Hakutulokset

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 20 edellistä |
  • Pienoiskuva sivulle Purren valitus
    asettunut soturi muistelee menneitä lahonneen sotapurtensa äärellä. Gallen-Kallela kertoi maalauksen kuvastaneen myös hänen silloista mielentilaansa. Antellin...
    2 KiB (181 sanaa) - 25. lokakuuta 2022 kello 09.03
  • Pienoiskuva sivulle Suur-Kalevala
    Suur-Kalevala (luokka Akseli Gallen-Kallela)
    vuosikymmenien ajan kehittämä suunnitelma Kalevalan kuvittamiseksi. Gallen-Kallela oli tehnyt Kalevalan kuvitusluonnoksia jo taiteilijauransa alussa 1880-luvulla...
    5 KiB (285 sanaa) - 19. lokakuuta 2022 kello 22.15
  • Pienoiskuva sivulle Sammon taonta
    edustava Kalevala-aiheinen maalaus, joka kuvaa Sammon tekoa. Akseli Gallen-Kallela maalasi teoksen vuonna 1893 viettäessään perheensä kanssa kesää Savossa...
    2 KiB (179 sanaa) - 26. kesäkuuta 2022 kello 21.29
  • Pienoiskuva sivulle Aino-taru
    taiteelle Suomessa. Aino-taru kuuluu Ateneumin taidemuseon kokoelmiin. Gallen-Kallela maalasi Aino-tarusta kaksi versiota, joista ensimmäinen valmistui Pariisissa...
    7 KiB (497 sanaa) - 20. maaliskuuta 2024 kello 20.20
  • Pienoiskuva sivulle Joukahaisen kosto
    Joukahaisen kosto on taidemaalari Axel Gallénin (myöh. Akseli Gallen-Kallela) Kalevala-aiheinen maalaus vuodelta 1897. Maalaus kuvaa nuorta Joukahaista...
    3 KiB (283 sanaa) - 7. kesäkuuta 2020 kello 13.03
  • Pienoiskuva sivulle Lemminkäisen äiti
    punaamat kivet. Maalauksen kuvailmaisu korostaa aiheiden myyttisyyttä. Gallen-Kallela maalasi maalauksen himmeillä temperaväreillä öljyvärien sijaan. Teos syntyi...
    7 KiB (607 sanaa) - 21. huhtikuuta 2024 kello 20.14
  • Pienoiskuva sivulle Karelianismi
    Gallen-Kallela, Eero Järnefelt, Louis Sparre, Alpo Sailo, Pekka Halonen ja Albert Edelfelt sekä kirjailijat Eino Leino ja Juhani Aho. Gallen-Kallela kohotti...
    9 KiB (729 sanaa) - 13. elokuuta 2022 kello 14.46
  • Pienoiskuva sivulle Kansallisromantiikka
    Gallen-Kallela, Väinämöisen lähtö, 1895. Pekka Halonen, Väinämöisen soitto, 1897. Hugo Simberg, Haavoittunut enkeli, 1903. Akseli Gallen-Kallela, Velisurmaaja...
    15 KiB (1 328 sanaa) - 4. maaliskuuta 2024 kello 14.50
  • Pienoiskuva sivulle Suomen taiteen kultakausi
    ja arkkitehtuurissa. Aikakauden keskeisiä hahmoja olivat Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Albert Edelfelt, Jean Sibelius, Eino Leino, Eero Järnefelt...
    3 KiB (259 sanaa) - 6. maaliskuuta 2024 kello 10.31
  • Pienoiskuva sivulle Väinämöisen lähtö
    Maalauksessa ihmelapsi ja tämän äiti Marjatta näkyvät vasemmassa laidassa. Gallen-Kallela on maalannut lapsen ympärille valohohtoa korostaakseen yhteyttä kertomukseen...
    3 KiB (262 sanaa) - 22. tammikuuta 2021 kello 22.47
  • Pienoiskuva sivulle Juliste
    de Chavannes, Englannissa taas Aubrey Beardsley. Suomessa Akseli Gallen-Kallela oli ensimmäisiä julistetaiteen harrastajia. Häntä seurasivat pian monet...
    5 KiB (380 sanaa) - 7. syyskuuta 2023 kello 06.30
  • Pienoiskuva sivulle Juséliuksen mausoleumi
    Juséliuksen mausoleumi (luokka Akseli Gallen-Kallela)
    eivät ole alkuperäisiä, vaan Akseli Gallen-Kallelan poika Jorma Gallen-Kallela maalasi ne uudelleen vuonna 1931 tapahtuneen tulipalon jälkeen. Mausoleumin...
    45 KiB (3 821 sanaa) - 11. joulukuuta 2023 kello 19.15
  • Pienoiskuva sivulle Kullervon sotaanlähtö
    kuvaavan äänen voimaa tässä teoksessa, ja Gallénille (vuodesta 1907 Gallen-Kallela) ääni olikin mahtava luonnonvoima, jota hän korosti useassakin mytologisessa...
    5 KiB (427 sanaa) - 19. huhtikuuta 2024 kello 23.05
  • Pienoiskuva sivulle Kullervo
    ylioppilastalossa, 1901 Kullervo petokarjoineen, Gallen-Kallela, 1917 Katuva Kullervo, Gallen-Kallela, 1918 Kansalliset symbolit ja juhlat Suomi.fi-portaali...
    7 KiB (639 sanaa) - 28. helmikuuta 2024 kello 13.38
  • Pienoiskuva sivulle Ilmarinen kyntää kyisen pellon
    ja toisen kerran Kansallismuseoon Helsinkiin. Freskoja varten Gallen-Kallela maalasi aiheesta myös luonnoksia. Luonnos Pariisin 1900 maailmannäyttelyyn...
    2 KiB (94 sanaa) - 11. huhtikuuta 2024 kello 15.33
  • Pienoiskuva sivulle Sammon ryöstö
    Gallen-Kallelan maalaamista tauluista kerrotaan artikkeleissa Sammon ryöstö (Gallen-Kallela) ja Sammon puolustus. Sammon ryöstö on suomalainen kansanruno, jossa Väinämöinen...
    5 KiB (529 sanaa) - 27. lokakuuta 2022 kello 13.46
  • Pienoiskuva sivulle Runonlaulajan kädet
    lauluasennosta, jossa he pitävät toisen käsistä kiinni. Akseli Gallen-Kallela käytti merkkiä kuvituksissaan, ja se esiintyy hänen suunnittelemassaan...
    2 KiB (117 sanaa) - 13. joulukuuta 2023 kello 10.04
  • Pienoiskuva sivulle Kalela
    Kalela (luokka Akseli Gallen-Kallela)
    metriä. Gallen-Kallela asui Kalelassa perheineen vuosina 1895–1900, sitten kesällä 1905 ja viimeksi vuosina 1915–1921. Gallen-Kallela maalasi Kalelassa...
    4 KiB (288 sanaa) - 23. maaliskuuta 2023 kello 11.34
  • Pienoiskuva sivulle Kalevalatalo
    kuvanveistäjä Alpo Sailo. Seuran vaikuttajiin kuulunut taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sen sijaan kääntyi talohankkeen vastustajaksi pian Saarisen piirustusten...
    5 KiB (459 sanaa) - 2. joulukuuta 2023 kello 20.19
  • Pienoiskuva sivulle Sammon puolustus
    liian provosoiva, väkivaltainen ja värikäs katsottavaksi. Akseli Gallen-Kallela laati samannimisen teoksen myös osana kattofreskoja Suomen paviljonkiin...
    3 KiB (208 sanaa) - 30. marraskuuta 2023 kello 17.10
Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 20 edellistä |