Ero sivun ”Marina Tsvetajeva” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Linkki ja otsikoita. |
|||
Rivi 3:
'''Marina Ivanovna Tsvetajeva''' ({{k-ru|Мари́на Ива́новна Цвета́ева}}; [[8. lokakuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 26. syyskuuta)</small> [[1892]] [[Moskova]], [[Venäjän keisarikunta]] – [[31. elokuuta]] [[1941]] [[Jelabuga]], [[Neuvostoliitto]]) oli [[Venäjä|venäläinen]] [[runoilija]]. Hän syntyi [[Moskova]]ssa taidehistorioitsija Ivan Tsvetajevin ja [[piano|pianisti]] Marija Meynin tyttärenä. Isä muistetaan [[Moskova]]n [[Puškin-museo]]n perustajana.
==Elämä==
Tsvetajeva aloitti kirjoittamisen lapsena ja julkaisi ensimmäisen kokoelmansa vuonna 1910. Hän meni 1912 naimisiin Sergei Efronin kanssa. Parille syntyivät lapset [[Ariadna Efron|Ariadna]] eli Alja (1912) ja Irina (1917). Irina kuoli nälänhädän uhrina 1920, ja runoilija lähti [[Berliini]]in miehensä luo. Jäljellä ollut perhe muutti sieltä ensin [[Praha]]an ja lopulta vuonna 1925 [[Pariisi]]in. 1925 syntyi poika Georgi.
Pariisissa Tsvetajevan puoliso, Efron, ryhtyi [[NKVD]]:n vakoojaksi. Efron ja Alja-tytär palasivat [[Neuvostoliitto]]on vuoden 1937 kuluessa; Marina lähti poikansa kanssa vasta 1939. Hänen miehensä tapettiin vuonna 1941 ja Alja-tytär vangittiin. Runoilija itse päätyi poikansa Georgin kanssa evakuoiduksi [[Jelabuga]]an, [[Tatarstan]]iin. Siellä hän teki pian [[itsemurha]]n hirttäytymällä.
Rivi 9 ⟶ 10:
Tsvetajeva oli pitkäaikaisessa kirjeenvaihdossa [[Boris Pasternak]]in kanssa. Hän oli [[biseksuaalisuus|biseksuaali]], jolla oli elämänsä aikana rakkaussuhteita kummankin sukupuolen edustajiin. Hän on maansa tunnetuimpia runoilijoita, jonka töitä ovat sovittaneet musiikiksikin [[Dmitri Šostakovitš]] ja [[Sofia Gubaidulina]].
==Tuotannosta==
Marina Tsvetajeva pyrkikin omaleimaiseen tuotantoon sekä rytmisyyden harmoniaan: soinnukkuuteen. Hän vältti määrämittaisuutta eli runomittaista ja kielellistä puhdasoppisuutta. Sanoilla sekä niiden merkityksillä leikittely (myös muilla kielillä: saksaksi tai ranskaksi) oli yksi tunnusomainen piirre hänen laajassa tuotannossaan. Toinen selkeä tunnusmerkki lienee Anna Ahmatovan runoudelle tyypillinen kaukokaipuu. Lyhyeksi jääneestä elämästään huolimatta oli Tsvetajeva huomattavan tuottelias. Hän kirjoitti runouden ohella [[proosa]]a sekä [[Essee|esseitä]]. Myös tunnustetut saman [[Akmeismi|akmeistien]] aikakauden runoilijat [[Anna Ahmatova]] sekä [[Osip Mandelstam]] olivat Marina Tsvetajevan läheisiä ystäviä.<ref>Marina Tsvetajeva: Äiti ja Musiikki - Sonetska (ven. Mat i muzika Sonetska), Kustannusliike Raduga, 1991, Moskova (suom. Paula Nieminen)</ref> Ahmatova kuvaili Tsvetajevaa "kaksossiskokseen". Hän vastaanotti kerran huolestuneelta Tsvetajevalta Ahmatovan terveydentilasta ja hyvinvoinnista kyselevän kirjeen.<ref>Jelena Kuzmina: Anna Ahmatova - koditon, 1991/suom. painos Otava, 1992, Keuruu (suom. Eila Salminen)</ref>
| |||