Tikanpesä[1] (ven. Ти́копись, Tikopis) on kylä Leningradin alueen Jaaman piirin Opoljan kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Laukaanjokeen laskevan Kaskelanjoen (ven. Kaskolovka) rannalla yhdeksän kilometriä Opoljasta lounaaseen. Kylässä on 24 asukasta (vuonna 2010)[2].

Tikanpesä
Тикопись, Tikopis
Martti Rautasen kotitalo Tikanpesässä.
Martti Rautasen kotitalo Tikanpesässä.

Tikanpesä

Koordinaatit: 59°24′4″N, 28°41′46″E

Valtio Venäjä
Alue Leningradin alue
Piiri Jaaman piiri
Kunta Opolja
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
Väkiluku (2010) 24











Vuonna 1848 Tikanpesässä asui 65 venäläistä ja 19 inkerinsuomalaista savakkoa[3]. Venäläiset kuuluivat Opoljan ortodoksiseen[4] ja suomalaiset Novasolkan luterilaiseen seurakuntaan[5]. Asukkaat olivat 1860-luvulle saakka tilanomistajan maaorjia[6]. Kylässä oli yksi Pietarin ja Jaaman välisen maantien monista kapakoista[7].

1800-luvun lopussa seudulle alkoi muuttaa virolaisia, jotka pian muodostivat suurimman osan Tikanpesän asukkaista. Vuoden 1926 väestönlaskennan mukaan kylässä asui 464 virolaista ja 90 venäläistä. 1930-luvulla Tikanpesä muodosti virolaisen kansallisen kyläneuvoston, johon kuuluivat myös Asikan kylä sekä Tikanpesän ja Krasnaja Gorkan taajamat[8]. Toisen maailmansodan aikana alue oli saksalaisten miehittämä.

Kylän ohi kulkee Pietarista Viron rajalle johtava M11-valtatie. Tikanpesän asemataajama sijaitsee kauempana Hatsinan ja Tallinnan välisen radan varrella.[9] Taajamassa on 39 asukasta[2].

Tikanpesästä ovat kotoisin lähetyssaarnaaja Martti Rautanen ja virolainen kirjailija Veera Saar. Rautasen kotitalon seinään on kiinnitetty muistolaatta. Kylässä on myös toisen maailmansodan muistomerkki.

Lähteet

muokkaa
  1. Eesti Keele Instituudi kohanimeandmebaas eki.ee. Viitattu 25.6.2014.
  2. a b Itogi Vserossijskoi perepisi naselenija 2010 goda: Leningradskaja oblast (taulukko Tšislennost LO) petrostat.gks.ru. Arkistoitu 15.6.2018. Viitattu 25.6.2014. (venäjäksi)
  3. von Köppen, Peter: Erklärender Text zu der ethnographischen Karte des St. Petersburger Gouvernements, s. 85. St.-Petersburg. Määritä julkaisija!
  4. Kertomus Opoljan seurakunnasta countrysite.spb.ru. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 25.6.2014. (venäjäksi)
  5. Mustonen, Juuso: Inkerin suomalaiset seurakunnat, s. 61. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1931.
  6. Leningradskaja oblastnaja universalnaja nautšnaja biblioteka: Sprosi u krajeveda (kysymykset no 163, 651) reglib.ru. Arkistoitu 29.7.2013. Viitattu 25.6.2014. (venäjäksi)
  7. Opoljevskaja OOŠ: Po stranitsam istorii Jamburgskoi zemli sites.google.com. Arkistoitu 17.6.2016. Viitattu 25.6.2014. (venäjäksi)
  8. Rykšin, P. Je.: Administrativno-territorialnoje ustroistvo Leningradskoi oblasti, s. 38, 241, 242. Leningrad: Izdatelstvo Lenoblispolkoma i Lensoveta, 1933. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.6.2014). (venäjäksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. Leningradskaja oblast: Atlas 1:50000. Volosovski, Kingiseppski, Lomonosovski i Slantsevski raiony, s. 62–63. Sankt-Peterburg: 444 vojenno-kartografitšeskaja fabrika, 2003.