuuri, jossa on runsaasti energiaa.

Laulu: kutsu ja vastaus

Agbadza-lauluja ei ole suunniteltu vain yhden henkilön laulettavaksi. Musiikin sosiaalisuus laulun johtajan (hen,,) ja laulavan ryhmän (haxelawo) välillä on keskeistä agbadzan kokemiselle. Runojen ja laulelmien perusedellytys on vuorovaikutus muutamien johtavien laulajien ja useiden ryhmäosuutta laulavien välillä. Tätä musiikin tarjoamista ja vastaanottamista kutsutaan kirjallisuudessa ja Afrikan musiikin tutkimusten suullisessa traditiossa tavallisesti sanalla “kutsu ja vastaus”. Se vaikuttaa voimakkaasti sävelmien muotoon, melodiaan ja tonaalisuuteen. Hen„ päättää järjestyksen, jossa laulu lauletaan, laulaa johdannon vapaalla rytmillä ja kantaa päävastuun laulunjohtajan osuudesta kutsussa ja vastauksessa. Kun instrumentit ovat aloittaneet, yksi tai kaksi muuta laulajaa toimivat päälaulajan mukana auttaen soinnuttamisessa ja/tai kontrapunktisen linjan kietomisessa mukaan. Johtavan laulajan osuus kohottaa melodiaa ja antaa tilaa suuremman kuoron aloittamiselle, jonka sanat ja vire voivat kaikua, vahvistaa tai kommentoida johtajan viestiä. Jokaisen laulun rytmin oleellinen piirre on siirtymähetki yhden tai kahden heikomman äänen ja useiden äänten voiman välillä.

Kutsu : Se Se Se Ioooo

Vastaus : Aho Aho Ahoooo

Kutsu : Se Se Se Iooo

Vastaus : Aho Aho Ahoooo

Kaikki: Enyo o Egble o ahooo

Ne meku Agbadzawua nadim hee

Ne meku Agbadzawua nadim hee

Ne mekua Kiniwua nadi hee

Ne makua Kiniwua nadi hee

Katso myös

• Ewe-musiikki
• Ewe-rummutus

Aiheesta muualla

• Foli Alorwoyie, Gideon ja Locke, David: Agbadza: Songs, Drum Language of the Ewes. African Music Publishers, 2013. ISBN 1934621005 ja 9781934621004.
• Bessanvi KoffiBessanvi Gbessi yhtyeineen esiintyy Grand-Popossa, Beninissä.
• Locke, David: ”4”, An Approach to Musical Rhythm in Agbadza. kirjassa Thought and Play in Musical Rhythm. Oxford University Press, 2019. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.1.2020). (englanniksi)
• Kuwor, Sylvanus Kwashie, Understanding African Dance in Context: Perspectives from Ghana, Department of Dance, University of Ghana, Legon.