Thomas Vermaelen
Thomas Vermaelen (s. 14. marraskuuta 1985) on belgialainen uransa päättänyt jalkapalloilija. Vermaelen oli pelipaikaltaan keskuspuolustaja.
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Thomas Vermaelen | ||
| Syntymäaika | 14. marraskuuta 1985 | ||
| Syntymäpaikka | Kapellen, Belgia | ||
| Pelipaikka | keskuspuolustaja | ||
| Pituus | 183 cm | ||
| Lempinimi | The Verminator | ||
| Junioriseurat | |||
| 1991–1999 | Germinal Ekeren | ||
| 1999–2000 | Germinal Beerschot | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 2003–2009 | Ajax | 94 | (8) |
| 2004–2005 | → RKC Waalwijk | 13 | (3) |
| 2009–2014 | Arsenal | 110 | (13) |
| 2014–2019 | Barcelona | 34 | (1) |
| 2016–2017 | → Roma | 9 | (0) |
| 2019–2021 | Vissel Kobe | 45 | (1) |
| Maajoukkue | |||
| 2006–2021 | Belgia | 85 | (2) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | |||
Seurajoukkueura
muokkaaVermaelen aloitti jalkapallouransa kotimaassaan Germinal Ekerenissä (myöh. Germinal Beerschot). Vuonna 2004 hän siirtyi Ajaxiin, jossa hän debytoi 15. helmikuuta FC Volendamia vastaan. Se olikin ainoa peli, jossa hän pääsi pelaaman kaudella, jolla Ajax voitti Eredivisien mestaruuden. Seuraavaksi kaudeksi hänet lainattiin RKC Waalwijkin joukkueeseen, jossa hän kaudella 2004–2005 pelasi yhteensä 13 ottelua, joissa kaksi tehtyä maalia.
Kaudeksi 2005–2006 Vermaelen palasi Ajaxiin, jossa hän teki läpimurron ykkösjoukkueeseen, ja oli voittamassa Hollannin cupia. Hyvät peliesitykset Ajaxissa toivat hänelle mahdollisuuden pelata Belgian maajoukkueessa, jossa hän on esiintynyt heinäkuun 2021 puoliväliin mennessä 85 kertaa ja tehnyt kaksi maalia[1].
Kesäkuussa 2009 Vermaelen siirtyi Ajaxista Arsenaliin 10 miljoonalla eurolla (8,45 miljoonalla punnalla).
Vermaelen teki debyytin 15. elokuuta 2009 Evertonia vastaan tekemällä maalin vapaapotkusta Robin van Persien syöttämänä. 19. syyskuuta Vermaelen teki kaksi maalia Wigan Athletica vastaan: ensimmäisen päällä kulmapotkusta ja toisen laukomalla ylänurkkaan boxin ulkopuolelta. Peli päättyi lopulta 4–0 Arsenalin hyväksi.
Kausi 2010–2011 meni Vermaelenilta ohi maaottelussa saadun pitkään jatkuneen akillesjänne-vamman takia. Hän pelasi vain kolmessa ottelussa. 17. maaliskuuta 2011 Arsene Wenger ilmoitti seuran sivuilla Vermaelenin kauden olevan ohi. 15. huhtikuuta pidetyssä lehdistötilaisuudessa Wenger ilmoitti, että Vermaelen on mukana joukkueen harjoituksissa ja hänellä on hyvät mahdollisuudet pelata vielä tällä kaudella. Vermaelen palasikin pelikentille ja pelasi kauden kaksi viimeistä ottelua, näin ollen hän pelasi kaudella kaikkiaan viisi ottelua.
Elokuussa 2014 Vermaelen siirtyi Arsenalista viisivuotisella sopimuksella katalaaniseura Barcelonaan. Siirtosumma oli 10 miljoonaa euroa (plus 8,8 miljoonaa euroa suorituksesta riippuvia bonuksia).lähde? Ensimmäisellä kaudellaan Barcelonassa hän pelasi loukkaantumisen vuoksi vain yhden liigaottelun. Sen jälkeenkin hänelle kertyi kaudessa parhaimmillaan 14 liigaottelua, kaudella 2017–2018. Ainoan La Liga -maalinsa hän teki elokuussa 2015 Málagaa vastaan. Joulukuussa 2015 hän oli voittamassa seurajoukkueiden maailmanmestaruutta. Mestarien liigassa hän pelasi kuusi ottelua, ja Barcelonan mestaruuskaudella 2014–2015 hän istui vaihtopenkillä ensimmäisen välieräottelun mutta ei päässyt kentälle. Kauden 2016–2017 hän edusti lainasopimuksella italialaista AS Romaa ja pelasi yhdeksän Serie A -ottelua.[2]
Vermaelenin sopimus Barcelonan kanssa päättyi kauden 2018–2019 jälkeen ja elokuussa 2019 Vermaelen siirtyi japanilaiseen Vissel Kobeen vuoden 2021 loppuun ulottuvalla sopimuksella.[3] Tammikuussa 2022 Vermaelen ilmoitti lopettavansa pelaajauransa.[4]
Maajoukkueura
muokkaaVermaelen edusti Belgiaa nuorten maajoukkueissa. Hän pelasi Belgian A-maajoukkueessa ensimmäisen kerran maaliskuussa 2006 ystävyysottelussa Luxemburgia vastaan. Hän pelasi MM-kilpailuissa 2014 joukkueensa toisen alkulohko-ottelun Venäjää vastaan mutta joutui loukkaantumisen vuoksi vaihtoon jo puolen tunnin pelin jälkeen. EM-kilpailuissa 2016 hän pelasi täydet minuutit neljässä ottelussa mutta oli poissa tappiollisesta puolivälieräottelusta Walesia vastaan saatuaan aiemmissa otteluissa kaksi varoitusta ja niiden myötä yhden ottelun pelikiellon. Hän saavutti MM-pronssia 2018 ja pelasi lopputurnauksessa avauskokoonpanossa alkulohko-ottelun Englantia vastaan sekä tuli vaihdosta kentälle puolivälierässä Brasiliaa ja pronssiottelussa Englantia vastaan, jälkimmäisessä jo 39. minuutilla loukkaantuneen Nacer Chadlin tilalle. Kesän 2021 EM-kilpailuissa Vermaelen tuli vaihdosta kentälle kahdessa ensimmäisessä alkulohko-ottelussa ja pelasi täydet minuutit lopuissa kolmessa ottelussa.[2]
Vermaelen pelasi urallaan 85 A-maaottelua. Hän teki kaksi maaottelumaalia: marraskuussa 2009 ystävyysottelussa Unkaria vastaan ja syyskuussa 2019 EM-karsintaottelussa Skotlantia vastaan.[2]
Ura valmentajana
muokkaaVermaelen toimi vuoden 2022 MM-kilpailuissa Belgian apuvalmentajana.[4][5] Elokuussa 2023 Vermaelen aloitti Belgian alle 18-vuotiaiden maajoukkueen apuvalmentajana sekä alle 20-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajana.[6]
Lähteet
muokkaa- ↑ Stokkermans, Karel: Belgium - Record International Players 7.7.2021. RSSSF. Viitattu 16.7.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Thomas Vermaelen Transfermarkt-sivustolla (englanniksi)
- ↑ Vermaelen joins Vissel Kobe from Barcelona goal.com. 27.7.2019. Viitattu 29.9.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Gokalp, Selcuk Bugra: Vermaelen retires, joins Belgium coaching staff ahead of World Cup Anadolu Ajansı. 21.1.2022. Viitattu 29.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Berdugo, Juan Pablo: Belgium has two ex culés on its agenda to take charge of its bench FC Barcelona Noticias. 5.12.2022. Viitattu 29.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Pocognoli (U18) and Vermaelen (U20) become head coach national youth teams rbfa.be. 28.3.2023. Belgian jalkapalloliitto. Viitattu 29.9.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Thomas Vermaelen Wikimedia Commonsissa
1 Courtois | 2 Alderweireld | 3 Vermaelen | 4 Kompany | 5 Vertonghen | 6 Witsel | 7 De Bruyne | 8 Fellaini | 9 Lukaku | 10 Hazard | 11 Mirallas | 12 Mignolet | 13 Bossut | 14 Mertens | 15 Van Buyten | 16 Defour | 17 Origi | 18 Lombaerts | 19 Dembélé | 20 Januzaj | 21 Vanden Borre | 22 Chadli | 23 Ciman | Valmentaja Wilmots
1 Courtois | 2 Alderweireld | 3 Vermaelen | 4 Nainggolan | 5 Vertonghen | 6 Witsel | 7 De Bruyne | 8 Fellaini | 9 R. Lukaku | 10 Hazard | 11 Carrasco | 12 Mignolet | 13 Gillet | 14 Mertens | 15 Denayer | 16 Meunier | 17 Origi | 18 Kabasele | 19 Dembélé | 20 Benteke | 21 J. Lukaku | 22 Batshuayi | 23 Ciman | Valmentaja Wilmots
1 Courtois | 2 Alderweireld | 3 Vermaelen | 4 Kompany | 5 Vertonghen | 6 Witsel | 7 De Bruyne | 8 Fellaini | 9 Lukaku | 10 E. Hazard | 11 Carrasco | 12 Mignolet | 13 Casteels | 14 Mertens | 15 Meunier | 16 T. Hazard | 17 Tielemans | 18 Januzaj | 19 Dembélé | 20 Boyata | 21 Batshuayi | 22 Chadli | 23 Dendoncker | Valmentaja Martínez
1 Courtois | 2 Alderweireld | 3 Vermaelen | 4 Boyata | 5 Vertonghen | 6 Witsel | 7 De Bruyne | 8 Tielemans | 9 Lukaku | 10 E. Hazard | 11 Carrasco | 12 Mignolet | 13 Sels | 14 Mertens | 15 Meunier | 16 T. Hazard | 17 Vanaken | 18 Denayer | 19 Dendoncker | 20 Benteke | 21 Castagne | 22 Chadli | 23 Batshuayi | 24 Trossard | 25 Doku | 26 Praet | Valmentaja Martínez