Avaa päävalikko

Thesmoforeion eli Demeterin ja Persefonen pyhäkkö oli antiikin aikainen pyhäkkö Deloksen saarella Kreikassa. Sen rauniot ovat osa Deloksen arkeologista aluetta, joka on Unescon maailmanperintökohde.[1][2]

Thesmoforeion
Sijainti Delos, Kykladit, Etelä-Egean saaret
Kreikka Kreikka
Koordinaatit 37°24′04″N, 25°15′58″E ?
Rakennustyyppi pyhäkkö
Valmistumisvuosi noin 480 eaa.
Tyylisuunta doorilainen / joonialainen
Osa Unescon maailmanperintökohdetta
Delos
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Thesmoforeion oli Demeterin ja Persefonen eli Koren kultin käytössä ja se on liittynyt muun muassa Deloksen Thesmoforia-juhlaan.[3] Thesmoforeioniksi usein kutsuttu rakennus oli tehty klassisen kauden alussa noin vuonna 480 eaa. Se sijaitsi Apollonin ja Artemiin pyhäkköalueen luoteiskulmassa myöhemmin rakennetun Ekklesiasterionin länsipuolella.[1] Toisaalta rakennuksen tulkinta on kyseenalainen[2] ja todellinen Thesmoforeion on saattanut sijaita muualla, jopa kaukana pyhäkköalueen ulkopuolella.[4]

Thesmoforeioniksi kutsuttu pyhäkköalueen rakennus oli suorakulmainen ja sen pituus oli noin 37,7 metriä ja leveys noin 14,8 metriä. Rakennus jakaantui kolmeen osaan. Sen keskellä oli avoin peristyyli- eli pylväspiha, jossa oli 4 x 4 doorilaista pylvästä. Sekä sen pohjois- että eteläpuolella oli cella-huoneet, joiden kummankin keskellä kattoa tuki neljä neliön muotoon asetettua joonialaista pylvästä. Rakennuksen ovi oli länsisivulla.

LähteetMuokkaa

  1. a b Delos, Thesmophorium Perseus. Viitattu 24.10.2016.
  2. a b Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Delos, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. Dillon, Matthew: Girls and Women in Classical Greek Religion, s. 116. Routledge, 2003. ISBN 1134365098. Teoksen verkkoversio.
  4. Tréheux, Jacques: Localisation du Thesmophorion à Délos. Bulletin de correspondance hellénique, 1987, 111. vsk, nro 2, s. 495–499.