Avaa päävalikko

Joukahaisen kosto

Akseli Gallen-Kallelan maalaus

Joukahaisen kosto on taidemaalari Axel Gallénin (myöh. Akseli Gallen-Kallela) Kalevala-aiheinen maalaus vuodelta 1897. Maalaus kuvaa nuorta Joukahaista, joka aikoo murhata Väinämöisen kostaakseen häviämänsä laulukilpailun[1] ja sisarensa Ainon kuoleman.[2] Joukahainen lupasi Ainon Väinämöiselle vaimoksi, mutta Aino ei tätä halunnut, joten hän hukuttautui.[3] Joukahaisen takana seisoo hänen äitinsä, joka yrittää estää poikaansa tekemästä surmatyötä.[1]

Joukahaisen kosto
Gallen-Kallela Joukahainen's revenge.jpg
Nimi Joukahaisen kosto
Tekijä Akseli Gallen-Kallela
Valmistumisvuosi
Taiteenlaji Mytologiamaalaus (d)
Teostyyppi Maalaus (en)
Materiaali Tempera ja kangas (maalauspohja)
Kokoelma Turun taidemuseo
Sijainti Turun taidemuseo

Joukahaisen kosto on maalattu temperavärein ja on kooltaan 125 x 130 cm.[4] Tyylisuunnaltaan se edustaa realismia.[1] Teoksen maisema on tyylitelty näkymä Ruovedellä, Näsijärven Isoselän rannalla[5] sijaitsevan Kalela-ateljeen niemestä.[1] Gallén maalasi Joukahaisen vaaleaan muinaissuomalaiseen sarkapukuun ja nahkaisiin paulapieksuihin. Joukahaisen äidin hän maalasi muunneltuun versioon vienankarjalaisesta hartiushameesta.[1] Joukahaisen kosto on yksi Gallénin äiti-poika-teeman maalauksista.[2] Joukahaisen mallina toimi Gallénien naapuritorpan isäntä.[1] Joukahaisen äidin mallina toimi eräs ruoveteläinen torpparin vaimo,[6] joka oli ollut myös Louhen mallina maalauksessa Sammon puolustus ja äidin mallina maalauksessa Velisurmaaja.[1]

Teoksen oli tilannut[4] helsinkiläinen koristemaalari ja liikemies Salomo Wuorio. Wuorio oli tilannut jo kerran aiemmin vaimonsa Gerdan kanssa Gallénilta Kalevala-aiheisen teoksen. Tällöin Gallén oli maalannut heille Sammon puolustuksen.[7] Wuoriot eivät kuitenkaan kelpuuttaneet teosta ruokasalinsa seinälle sen aiheen ja kuvakielen vuoksi.[4] Uutena tilaustyönä Gallén maalasi Joukahaisen koston[4], joka ei myöskään kelvannut Wuorioille.[1] Maalaus jäi Gallénin omistukseen aina vuoteen 1904 saakka, jolloin Turun taideyhdistys osti teoksen kokoelmiinsa.[1] Teos on esillä Turun taidemuseossa.[4]

LähteetMuokkaa

  • Gallen-Kallela-Siren, Janne: Minä palaan jalanjäljilleni. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2005. ISBN 951-1-17649-8.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i Gallen-Kallela-Siren 2005, s. 245.
  2. a b Eija Kämäräinen: Akseli Gallen-Kallela, Katsoin outoja unia, s. 78. WSOY, 2005. ISBN 951-0-19217-1.
  3. Aino triptyykki 1891. Taiteen mestarit, 2005, nro 6, s. 15. Taiteen mestarit. ISBN 1905215061.
  4. a b c d e Gallen-Kallela-Siren 2005, s. 244.
  5. Gallen-Kallela-Siren 2005, s. 226.
  6. Gallen-Kallela-Siren 2005, s. 243.
  7. Gallen-Kallela-Siren 2005, s. 241.