Teivas Oksala
Teivas Kalevi Jyväs Oksala (15. helmikuuta 1936 Helsinki[1] – 2. maaliskuuta 2018 Espoo[2]) oli suomalainen professori. Hän kuului siihen harvalukuiseen joukkoon, joka 1970-luvulta alkaen on vastannut Suomessa antiikin kaunokirjallisuuden tutkimuksesta.[3]
Teivas Oksala | |
---|---|
Teivas Oksala vuonna 2009. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 15. helmikuuta 1936 Helsinki |
Kuollut | 2. maaliskuuta 2018 (82 vuotta) Espoo |
Kansalaisuus | suomalainen |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Helsingin yliopisto |
Tutkimusalue | antiikin kirjallisuus |
Oksala oli Jyväskylän yliopiston yleisen kirjallisuuden professori 1992–1998. Professorina hän oli erikoistunut antiikin kirjallisuuteen ja aatehistoriaan.[4] Hän on toiminut klassisten kielten ja kirjallisuuden dosenttina Helsingin ja Tampereen yliopistoissa.[3]
Oksala suomensi muun muassa Horatiuksen ja Vergiliuksen runoutta. Hän saattoi päätökseen Vergiliuksen Aeneis-eepoksen suomennoksen, jonka hänen isänsä, professori Päivö Oksala oli aloittanut 1960-luvulla. Oksala oli J. L. Runeberg -asiantuntija ja suomensi myös hänen tuotantoaan, muun muassa Vänrikki Stoolin tarinat.[5]
Toiminta
muokkaaOksala käsitteli väitöskirjassaan Religion und Mythologie bei Horaz: eine literarhistorische Untersuchung Horatiusta.[3]
Oksala on kääntänyt latinaksi suomalaista runoutta, Toivo Kärjen tangoja ja Elvis Presleyn levyttämiä lauluja, joita Doctor Ammondt on levyttänyt ja esittänyt myös ulkomailla.[6][7]
Oksala osallistui Runebergin juhlavuoden 2004 järjestämiseen juhlavuoden toimikunnan työvaliokunnan puheenjohtajana, suunnittelemalla Kansalliskirjastoon Runeberg-illat, pitämällä juhlavuoden tilaisuuksissa neljäkymmentä esitelmää ja kirjoittamalla kymmeniä Runebergia käsitteleviä artikkeleita.[8][9]
Teoksia
muokkaa- Eino Leinon tie Paltamosta Roomaan. Tutkielmia runoilijan suhteesta antiikkiin ja klassiseen perintöön. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 442) Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1986. ISBN 951-717-446-2.
- Homeroksesta Alvar Aaltoon. Eurooppalaisia klassikkoja ja humanisteja. Espoo: Weilin + Göös, 1986. ISBN 951-35-3662-9.
- J. L. Runebergin Kreikka ja Rooma. Tutkielmia runoilijan suhteesta antiikkiin ja klassiseen perintöön. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 944) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-541-6.
- Religion und Mythologie bei Horaz: Eine literarhistorische Untersuchung, Finlands Vetenskaps-Societen, 1973 (väitöskirja)
- Studien zum Verständnis der Einheit und der Bedeutung von Vergils Georgica, Societas scientiarum Fennica, 1978
Runeberg-julkaisut
muokkaa- Runeberg, Johan Ludvig: Vänrikki Stoolin tarinat. ((Fänrik Ståls sägner, 1848, 1860.) Suomennos: Teivas Oksala. Alkuteksti ja suomennos rinnakkain) Espoo: Artipictura, 2008. ISBN 978-952-5347-17-3.
- Runeberg, Johan Ludvig: Hirvenhiihtäjät. Yhdeksän laulua. ((Elgskyttarne. Nio sånger, 1832.) Suomentanut ja selityksen laatinut Teivas Oksala) Espoo: Artipictura, 2001. ISBN 952-5347-03-6.
- Hanna. Suomentanut ja selitykset laatinut Teivas Oksala, Artipictura 2001.
- Kung Fjalar - Kuningas Fjalar. Suomentanut ja selitykset laatinut Teivas Oksala, Artipictura 2005
- Runeberg, Johan Ludvig: Runeberg ja Vänrikki Stool 2000-luvulla. Yhdeksän uutta suomennosta ja yhdeksän kolumnia. (Sisältää Vänrikki Stoolin tarinoiden runot: Maamme; Vänrikki Stool; Sven Tuuva; Sandels; Kaksi rakuunaa; Vänrikin markkinamuisto; Heinäkuun viides; Maaherra; Döbeln Juuttaalla. Alkutekstit ja Teivas Oksalan suomennokset. Kolumnit ilmestyneet aiemmin Kanava-lehdessä vuonna 2004. Kuvitus: Albert Edelfelt) Espoo: Artipictura, 2006. ISBN 952-5347-14-1.
- J. L. Runeberg: Idyllejä ja epigrammeja Horatius-oodeja, suom. Teivas Oksala, Artipictura 2006
Muita suomennoksia
muokkaa- Horatius Flaccus, Quintus: Horatiuksen oodeja. (Teivas Oksala, Erkki Palmén) Helsinki: Finn Lectura, 1989. ISBN 951-8905-08-8.
- Horatius Flaccus, Quintus: Runotaide. Alkuteksti ja proosasuomennos, johdanto ja selityksiä. ((Ars poetica.) Toimittaneet Teivas Oksala ja Erkki Palmén. 2., tarkistettu painos) Helsinki: Finn Lectura, 1992. ISBN 951-8905-62-2.
- Hölderlin, Friedrich: Leipä ja viini. (Mitallinen suomennos: Teivas Oksala. Suorasanainen suomennos: Risto Niemi-Pynttäri. Jyväskylän yliopisto, kirjallisuuden laitos, julkaisuja 11) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1996. ISBN 951-34-0840-X.
- Goethe, Johann Wolfgang von: Roomalaisia elegioita. Saksaksi ja suomeksi. ((Römische Elegien, 1790.) Suomentanut ja toimittanut Teivas Oksala. Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden laitoksen julkaisuja 12) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1997. ISBN 951-621-424-X.
- Vergilius Maro, Publius: Aeneis. Aeneaan taru. ((Aeneis.) Suomentaneet Päivö ja Teivas Oksala. Alkusanat ja selitykset Teivas Oksala) Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23806-6.
- Ovidius Naso, Publius: Valikoima metamorfooseja. (Metamorphoses selectae. Suomentaneet Päivö ja Teivas Oksala. Toimittanut selityksineen Teivas Oksala) Espoo: Artipictura, 2000. ISBN 952-5347-01-X.
- Vergilius Maro, Publius: Paimenrunoja. ((Bucolica.) Suomentanut ja selitykset laatinut Teivas Oksala) Espoo: Artipicturai, 2001. ISBN 952-5347-05-2.
Muuta kirjallisuutta
muokkaa- Heikkilä, Markku & Oksala, Teivas (toim.): Humanistisesta tutkimuksesta. Metodeja ja ajankohtaisia kysymyksiä 2. (Seminaarin järjesti Suomen akatemian humanistisen toimikunnan tutkijat) Helsinki: Gaudeamus, 1981. ISBN 951-662-278-X.
- Kinnunen, Aarne & Oksala, Teivas (toim.): Antiikin estetiikka. (Suomen estetiikan seuran vuosikirja 2) Helsinki: WSOY, 1977. ISBN 951-0-06817-9.
- Kaimio, Maarit & Oksala, Teivas & Riikonen, H. K.: Antiikin kirjallisuus ja sen perintö. Helsinki: Gaudeamus, 1998 (6. painos 2008). ISBN 978-952-495-070-1.
Lähteet
muokkaa- ↑ Oksala, Teivas Kalevi Jyväs. Suomen kirjailijat -tietokanta[vanhentunut linkki]. Viitattu 9.5.2009.
- ↑ Toivakka, Sari: Professori emeritus Teivas Oksala kuollut. Keskisuomalainen, 12.3.2018, s. 32.
- ↑ a b c Riikonen, H. K.: Antiikin traditio nykykirjallisuudessa ja -kulttuurissa Tieteessä tapahtuu. 9/1998. Arkistoitu 20.10.2010. Viitattu 10.5.2009.
- ↑ Iltanen, Maija: Yksiköistä yhteisöksi. Viitattu 10.5.2009. (PDF)
- ↑ Runeberg.net, Juhlatoimikunnanraportti (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Yle.fi viitattu 10.5.2009
- ↑ Artipictura.fi (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 10.5.2009
- ↑ Lappeenranta.fi (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 10.5.2009
- ↑ Helsinki.fi, uutiset viitattu 10.5.2009