Peräseinäjoen Toive

Peräseinäjoen Toive (PeTo) on vuonna 1927 perustettu seinäjokelainen urheiluseura, jolla on nykyään toimintaa lentopallossa, painissa, pesäpallossa, salibandyssa ja yleisurheilussa. Toiveessa on kuitenkin harrastettu tai kilpailtu vuosien aikana lähes kaikissa yleisimmissä lajeissa.

Peräseinäjoen Toive
Perustettu	19. marraskuuta 1927
Kotiareena	RitolaHalli Peräseinäjoen pesäpallostadion
Kapasiteetti	RH: 200
Paikkakunta	Seinäjoki
Värit
Lajit	Lentopallo Paini Pesäpallo Salibandy Yleisurheilu
Puheenjohtaja	Martti Ahokas
Omistajat	Peräseinäjoen Toive Ry
Infobox OK

Naisten pesäpallossa PeTo on pelannut Superpesiksessä useita kausia, mutta nykyään naisten pesäpallo on siirtynyt erikoisseura Petojussien alaisuuteen. Toiveen jäsenmäärä on 550.

Toiveen kuuluisimpia urheilijoita ovat painija Keijo Manni ja hänen poikansa Jani Manni sekä kymmenottelija Jaakko Ojaniemi.

Historia

Toiveen perustaminen ja toiminta läpi vuosikymmenten

Voimistelu- ja urheiluseura Peräseinäjoen Toive perustettiin 19. marraskuuta 1927 Kalle Kivistön, joka toimi seuran ensimmäisenä puheenjohtajana, koolle kutsumassa kokouksessa. Seuraa perustaessa oli kolme vaihtoehtoa: itsenäinen seura tai toimiminen suojeluskunnan tai nuorisoseuran yhteydessä. Näistä vaihtoehdoista Kivistö piti parhaimpana itsenäistä seuraa parhaimpana vaihtoehtona erityisesti taloudellisten resurssien jakamisen takia. Varoja seuran toimintaan Toive hankki järjestämällä iltamia ja huvitilaisuuksia Kalajärvellä, kuten juhannuksena 1931 ja heinäkuussa 1932.

Jo ensimmäisinä vuosinaan Toive järjesti useita piirinmestaruuskilpailuja ja osallistui joukkueina SNLL:n ja SVUL:n voimistelujuhlille. Urheilumuodoista etualalla Toiveella oli yleisurheilu sekä erityisesti pesäpallo. Muita lajeja 1930-luvulla Toiveella olivat lähinnä voimistelu ja hiihto, joidenka piirinmestaruuskilpailuja Peräseinäjoki saikin järjestettäväkseen. Sotavuodet muuttuivat Toiveen toiminnassakin lamavuosiksi, kun toiminta taantui. 3. joulukuuta pidetyssä "herättävässä kokouksessa" kuitenkin päätettiin että toimintaa jatketaan.

Toiveen toiminta vilkastui jälleen 1950-luvulla, kun urheiluohjaajaksi palkattiin vuonna 1954 seuran ja urheilulautakunnan yhteistyöllä Veikko Lähdesmäki, jonka ohjaamaan toimintaan osallistui yhteensä yli 300 poikaa. Toive osallistui myös kesällä 1954 Lakeuden Suurkisoihin suurimmalla joukkueella johon kuului yhteensä 284 tyttöä ja poikaa. Esa Riihimäen puheenjohtajakausi oli kokonaisuudessaan eteenpäin menoa mutta silti kunnan tuki jäi 1950-luvulla vielä vähäiseksi. Kun muualla muualla Vaasan läänissä kunnan käyttämä tuki urheilulle oli keskimäärin 210 markkaa asukasta kohden, Peräseinäjoella vastaava summa jäi 11 markkaan, joten Toive joutui rahoittamaan toimintansa pitkälti itse.

1950-luvun lopulla Toiveen kyläjaostoja oli jo seitsemän sekä jaostoja kahdeksan. Valistus- ja raittiusjaostoa johti Liisa Viiru, yleisurheilua A. Arponen, painia A. Aho, pesäpalloa E. Kilpi, hiihtoa E. Haapala, voimistelua A. Haapala sekä suunnistusjaostoa J. Piuhola. Seuran Puheenjohtajana toimi E. Kanto. Urheilukentän keskeneräisyydestä huolimatta peräseinäjokiset saavuttivat 1950-luvulla kohtuullisen hyviä tuloksia, ja vuosikymmenen lopulla seuran parhaita yleisurheilijoita olivat kuulassa Jussi Mäki-Hukkala ja korkeudessa Toivo Mäkimantila.

Toiveen naiset Superpesisottelussa

1960-luvun alussa toiminnassa tapahtui käännekohta kun yleisurheilussa alkoi laskukausi ja tilalle tuli vilkas painiharrastus. Yleisurheilun ensimmäiset menestysvuodet alkoivat kuitenkin vielä 1960-luvun lopulla, mutta vasta 1970-luvulla alkanut Pentti Koskiahon systemaattinen valmennus alkoi tuottaa laajempaa tulosta suomenmestaruustasolla. Toiveen urheilijat saavuttivat vuoden 1974 aikana kahdeksan SM-mitalia sekä 23 piirimitalia. Toiveen menestyslajeja olivat yleisurheilu sekä paini.

1980-luvulla Toiveen toimintaa kavensi jatkuva puute rahasta, joten kesällä 1989 Toive esitti kunnalle 15 000 markan lisäavustusta ja seuraavalle vuodelle 150 000 markkaa. Peräseinäjoen kunta kuitenkin totesi, ettei ylimääräiseen avustukseen ollut varaa. Lopulta kunta kuitenkin myönsi marraskuussa Toiveelle 20 000 markkaa erillisenä kohdeavustuksena. 1980-luvulla yleisurheilutoiminta heikkeni ja painin rinnalle nousi takaisin pesäpallo.

Vuoden 1990 suurkisoihin Helsingissä Toive esiintyi näyttävästi kun se osallistui kisoihin yhteensä 200 osallistujan voimin. Painin edustus kapeni 1990-luvulla Jani Manniin, vaikkakin nuorten sarjoissa tuli edelleen menestystä. Pesäpallossa 1990-luvulla saavutettiin tyttöjen suomenmestaruus ja naiset nousivat Superiin, sekä miehetkin parhaimmillaan Ykkössarjaan. Yleisurheilussa Pentti Poikuksen aloittama valmennustyö alkoi tuottaa tulosta mm. Jaakko Ojaniemen myötä. Näiden nuorten yleisurheilijoiden tueksi perustettiin Ritola Athletic Club.

2000-luvulla Toiveen toimintaan vanhojen menestyvien lajien rinnalle myös uusia lajeja, kuten esimerkiksi salibandy, joka siirtyi itsenäisestä toiminnasta Toiveen alaisuuteen 2000-luvun alussa. Jalkapallo tosin aloitti toimintansa vain seinäjokelaisten seurojen alaisuudessa.

Jukolan vintiltä olympialaisiin: Toiveen painijaoston historiaa

Painista tuli muutaman vuoden kuluessa perustamisesta Toiveen menestynein urheilulaji, mutta sen edistymistä häiritsi kunnollisten harjoitustilojen puute, joten seura ehdotti syksyllä 1935 painikämpän rakentamista Jukolan vintille. Nuorisoseura kuitenkin vastusti esitystä vedoten tilojen ahtauteen, mutta Toive otti asian uudelleen käsittelyyn helmikuussa 1936 sitoutuen maksamaan 3000 markkaa rakentamiskustannuksia, jonka jälkeen hanketta ei enää vastustettu.

Innostus painiin nousi vuonna 1948 kun mattoja alettiin hankkia eri kyliin. Tilojen puute kuitenkin säilyi ongelmana mutta kuitenkin vuonna 1950 painimattoja oli kirkonkylän lisäksi viidessä kylässä, joiden välillä käytiin kilpailuja Peräseinäjoen mestaruudesta.

Peräseinäjoki on saavuttanut painissa myös menestystä laajalla rintamalla. Ylikonstaapeli Erkki Mäki-Kihniä paini kolme poliisien Euroopan mestaruutta, kaksi PM-hopeaa, neljä SM-hopeaa ja yhden pronssin 1950- ja 1960-luvulla. Myös lahjakas Jussi "Hukka-Jussi" Mäki-Hukkala saavutti kreikkalaisroomalaisen painin SM-kisoissa pronssia vuonna 1961 sekä vuonna 1963 vapaapainin Suomen mestaruuden yli 97 kiloisten sarjassa. Samana vuonna Västeråsin MM-paineissa Mäki-Hukkala sijoittui neljänneksi ja oli tuolloin Peräseinäjoen kovin ja nimekkäin urheilija. Mäki-Hukkala hankki vielä vapaapainin Suomen mestaruuden vuonna 1971 yli 100-kiloisten sarjassa. Jorma Talvitie oli junioreiden Pohjoismaiden mestari sarjassa 70 kiloa vuosina 1967 ja 1968.

Keijo Mannin menestys alkoi poikien SM-hopealla 1967. Ensimmäisen junioreiden Suomen mestaruuden Manni hankki kaksi vuotta myöhemmin. Ensimmäisen SM-kullan Manni paini 1971 jonka jälkeen hän vei mestaruuden 17 peräkkäisenä vuonna joko vapaapainissa tai kreikkalais-roomalaisessa. Manni saavutti urallaan kaikkiaan 33 Suomen mestaruutta sekä kaksi EM-mitalia. Hopeaa Oslosta vuonna 1978 sekä pronssia Sveitsissä 1973. Keijo Manni oli myös ensimmäinen peräseinäjokinen olympialaisissa, kun hän osallistui vuonna 1976 Montrealin olympialaisiin.

Vuonna 1979 valtuustoryhmä teki aloitteen painijoiden harjoittelumahdollisuuksien ja tilojen parantamisesta. Urheilulautakunnan mielestä vaihtoehtoina olivat painikämpän kunnostaminen tai tilojen varaaminen muualta. Kunnollisen painipaikan saaminen näytti etäiseltä kun kunnalta ei meinannut saada avustusta edes vanhan salin korjauskustannuksiin. Toive uudisti anomustaan vuonna 1983, jonka jälkeen määräraha myönnettiin. Uusi paini- ja voimailutila valmistui kesällä 1985.

Vuonna 1988 Toiveen Pentti Mäkelä voitti kreikkalaisroomalaisen painin raskaan sarjan SM-kultaa sekä PM-hopeaa. Ismo Kortesmaa ja Mika Mäkelä saavuttivat SM-hopeaa. Seuraavana vuonna menestys jatkui Keijo Mannin SM-kullalla, Mika Mäkelän SM-hopealla ja Pentti Mäkelän ja Ismo Kortesmaa SM-pronssia. Vuonna 1990 Keijo Mannin poika Jani Manni alkoi saavuttaa menestystä kun hän paini vapaapainin junioreiden SM-kultaa. Paini jatkoi menestystään vielä 1990-luvun puolivälissä kun Jani Manni sai SM-kultaa myös aikuisten sarjassa

Pesäpallo

Toiveen sijoitukset 3 korkeimmalla tasolla
Miehet
	0	1	2	3	4	5	6	7	8	9
1980				4.	5.	4.	8.	6.	7.	11.
1990			5.	2.	7.	6.	5.	3.	1.	6.
2000	10.	14.	9.		8.	9.
Naiset
1990						2.	4.	2.	10.	8.
2000	3.	5.	7.	3.	6.
Pääsarja, 2. korkein mustalla, 3. korkein sinisellä.

PeTo pelaa pesäpallon kotiottelunsa Peräseinäjoen pesäpallostadionilla

Peräseinäjoen pesäpallon historiaa

1940-luvun lopulla Toive pelasi pesäpalloa miesten perussarjassa, poikien sarjassa B-junioreilla ja naisten sarjassa. Vuonna 1948 Toiveen miehet voittivat oman lohkonsa voittamalla ratkaisevassa ottelussa Kuortaneen ja nousivat vuodeksi 1949 välisarjaan. Tuota vuotta 1949 voidaan pitää pienoisena läpimurtona peräseinäjokiselle pesäpallolle kun naiset voittivat oman lohkonsa ja miehet saavuttivat piirikisoissa B-ryhmän mestaruuden, voitettuaan ratkaisuottelussa Kurikan Visan Juoksuin 30-7.

Voiton ansiosta Toiveen miehet pääsivät pelaamaan välisarjan loppuotteluun ja nousivat maakuntasarjaan, jossa peräseinäjokiset myös pysyivät ja pärjäsivät kohtuullisesti. Kaudella 1952 Peräseinäjoki ylsi kolmanneksi tasapistein kahden parhaan Kuortaneen Kunnon ja Ylihärmän Junkkareiden kanssa, mutta jääden kuitenkin niiden taakse heikomman juoksueron takia.

Pesäpallon uusi nousu alkoi 1980-luvulla, kun miesten joukkue nousi 1981 maakuntasarjaan ja samana vuonna junioritoiminta laajeni yhdestä joukkueesta kolmeen. Pesäpallotoiminnassa oli tuona vuonna mukana 100 henkilöä. Samana vuonna Peräseinäjoella järjestettiin myös piirin pesäpalloleiri.

Toiveen miesten joukkue nousi kauden 1982 päätteeksi Suomi-sarjaan ja 2-joukkue piirisarjaan sekä samana kautena myös seuran juniorijoukkueet menestyivät erinomaisesti, eikä mikään Toiveen viidestä joukkueesta hävinnyt koko kaudella yhtäkään kotiottelua. Peräseinäjoen kunta muistikin miesten I-joukkuetta antamalla 1500 markan stipendin. Vuonna 1983 pesäpallojoukkueita oli jo kahdeksan joista yksi oli tyttöjoukkue. Kolmannen sarjakautensa PeTon miespesäpalloilijat aloittivat vuonna 1985 Martti Ahokkaan johtamana. Pesäpallotoiminta oli tuolloin laajaa, kun joukkueita oli II-joukkueen lisäksi myös B- C- D- ja E-pojissa sekä B- ja C-tytöissä.

Kymmenen aktiivisemman vuoden pesäpallotoiminnan jälkeen vuonna 1987 asetettiin tavoitteeksi ykkösjoukkueen vakiinnuttaminen 1-sarjatasolle 1990-luvulle mennessä. Vuonna 1990 Toiveen pesäpallotoiminnassa oli mukana jo yhteensä 13 joukkueita joista 10 oli juniorijoukkueita.

Kesällä 1991 miesten joukkue nousi Suomensarjaan, jossa se pelasi vuoteen 1997 asti, jolloin se nousi ykkössarjaan. Seuraavana vuonna Toive pelasi jo karsinnoissa Superiin mutta pääsarjapaikka jäi saavuttamatta. Toive pelasi ykkössarjassa vuoteen 2001 asti, jonka jälkeen joukkue on pelannut Suomensarjaa sekä maakuntasarjaa. Kaudella 2010 Toiveen miehet pelaavat Pohjanmaan alueen maakuntasarjaa.

Viidessä vuodessa Superiin: naispesiksen historiaa

Tiedosto:PeTopesis.gif

PeTon naisten käyttämä logo pesäpallossa ennen seuraliitosta

Naisten joukkue saatiin kasaan uudelleen vuodeksi 1993 jolloin Toive osallistui perussarjaan. Kaudella 1995 B-tyttöjen suomenmestarijoukkue jäi naisten suomensarjassa vielä toiseksi mutta korjasivat asian jo seuraavalla kaudella nousten kaudeksi 1996 Ykköspesikseen. Toive pelasi kaudet 1996 ja 1997 ykköspesistä nousten kaudeksi 1998 Superpesikseen. Eli kokonaisuudessaan Toiveen nousuun pohjalta huipulle kesti viisi vuotta. Toiveen naisten joukkue pelasi Superissa seitsemän kauden ajan ennen yhdistymistään Maila-Jussien kanssa Petojusseiksi, saavuttaen tuona aikana kaksi SM-pronssimitalia.

Joukkueet PeTolla on Miesten maakuntasarjajoukkueen lisäksi C-Pojissa sekä C, D, E, ja F-tytöissä.

Saavutukset

Naispesiksen suunta alkoi kääntyä nousuun taas 1990-luvulla kun Toiveen D-tytöt voittivat SM-hopeaa vuonna 1991, kirkastaen sen vuodeksi 1995 SM-kullaksi B-tyttöjen sarjassa. Välissä vuosina 1993 ja 1994 saavutetut SM-pronssit lisäsivät Toiveen menestystä.
Naiset:

• Runkosarjan voitto: 2000
• SM-Pronssi: 2000 ja 2003

Lentopallo

1980-luvulla lentopallotoiminta laantui, kun muut lajit nostivat suosiotaan. Kaudella 1980-81 Toiveella oli joukkueet miesten 4-sarjassa ja 5-sarjassa sekä naisten 3-sarjassa, kun seuraavalla kaudella oli vain miesten 4-sarjajoukkue. Mukana toiminnassa oli 55 henkilöä. Lentopallon kilpailutoiminta käynnistyi uudelleen muutaman vuoden tauon jälkeen vuonna 1990 miesten ja A-poikien joukkueilla, sekä miesten ja naisten 35v-joukkueilla. Miehet pelasivat 5-sarjassa ja A-pojat selvittivät tiensä ensimmäisellä kaudella aina piirin lopputurnaukseen asti.

Toiveen lentopallojaoston joukkue nousi syksyksi 2010 lentopallon nelossarjaan.

Joukkue

• Reijo Harju
• Esko Heinonen
• Keijo Lahti
• Hannu Riihioja
• Juhani Saarela
• Heikki Soini
• Matti Toivonen
• Erkki Viljakainen

Salibandy

Peräseinäjoen Toive
Tiedosto:PeTo Salibandy logo.jpg
Paikkakunta	Peräseinäjoki, Seinäjoki
Kotihalli	Ritola-halli
– Kapasiteetti	200
Värit
Omistaja	Peräseinäjoen Toive ry
Puheenjohtaja	Marco Toivonen
Miesten sarjataso	II-divisioona
Miesten päävalmentaja	Sami Mäkinen
}} Kotipeliasu }} Vieraspeliasu
Kotisivut	www.petosalibandy.net
Infobox OK

Salibandyjaoston historia

Salibandytoiminta alkoi Peräseinäjoella 1990-luvun puolivälissä ST Steelersin nimellä, perustajajäseninään Pasi Mantila, Janne Ojala, Tuomas Kujala sekä Marco Toivonen. Steelers sulautui kuitenkin 2000-luvun alussa osaksi Peräseinäjoen Toivetta.

Ensimmäinen kausi salibandysarjoissa alkoi vuonna 2000 kun PeTo Salibandy pelasi ST Steelersiltä perimällä sarjapaikallaan Pohjanmaan alueen 3-divisioonassa. Toive voitti ensimmäisellä kaudellaan 18 ottelusta 10, pelasi tasan kaksi kertaa ja häviten kuudesti. Tämä ei kuitenkaan riittänyt sarjanousuun sillä Toive sijoittui sarjassa kolmanneksi.

Toisella kaudellaan 2001-2002 Toive ei kyennyt edelliskauden kaltaiseen menestykseen ja jäi 3-divisioonan seitsemänneksi. Toive voitti kaudella 18 ottelustaan 7 ja hävisi 10 kertaa, pelaten tasan vain kerran. Seuraavalla kahdella kaudella Toive korvasin yhden heikon kauden sijoittuen kaksi kertaa peräkkäin kausilla 2002-2003 ja 2003-2004 3-divisioonan toiseksi.

Kahden vahvan kauden jälkeen iski jälleen yksi heikompi kausi, joka tällä kertaa tiputti Toiveen sarjatason 3-divisioonasta neljänteen, sillä Toive jäi sarjassaan toiseksi viimeiseksi. Toive ei kuitenkaan viihtynyt 4-divisioonassa kautta 2005-2006 pidempään ja nousi takaisin 3-divisioonaan voittaen 14 pelistään 12. Kun nousujuhlan makuun oli kerran päästy, niin Peräseinäjoella päätettiin uusia sama temppu heti seuraavana keväänä. Toive nousi Suomen kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle yhdessä Himangan Pallon kanssa.

Toive onnistui pitämään kiinni saavutetusta 2-divisioona paikastaan sijoittuen ensimmäisellä sarjakaudellaan 2007-2008 heti viidenneksi. Sama tahti jatkui sarjasijoitusta myöten myös kausilla 2008-2009 ja 2009-2010 , joten Toive pelaa myös kaudella 2010–2011 II-divisioonassa.

Salibandyjaoston tilastot vuodesta 2000

Kausi	Sarja	O	V	T	H	TM	PM	P	Sija
2000-01	3-div.	18	10	2	6	72	69	22	3
2001-02	3-div.	18	7	1	10	57	70	15	7
2002-03	3-div.	18	9	4	5	77	70	20	2
2003-04	3-div.	18	12	1	5	75	44	25	2
2004-05	3-div.	18	3	2	13	59	96	8	9
2005-06	4-div.	14	12	1	1	71	85	28	1
2006-07	3-div.	18	14	2	2	112	42	30	2
2007-08	2-div.	18	9	0	9	109	116	18	5
2008-09	2-div.	18	8	0	10	159	149	16	5
2009-10	2-div.	21	8	0	13	150	187	16	5

Joukkue 2009-2010

PeTo Salibandy vs. Nibacos

#	Pelaaja	Pelipaikka	Syntymäaika	Kans.	Kätisyys
29	Ketola, TeroTero Ketola	1 MV	1979
40	Rintamäki, RamiRami Rintamäki	1 MV	1985
30	Vierikko, VesaVesa Vierikko	1 MV	1982
2	Kujala, TuomasTuomas Kujala	2 P
3	Koistinen, MattiMatti Koistinen	2 P	1983
5	Prusti, TuomasTuomas Prusti	2 P	1989
7	Rantala, MarkusMarkus Rantala	2 P	1979
19	Hautala, SamuliSamuli Hautala	2 P	1979
49	Ulvila, MiikaMiika Ulvila	2 P	1981
81	Kortesmaa, SamiSami Kortesmaa	2 P	1981
4	Rajala, MattiMatti Rajala	3 H	1984
8	Laitila, VeikkoVeikko Laitila	3 H	1981
9	Junnikkala, IiroIiro Junnikkala	3 H	1988
10	Vartiamäki, HarriHarri Vartiamäki	3 H	1977
11	Loukola, JuhaJuha Loukola	3 H	1980
16	Mäntykangas, MarkusMarkus Mäntykangas	3 H	1979
20	Jokiranta, KonstaKonsta Jokiranta	3 H	1988
22	Ojala, JanneJanne Ojala	3 H	1978
24	Okkonen, AnttiAntti Okkonen	3 H	1981
25	Ketola, JereJere Ketola	3 H	1987
55	Koskilammi, TeroTero Koskilammi	3 H	1985
91	Mantila, PasiPasi Mantila	3 H	1979

• Otteluvalmentaja: Sami Mäkinen
• Joukkueenjohtaja: Petri Ranta

Toiveen urheilupaikat

Ritola-halli ulkoa

Pääartikkeli: RitolaHalli

Peräseinäjoen Toive pelaa sisälajeissa kotiottelunsa Ritola-hallissa, joka sijaitsee Peräseinäjoen keskustassa. Ritola-halli on valmistunut vuonna 1999 ja se on nimetty olympiavoittaja Ville Ritolan mukaan, joka oli kotoisin Peräseinäjoelta.

Ritola-hallin pääsalin pinta-ala on 1000m2 ja siihen kuuluu 250 hengen katsomo. Rakennukseen kuuluvat myös 80 metrin juoksusuora sekä kuntosali.

Pääartikkeli: Peräseinäjoen pesäpallostadion

Toiveen pesäpallojaosto pelaa kotiottelunsa Peräseinäjoen pesäpallostadionilla Ritola-Hallin läheisyydessä. Kenttä on miesten viralliset mitat täyttävä ja siellä on muiden nykyaikaisten pesäpallokenttien tapaan hiekkatekonurmi, joka on asennettu vuoden 1998 aikana.

Toiveen yleisurheilujaosto käyttää urheilupaikkanaan Peräseinäjoen keskusurheilukenttää.

Urheilukentän vaiheet

Urheilukenttä Peräseinäjoelle saatiin vuonna 1924 kun se valmistettiin nuorisoseuran ja suojeluskunnan yhteistyönä, ja sen vihkiäiskilpailuissa elokuussa 1924 oli mukana paikkakunnalta kotoisin oleva Ville Ritola, joka juoksi 5000 metriä 800 ihmisen edessä. Kun Toive perustettiin urheilukentän kunnostus helpottui, koska Toive sitoutui 1928 kentän pitkäaikaiseksi vuokralaiseksi 50 vuoden käyttöoikeudella ottaen vastuulleen kentän kunnossapidon suojeluskunnalta.

Urheilukenttä uusittiin syksyksi 1948, kun sen 250 metrin rata pidennettiin 300 metriin. Kenttää varten Toive otti 20 000 markan lainan, Toivettaret lahjoittivat 15 000 sekä kunnalta saatiin 50 000 markkaa avustusta. Uusitun urheilukentän vihkiäiset pidettiin elokuussa 1948. Vuonna 1952 kunta osti kentän Toiveelta, ja aloitti keskusurheilukentän muutostyöt tarkoituksenaan tehdä kentästään ajanmukainen. Työt jäivät kuitenkin kesken vuosien ajaksi ja se joutuikin opetusministeriön valvontalistalle, kun ministeriö katsoin Peräseinäjoen kunnan laiminlyöneen urheilukentän hoitoa.1960-luvulla kentän työt pyrittiin viemään loppuun samalla kun eri puolille Peräseinäjokea rakennettiin uusia kenttiä.

1980-luvulla kentän kunnostus tuli jälleen ajankohtaiseksi, ja Toiveen johtokunta teki maaliskuussa 1980 esityksen urheilukentän ja sen ympäristön kunnostamisesta, johon sisältyi kentän salaojitus, puiden kaato ja kunnollisten pukutilojen rakennus. Liikuntalautakunta esitti taasen uutta huoltorakennusta, 750-paikkaista katsomoa ja 400 metrin radan rakentamista. Kunnanhallitus siirsi valtionavustusten haun vuodelle 1982 ja nimettiin toimikunta joka käsitteli urheilukentän peruskorjausta. Toimikunta esitti kuitenkin kokonaan uuden kentän rakentamista, mutta kunnanhallitus ei lämmennyt ajatukselle, joten päädyttiin peruskorjaamaan vanha kenttä, joka tuli tarpeeseen siellä lisääntyneen pesäpallon menestyksen ja siitä lisääntyneen käytön myötä. Kenttä valmistui keväällä 1983.

Katso myös

• PeTo-Jussit

Lähteet

• Viita, Ossi & Hirvonen, Ari: Peräseinäjoen historia. Peräseinäjoen kunta, 2008. ISBN 978-951-97667-2-0.
• Kangasniemi, Toimi: Peräseinäjoen kirja. Peräseinäjoen kunta, 1972.

Aiheesta muualla

• Seuran kotisivut
• PeTon salibandyjaoston sivut
• PeTo-Jussien kotisivut