Toiminnanohjaus
Toiminnanohjauksella tarkoitetaan joko taito- eli toimintamuistin ei-tahdonalaista toimintaa tai tahdonalaisia keinoja, joilla haluttu tavoite pyritään saavuttamaan. Viimeksi mainittuihin kuuluvat esimerkiksi oman toiminnan tietoinen suunnittelu, koordinointi ja valvominen.
Toiminnanohjauksen häiriöt muokkaa
Toiminnanohjauksen häiriöillä viitataan muun muassa ADD-/ADHD:ssä[1], Autismin kirjon oireyhtymissä, älyllisessä kehitysvammaisuudessa ja vaskulääridementiassa[2] esiintyviin kognitiivisiin vaikeuksiin, jotka voivat lievinäkin haitata arjesta ja työtehtävistä selviytymistä[2]. Toiminnanohjauksen häiriöt ovat samoja oireita, joita esiintyy dementoivissa sairauksissa, mutta dementia-sanaa käytetään yleensä vain silloin, kun potilaan kognitiivinen taso laskee aiemmasta.
Toiminnanohjauksen häiriöt voivat liittyä joko taito- eli toimintamuistin tahdosta riippumattomaan toimintaan tai tahdonalaiseen tietoiseen toiminnanohjaukseen.
Ylemmän tason tietoisen toiminnanohjauksen ongelmat tarkoittavat puutteellista kykyä suunnitella, koordinoida ja valvoa tietoisesti omaa toimintaansa.
Tahdosta riippumaton eli automaattinen taito- eli toimintamuisti huolehtii esimerkiksi siitä, että ihmiset kykenevät muistamaan asioita ilman, että heidän olisi tarvinnut painaa niitä tietoisesti mieleensä. Osa toimintamuistin säätelemistä toiminnoista liittyy asioiden tekemiseen aina samalla tavalla samassa tilanteessa kuten avainten laittaminen paikoilleen kotiin saavuttaessa ja valojen sammuttaminen kotoa poistuttaessa. Niin ikään motorinen harjaantuminen liittyy siihen, että aivojen alemmat osat ottavat vastatakseen tiettyjen liikesarjojen suorittamisesta, jolloin toiminta voi tapahtua taloudellisemmin ja nopeammin kuin tietoisen ohjauksen avulla.
Muistissa on myös erityinen ennakoiva osa-alue, joka huolehtii, että omaan toimintaan liittyvät asiat aktivoituvat ihmisen mielessä juuri oikeana ajankohtana. Ihmiset esimerkiksi pukevat yleensä automaattisesti alusvaatteet ennen päällysvaatteita ilman, että heidän tarvitsee suunnitella vaatteidensa pukemisjärjestystä. Toiminnanohjauksen häiriö saattaa kuitenkin oireilla kehitysvammaisilla Kannerin autisteilla ja aivovauriopotilailla siten, että he saattavat pukea vaatteet väärässä järjestyksessä[2].
Toiminnanohjauksen häiriöiden arviointiin ei ole olemassa luotettavia testejä[3].
Toiminnanohjauksen häiriöiden kompensointi muokkaa
Työnantaja voi halutessaan kompensoida työntekijällään esiintyvää ylemmän tason toiminnanohjauksen häiriötä tarjoamalla hänelle aktiivisia työnjohdollisia palveluita. Jos häiriö on paha, ihminen tarvitsee hoitajaa, joka suunnittelee ja aikatauluttaa hänen toimintaansa reaaliajassa.
Automaattisessa toiminnanohjauksessa esiintyviä häiriöitä voi pyrkiä kompensoimaan niitä tietoisella toiminnan ohjauksella kuten tarkalla etukäteissuunnittelulla sekä kalenterin ja muistilappujen seuraamisella. Samoina toistuvien helppojen rutiinitoimintojen suorittaminen tietoisen suunnittelun ja muistilappujen avulla kuluttaa kuitenkin aivokapasiteettia ja henkistä energiaa, jotka olisivat käytettävissä muihin asioihin, jos ihmisellä ei olisi toiminnanohjauksen häiriötä.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Thomas E. Brown: Executive Functions and Attention Deficit Hyperactivity Disorder: Implications of two conflicting views. International Journal of Disability, Development and Education. Volume 53, Issue 1, 2006, pages 35–46. http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/10349120500510024#.UpADbyfpVD0]]
- ↑ a b c Aivoverenkiertohäiriöpotilas ja toiminnanohjauksen häiriöt. 5.3.2014. Tampereen yliopistollisen sairaalan neurologian ja kuntoutuksen vastuualue. Verkkojulkaisu.
- ↑ Toiminnanohjauksen ongelmat ja ADHD www.kaypahoito.fi. Viitattu 13.4.2021.