Terveet Kädet

suomalainen yhtye

Terveet Kädet (”TK”) on Suomen ensimmäinen hardcore punk -yhtye. Terveet Kädet tunnetaan parhaiten 1980-luvun alun suoraviivaisista, usein vain 30 sekuntia kestävistä kappaleistaan.

Terveet Kädet
Terveet Kädet (Läjä Äijälä) Jyväskylässä toukokuussa 2015.
Terveet Kädet (Läjä Äijälä) Jyväskylässä toukokuussa 2015.
Tiedot
Toiminnassa 19802016, 2019
Tyylilaji hardcore punk, d-beat, extreme metal, heavy metal
Kotipaikka Tornio, Suomi
Laulukieli suomi, englanti
Jäsenet

Läjälaulu
Lenebasso, taustalaulu
Ilari, kitara, taustalaulu
Samppa, rummut

Entiset jäsenet

Piäsky, basso, taustalaulu
Tiimo, kitara
Sumo, rummut
Peedro, rummut
Walde, rummut
Tilli, rummut
Weega, kitara
Yrjänä, kitara
Maike, kitara, laulu
Kähkönen, basso
Puksu, basso, taustalaulu
Luttinen, rummut
Jani, basso
Aki, rummut

Yhtye on saavuttanut maailmalla HC punk -piireissä kulttisuosiota. Muun muassa Sepultura/Soulfly -muusikko Max Cavalera on kertonut yhtyeen olevan suosikeitaan.

Historia muokkaa

Alkuvaiheet muokkaa

Terveet Kädet sai alkunsa Torniossa vuonna 1979, kun Läjä Äijälä sai idean perustaa hardcore punk -yhtyeen, joka ottaisi vaikutteita muun muassa englantilaiselta Discharge-yhtyeeltä. Yhtye sai nimekseen Terveet Kädet ja vakiintui vuoden 1980 tammikuuhun mennessä kokoonpanoon, jossa solistina ja sanoittajana toimineen Äijälän lisäksi vaikuttivat rumpali Peedro, basisti Markus ”Piäsky” Saarenpää[1] sekä kitaristi ja pääasiallinen säveltäjä Timo ”Tiimo” Wiik.

Myöhemmin samana vuonna yhtye äänitti ja julkaisi ensimmäisen EP:nsä Rock laahausta vastaan, jonka julkaisijana toimi Läjä Äijälän perustama IKBAL -levymerkki. EP sisälsi kolme kappaletta, ”Minä haluan paljon rahaa”, ”Joutukaa sielut” ja ”Vapaa pohjola”. Kappaleet olivat kestoltaan noin puoliminuuttisia, pelkistettyjä ja nopeatempoisia. EP julkaistiin yksipuolisena seitsentuumaisena vinyylisinglenä ja sitä painettiin 200 kappaletta.

Vuonna 1981 ilmestyi yhtyeen toinen EP II, joka jatkoi edellisen julkaisun tyylilajia. Tuotakin levyä painettiin 200 kappaletta ja niin ikään se julkaistiin yksipuolisena seitsentuumaisena vinyylisinglenä.

Vuonna 1982 Terveet Kädet solmi levytyssopimuksen tamperelaisen Poko Rekordsin kanssa ja julkaisi EP:n Ääretön joulu, jota yleisesti pidetään yhtenä suomalaisen punkin klassikkolevyistä. EP sisälsi muun muassa kappaleet ”Pissaa ja paskaa” ja ”Tornion kevät”, jotka sittemmin ovat nousseet pieneen kulttisuosioon. Samana vuonna 1982 yhtye sai näkyvyyttä ulkomaillakin kokoelmalla Propaganda I – Russia Bombs Finland.

Vuonna 1983 oli yhtyeen uutena levymerkkinä jo helsinkiläinen Propaganda records ja yhtyeessä tapahtui ensimmäinen miehistönvaihdos, kun yhtyeen alkuperäinen rumpali Peedro erosi yhtyeestä ja hänet korvasi Walde, joka ehti soittaa 12-tuumaisella mini-LP:llä Terveet Kädet (Julkaistiin Länsi-Saksassa nimellä Halloween), sekä Länsi-Saksassa ja Brasiliassa julkaistulla Black God -LP:llä, ennen tapaturmaista menehtymistään vuonna 1984. Uudeksi rumpaliksi kiinnitettiin Läjä Äijälän pikkuveli Tilli. Myös 1983 P. Tuotanto julkaisi seitsentuumaisen kokoelma-EP:n Kädet suojelee, joka oli kokoelma yhtyeen kahdesta ensimmäisestä EP-levystä. 1984 ilmestyi split-albumi So Much Fun Länsi-Saksassa, jonka yhtye teki yhdessä Kaaoksen kanssa.

Vuonna 1985 uudistuneen yhtyeen nimi lyheni oululaisella Barabbas Recordssilla muotoon TK[2], joka levytti albumin The Horse, mikä jatkoi vanhaa hardcore-tyyliä, joskin albumin sanoituksen olivat poikkeuksellisesti englanninkielisiä.

Vuonna 1986 tapahtui jälleen miehistönvaihdos, kun yhtyeen alkuperäinen kitaristi Timo ”Tiimo” Wiik jätti yhtyeen. Hänen korvaajakseen liittyi tuolloin vasta 19-vuotias torniolainen A. W. Yrjänä, joka sai tehtäväkseen säveltää yhtyeelle uusia kappaleita tulevalle albumille. Vuonna 1987 Terveet Kädet äänitti Kemissä demon albumista, jota ei kuitenkaan äänitetty Helsingissä, eikä demoa sellaisenaan julkaistu. Sen sijaan ilmestyivät EP:t Oma koloni (1988), Anno Domini (1989) sekä Pahan voima, joka julkaistiin vasta vuonna 1995.

Yrjänä erotettiin yhtyeestä jo vuonna 1988.[3] Nykyään hän soittaa CMX-yhtyeessä. Vuonna 1989 myös yhtyeen alkuperäinen basisti Piäsky jäi pois yhtyeestä.

1990-luku ja tyylinvaihdos muokkaa

Kun kokoonpano hajosi vuonna 1990, Läjä Äijälä ja hänen pikkuveljensä Tilli muuttivat Torniosta Ouluun ja kasasivat uuden kokoonpanon, jossa soittivat heidän lisäkseen kitaristi Maike sekä basisti Kähkönen, joka ehti soittaa ainoastaan samana vuonna julkaistulla Unkind-EP:llä ennen kuin poistui yhtyeestä. Uuden kokoonpanon myötä yhtye muutti laulukielensä kokonaan englanniksi, musiikki alkoi ajautua kauemmas perinteisestä hardcoresta ja yhtyeen 1990-luvun tyyli olikin lähempänä aggressiivista metallimusiikkia kuin perinteistä hardcore punkia.

Vuonna 1992 ilmestyi EP Bizarre Domination, jolla bassoa soitti Lene, joka oli yhtyeen vanha ystävä Torniosta. Tämän jälkeen yhtye vietti muutaman vuoden hiljaiseloa, kunnes vuonna 1995 ilmestyi uusi studioalbumi Sign of the Cross sekä EP Pahan voima, jonka kappaleet oli äänitetty alun perin jo vuonna 1987 samoissa sessioissa EP:iden Oma koloni ja Anno Domini kanssa.

Vuonna 1998 yhtye sai uuden basistin Puksun ja aiemmin bassoa soittanut Lene siirtyi soittamaan toista kitaraa. Uusi kokoonpano julkaisi samana vuonna livealbumin Leather Enslavement. Yhtyeen seuraava studioalbumi The Ultimate Pain ilmestyi vuonna 1999.

Kesällä 2000 Terveet Kädet esiintyi ensimmäistä kertaa Tuska-festivaaleilla ja julkaisi albumin Non Ultra Descriptica. Myöhemmin samana vuonna rumpali Tilli lopetti yhtyeessä soittamisen ja hänet korvasi Impaled Nazarenessa aiemmin soittanut Kimmo Luttinen, jonka kanssa yhtye äänitti neljä uutta kappaletta sisältäneen demon elokuussa 2002. Vuonna 2002 Terveiltä Käsiltä ilmestyi kokoelma-albumi Onnellisia kytkentöjä 1980–2002, joka sisälsi materiaalia yhtyeen koko uran ajalta. Viisihenkinen Terveet Kädet esiintyi viimeistä kertaa Oulun Qstock-festivaaleilla kesällä 2006.

Uusi kokoonpano, paluu vanhaan tyylisuuntaan, hajoaminen ja paluukeikkoja muokkaa

 
Terveet Kädet -yhtyeen Läjä Äijälä Jyväskylässä 22.5.2015

Vuonna 2006 Läjä Äijälä alkoi jälleen kasata uutta kokoonpanoa, johon basistiksi kiinnitettiin Lene ja kitaristiksi uusi mies Ilari. Rumpuja palasi soittamaan yhtyeen alkuperäinen rumpali Peedro. Kokoonpanovaihdoksen myötä yhtye muutti jälleen pääasiallisen laulukielensä suomeksi ja alkoi esittää keikoillaan 1980-luvun hardcore-materiaalia, josta yleisö piti. Kesällä 2009 Terveet Kädet julkaisi yhdeksän vuoden tauon jälkeen uuden studioäänitteen, Ihmisen poika, pedon poika -nimisen EP:n, joka sisälsi jälleen perinteisiä hardcore-tyylisiä kappaleita.

Lene ja Peedro jättivät yhtyeen vuonna 2011 ja heidän paikkansa kokoonpanossa ottivat Aki Kannisto (rummut) ja Jani Kaarlela (basso). Syyskuussa 2012 Terveet Kädet julkaisi studioalbumin Musta hetki, joka sai paljon myönteisiä arvosteluja[4]. Yhtye julkaisi uuden levyn Lapin helvetti maaliskuussa 2015. Helmikuussa 2016 Ilari kertoi yhtyeen vetäytyvän kuun lopulla studioon tekemään uutta Minun vereni -albumia viisimiehisellä kokoonpanolla, jossa mukana on myös yhtyeen aiempi kitaristi Lene.[5] Kuukautta myöhemmin yhtye kertoi kuitenkin lopettaneensa.[6] Viimeisen kokoonpanon soittajiston on kerrottu jatkavan toisella nimellä.[7] Ilari, Lene, Aki ja Jani jatkavat Kürøishi-nimisessä hardcorepunk-yhtyeessä[8] ja Läjä, Ilari ja Lene jatkoivat Lapin Helvetti -nimisessä kokoonpanossa.[9]

Terveet Kädet soitti kesällä 2019 muutamia festivaalikeikkoja sekä syyskuussa lyhyen klubikiertueen Lapin Helvetti -yhtyeen kokoonpanolla. Yhtye soitti kiertueella ainoastaan 1980-luvun materiaaliaan.[10]

Yhtyeelle on sovittu keikkoja myös vuodelle 2020, ja yhtye on mahdollisesti tekemässä myös uutta materiaalia.[11][12][13][14][15]

Yhtyeen jäsenet muokkaa

Laulu muokkaa

Kitara muokkaa

  • Tiimo, 1980–85
  • Veli-Matti "Weega" Saarenpää, 1985–86
  • Yrjänä, 1986–88
  • Maike, 1989–2006
  • Lene, 2000–06, 2016
  • Ilari, 2006–16, 2019–

Basso muokkaa

Rummut muokkaa

  • Raimo "Sumo" Henttu, 1980 [16]
  • Petri "Peedro" Rankka, 1980–83, 2006–11
  • Jari "Walde" Wahlman, 1983–84 (k. 1984)
  • Tilli, 1984–2000
  • Luttinen, 2000–06
  • Aki, 2011–16
  • Samu-Severi "Samppa" Kinnunen, 2019–

Aikajana muokkaa

Osittainen diskografia [17] muokkaa

EP:t muokkaa

Studioalbumit muokkaa

Livealbumit muokkaa

Kokoelmat muokkaa

Split-albumit muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Markku Saarenpään sävellystuotanto YLE:n äänitearkistossa[vanhentunut linkki]
  2. http://www.finnmusic.net/main.php?62555d5648077550585c06
  3. Vuori 2018, s. 153
  4. Terveet Kädet – History
  5. http://www.soundi.fi/uutiset/verta-thrashia-ja-hc-tykitysta-terveet-kadet-valmistelee-uutta/
  6. http://www.soundi.fi/uutiset/kiitos-terveet-kadet-1980-2015-hardcorepunk-legenda-laittaa-pillit-pussiin/
  7. Romppainen, Heikki: Terveet Kädet hajosi oikein Helsingin Sanomat. 30.3.2016. Arkistoitu 13.4.2016. Viitattu 1.4.2016.
  8. https://www.facebook.com/kuroishidbeat/timeline?ref=page_internal
  9. Vuorela, Mervi: Koneiden ja kissojen orja – haastattelussa Läjä Äijälä Rumba. 18.10.2016. Viitattu 16.11.2016.
  10. Maamme legendaarisin hardcore-yhtye Terveet Kädet tekee klubirundin ja festivaalikeikkoja Svart Records. 29.3.2019. Viitattu 21.6.2019.
  11. Isoaho, Timo: Hyviä uutisia: puheet Terveiden Käsien kuolemasta vaikuttavat vahvasti liioitelluilta Soundi.fi. 7.10.2019. Viitattu 29.11.2019.
  12. Lene: Terveet Kädet, Finland obsceneextreme.cz. 2019. Viitattu 29.11.2019.
  13. Eriksson, Anssi: Kesärauha-festivaali julkisti tukun uusia kiinnityksiä – Turkuun saapuvat muiden muassa Samuli Putro, Terveet Kädet ja The Hearing Soundi.fi. 10.11.2019. Viitattu 29.11.2019.
  14. Siltanen, Vesa: Anthrax ja Tehosekoitin saapuvat Kirjurinluotoon – Porispere julkisti juhlavuoden ensimmäiset esiintyjät Soundi.fi. 19.11.2019. Viitattu 29.11.2019.
  15. Terveet Kädet, Ohjus, Harhat, Yhteenotto Tiketti.fi. 2019. Viitattu 29.11.2019. [vanhentunut linkki]
  16. Vuori 2018, s. 32-34
  17. Finnmusic – Terveet Kädet
  18. Svart Records julkaisee Terveet Kädet -yhtyeen tuotantoa uran alusta vuosituhannen vaihteeseen kahdessa viiden vinyylin boksissa Kaaoszine.fi. 18.3.2022. Viitattu 19.12.2022.

Kirjallisuutta muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa