ThyssenKrupp
ThyssenKrupp on saksalainen monialainen teollisuuskonserni, jolla on yli 150 000 työntekijää. Konserni muodostuu 670:stä erillisestä yrityksestä. ThyssenKrupp on yksi maailman suurimmista teräksen tuottajista, ja toimii maailmanlaajuisesti kolmella liiketoimintalueella: teräs, tuotantohyödykkeet ja palvelut. ThyssenKruppin liikevaihto oli 53,4 miljardia euroa vuonna 2008. Vuonna 2005 yrityksen osakkeista noin 25 prosenttia omisti Alfred Krupp von Bohlen und Halbach -säätiö.
| ThyssenKrupp AG | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | Julkinen osakeyhtiö |
| Osake | FWB: TKALSE: THK |
| ISIN | DE0007500001 |
| Perustettu |
1860 (Thyssen) 1999 (ThyssenKrupp) |
| Toimitusjohtaja | Martina Merz |
| Puheenjohtaja | Prof. Dr. Siegfried Russwurm |
| Kotipaikka |
Essen, Saksa Duisburg, Saksa |
| Toimiala | konglomeraatti |
| Tuotteet |
teräs ruostumaton teräs autotekniikka laivat sukellusveneet |
| Liikevaihto | 39,263 mrd. € (2016)[1] |
| Liikevoitto | 1,469 mrd. € (2016)[1] |
| Nettotulos | (1,857 mrd. €) (2008/2009) |
| Henkilöstö | 156 487 (2016)[1] |
| Kotisivu | www.thyssenkrupp.de |
Tammikuussa 2020 Kone ilmoitti tehneensä ostotarjouksen Thyssenkruppin hissiliiketoiminnasta.[2] Helmikuussa 2020 ThyssenKrupp hylkäsi Koneen tekemän ostotarjouksen ja ilmoitti jatkavansa neuvotteluita kahden pääomasijoittajan kanssa.[3] 27. helmikuuta 2020 hissiliiketoiminta myytiin yksityiselle sijoitusryhmittymälle, johon kuuluvat yhdysvaltalainen Advent, englantilainen Cinven sekä saksalainen RAG. Kauppasumma oli 17,2 miljardia euroa.[4]
Yrityksellä on neljä päätoimialaa:
- ThyssenKrupp Steel
- ThyssenKrupp Stainless
- ThyssenKrupp Technologies
- ThyssenKrupp Services
HistoriaaMuokkaa
ThyssenKrupp syntyi Thyssen AG:n ja Friedrich Krupp AG Hoesch Kruppin fuusion seurauksena vuonna 1999. Euroopan suurin teräksentuottaja Thyssen AG oli syntynyt Phoenix-Rheinrohr-yhtymän sulauduttua August Thyssen-Hütte Smelter -yhtymään 1960-luvun taitteessa. Thyssen-yrityksen perusti vuonna 1860 August Thyssen ja toimintaa jatkoi hänen poikansa Fritz Thyssen, joka tunnetaan myös Hitlerin valtaannousun varhaisena päätukijana. 1960-luvulla konsernia hallitsivat Fritz Thyssenin leski ja tytär.[5].
LähteetMuokkaa
- ↑ a b c Annual report 2016 (arkistoitu) ThyssenKrupp. Viitattu 16.2.2018.
- ↑ Kone vahvistaa: Olemme tehneet tarjouksen Thyssenkruppin hisseistä – Kauppa vahvistaisi yhtiötä maantieteellisesti ja toisi digivoimaa Yle Uutiset. 28.1.2020. Viitattu 1.2.2020.
- ↑ Koneen 17 miljardin euron jättikauppa jäi haaveeksi – Thyssenkrupp hylkäsi tarjouksen is.fi. 17.2.2020. Taloussanomat. Viitattu 17.2.2020.
- ↑ Koneen tavoittelemille Thyssenkruppin hisseille löytyi ostaja www.iltalehti.fi. Viitattu 28.2.2020.
- ↑ Saksan teollisuusdynastioilla on vaikeita seuraajaongelmia. Helsingin Sanomat, 12.10.1964, s. 6. Näköislehden aukeama (tilaajille).
Aiheesta muuallaMuokkaa
DAX-indeksin yrityksetAdidas - Allianz - BASF - Bayer - Beiersdorf - BMW - Continental - Covestro - Daimler - Deutsche Bank - Deutsche Börse - Deutsche Post - Deutsche Telekom - Deutsche Wohnen - E.ON - Fresenius - Fresenius Medical Care - HeidelbergCement - Henkel - Infineon Technologies - Linde - Lufthansa - Merck - MTU Aero Engines - Munich Re - RWE - SAP - Siemens - Volkswagen - Vonovia - Wirecard