Antonius Padovalainen

portugalilainen munkki ja pyhimys

Pyhä Antonius Padovalainen (ital. Sant’Antonio da Padova; alun perin: Fernando Martins de Bulhões; 1195 Lissabon — 13. kesäkuuta 1231 Arcella) oli roomalaiskatolinen portugalilainen fransiskaani, pappi, pyhimys ihmeidentekijä ja kirkonopettaja.[1][2] Hän on laivojen haaksirikkojen, nälkiintymisen, Amerikan intiaanien, amputoitujen, eläinten, aasien, venemiesten, Brasilian, Texasin Beaumontin hiippakunnan, kotieläinten, vanhojen ihmisten, odottavien äitien, uskon eukaristiaan, Italian Ferrazzanon, kalamiesten, satojen, hevosten, Portugalin Lissabonin, postin, merimiesten, sorrettujen ihmisten, Italian Padovan, köyhien, Portugalin, kadonneiden asioiden etsijöiden, steriiliyden, sikopaimenten, Tigua-intiaanien ja vaeltajien suojeluspyhimys.[3] Hänen symboleitaan ovat Jeesus-lapsi kirjan päällä, liljat, kalat, pullo ja krusifiksi, muuli, raha-arkku ja ihmissydän, sydän, tuli, kuvattuna kirjaa pitelevänä sekä leipä.[3] Paavi Gregorius IX julisti hänet pyhimykseksi vuonna 1232, ja paavi Pius XII julisti hänet kirkonopettajaksi 16. tammikuuta 1946.[1][2] Katolinen kirkko viettää pyhimyksen juhlapäivää 13. kesäkuuta eli päivänä, jona hän kuoli 36-vuotiaana.[1][2]

Pyhä Antonius Padovalainen
Francisco de Zurbaránin maalaus, 1627–1630.
Francisco de Zurbaránin maalaus, 1627–1630.
Henkilötiedot
Syntynyt1195
Lissabon, Portugalin kuningaskunta
Kuollut13. kesäkuuta 1231 (35–36 vuotta)
Arcella, Verona
Kansalaisuus portugalilainen
Ammatti pappi
ArvonimiKirkonopettaja
Vanhemmat Martin Bouillon ja Theresa Tavejra
Muut tiedot
Lempinimet Malleus Haereticorum (harhaoppisten vasara)

Roomalaiskatolisessa messussa pyhää Antoniusta on muistettu seuraavalla latinankielisellä kollehtarukouksella:[4]

»Orémus. Ecclésiam tuam, Deus, beáti Antónii Confessóris tui sollémnitas votiva lætíficet: ut spirituálibus semper muniátur auxíliis et gáudiis pérfrui mereátur ætérnis.»

Pyhä Antonius eli neljän seuraavan paavin hallintoaikoina:[5] Celestinus III, (1191–98) Innocentius III, (1198–1216) Honorius III (1216–27) ja Gregorius IX (1227–41).

Pyhälle Antoniukselle on laadittu latinankielisiä litanioita, hetkipalveluksen pienoisversio, ja hänestä on joskus käytetty nimitystä Malleus Haereticorum, eli harhaoppisten vasara.[6] Antoniuksen on uskottu laatineen vuosisatoja fransiskaanien suosiossa olleen latinankielisen rukouksen Ecce Crucem Domini.[7]

Elämä muokkaa

Pyhä Antonius Padovalainen syntyi vuonna 1195 Fernando Martinsina Portugalin Lissabonissa varakkaaseen aatelisperheeseen, mahdollisesti Martin Bouillonille ja Theresa Tavejralle.[8][1][2][9] Hän kävi katedraalikoulua, ja hän liittyi 15-vuotiaana vuonna 1210 augustinolaiseen luostariyhteisöön pyhän Vincentin luostariin, jonka hän lopulta jätti kuultuaan Marokon viidestä fransiskaanimarttyyreistä. Hän halusi itsekin marttyyriksi ja liittyi fransiskaaneihin vuonna 1220, jolloin hän otti nimen Antonius.[8][9] Pyhimys matkasi laivalla Marokkoon joulukuussa 1220, mutta hän sairastui perillä vakavasti. Hän lähti paluumatkalle, joutui ankaraan myrskyyn, joka vei hänet Sisiliaan.[8] Koska hänen terveytensä pysyi huonona, hänen ei sallittu tehdä lähetystyötä saraseenien keskuudessa, vaan sen sijaan hän opetti teologiaa Italian Bolognassa ja Etelä-Ranskan Montpellier’ssa, Toulousessa ja Puy-en-Velayssa.[1] Hän toimi myös saarnaajana ja koska hän oli menestynyt harhaoppisten käännyttämisessä, häntä kutsuttiin Harhaoppisten vasaraksi.[2][3] Antoniuksen pidettyä paastonaajan saarnoja vuonna 1231 hänen terveytensä heikkeni ja hän vetäytyi Camposanpieroon. Häntä lähdettiin viemään Padovaan, jonne hän ei ehtinyt, vaan hänet otettiin klarissalaisluostariin Arcellassa, jossa hän kuoli 36-vuotiaana 13. kesäkuuta 1231.[1][3]

Elämänvaiheita muokkaa

Pyhän Antonius Padovalaisen elämä voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin:

  • Syntymä 1195[1]
  • Liittyminen augustiinolaisiin 1210[1]
  • Pappisvihkimys 1219 tai 1220[8]
  • Liittyminen fransiskaaneihin 1220[1]
  • Kuolema 36-vuotiaana 13. kesäkuuta 1231[1]
  • Kanonisoitu 30. toukokuuta 1232.[10]

Pyhäköt muokkaa

Pyhällä Antoniuksella on ainakin seuraavia pyhäkköjä maailmalla:

  • Cathedral of St. Anthony of Padua, Goaso, Ghana[11]
  • Cathedral of St. Anthony of Padua, Uromi, Edo, Nigeria[12]
  • Cathédrale Saint-Antoine-de-Padoue, Molegbe, Équateur, Congo-Kinshasa[13]
  • Cathédrale Saint Antoine de Padoue, Bossangoa, Ouham, Keski-Afrikan tasavalta[14]
  • Co-Cathedral of St. Anthony of Padua, Mersin, Turkki[15]
  • St. Anthony of Padua Cathedral, Masbate City, Masbate, Bicol, Filippiinit[16]
  • Cathédrale Saint-Antoine-de-Padoue, Timmins, Ontario, Kanada[17]

Galleria muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i j Saint Anthony of Padua | Biography, Facts, & Feast Day Encyclopedia Britannica. Viitattu 11.11.2017. (englanniksi)
  2. a b c d e Saints Fun Facts: St. Anthony of Padua – Saints & Angels – Catholic Online Catholic Online. Viitattu 11.11.2017. (englanniksi)
  3. a b c d St. Anthony of Padua, priest & doctor Liturgical Calendar, June 13, 2017. catholicculture.org. Viitattu 11.11.2017. (englanniksi)
  4. Sancta Missa divinumofficium.com. Viitattu 11.11.2017. (latinaksi)
  5. Catholic Encyclopedia: List of Popes www.newadvent.org. Viitattu 11.11.2017. (englanniksi)
  6. S. Antonius de Padova www.preces-latinae.org. Viitattu 11.11.2017. (englanniksi)
  7. Ecce Crucem Domini www.preces-latinae.org. Viitattu 11.11.2017. (englanniksi)
  8. a b c d Anthony of Padua Facts biography.yourdictionary.com. Viitattu 11.11.2017. (englanniksi)
  9. a b Catholic Encyclopedia: St. Anthony of Padua newadvent.org viitattu=2017-11-11. (englanniksi)
  10. Malline:Cite encyclopedia
  11. Cathedral of St. Anthony of Padua GCatholic. Viitattu 9.4.2021.
  12. Cathedral of St. Anthony of Padua GCatholic. Viitattu 9.4.2021.
  13. Cathédrale Saint-Antoine-de-Padoue GCatholic. Viitattu 9.4.2021.
  14. Cathédrale Saint Antoine de Padoue GCatholic. Viitattu 9.4.2021.
  15. Co-Cathedral of St. Anthony of Padua GCatholic. Viitattu 9.4.2021.
  16. St. Anthony of Padua Cathedral GCatholic. Viitattu 9.4.2021.
  17. Cathédrale Saint-Antoine-de-Padoue GCatholic. Viitattu 9.4.2021.

Aiheesta muualla muokkaa