Teikhiussa
Teikhiussa (m.kreik. Τειχιοῦσσα, Teikhiūssa tai Teikhioussa, myös Τειχιόεσσα, Teikhioessa, Τειχιόση, Teikhiosē; lat. Teichiussa) oli antiikin aikainen kaupunki Jooniassa nykyisen Turkin alueella. Se sijaitsi Miletoksen poliksen alueella[1] nykyisellä Saplı Adasın saarenkaltaisella niemekkeellä Akbükinlahdessa, noin 18 kilometriä Miletoksen kaupunkikeskuksesta kaakkoon.[2][3][4][5] Joskus se on kuitenkin sijoitettu enemmän kaakkoon lähemmäksi nykyistä Kazıklıa.[2][6]
| Teikhiussa | |
|---|---|
| Τειχιοῦσσα | |
| Sijainti | |
  Teikhiussa |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Turkki |
| Paikkakunta | Saplı Adası, Akbük, Didim, Aydın |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Joonia |
| Kaupunki | Miletos |
Historia muokkaa
Teikhiussan vaiheista tiedetään antiikin lähteistä vain vähän. Se on saattanut olla jossakin vaiheessa oma polis eli itsenäinen kaupunkivaltio.[1] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnoyymiä Teikhioeis (Τειχιόεις), feminiinissä Teikhioessa (Τειχιόεσσα).[2][7] Teikhiussa kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja esiintyy liiton verotusluetteloissa yhdessä Miletoksen kanssa vuosina 427–425 eaa., 421/420 eaa. ja 416/415 eaa. Vuonna 454/453 eaa. Teikhiussa toimi Ateenalle uskollisten miletoslaisten demokraattien pakopaikkana.[1]
Ainakin vuonna 411 eaa. Teikhiussa oli kiinteästi Miletoksen alaisuudessa. Peloponnesolaissodan aikaan kaupunki toimi jonkun aikaa peloponnesolaisliiton tukikohtana. 300-luvulla eaa. paikka mainitaan kylänä.[1][8] Kirjallisissa lähteissä kaupungin mainitsevat Thukydides,[8] Athenaios[9] ja Stefanos Byzantionlainen.[7]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Teikhiussan paikalta Saplı Adasısta on löydetty jäänteitä muureista, joihin myös kaupungin nimi viittaa, sekä taloista. Ne on ajoitettu arkaaiselle kaudelle noin vuosiin 750–550 eaa. Löydöksiin lukeutuu myös muun muassa keramiikkaa 400-luvulta eaa. Myöhäisimmät löydöt ovat noin 200-luvulta eaa., jonka jälkeen paikka hylättiin.[1][4]
Saplı Adasın länsipuolella sijaitsevasta nykyisestä Kömür Adasın saaresta on löydetty merkkejä varhaisemmasta asutuksesta myöhäiseltä neoliittiselta kaudelta aina geometrisen ja arkaaisen kauden vaihteeseen. Löytöihin lukeutuu muun muassa minolaista keramiikkaa 1400-luvulta eaa. ja mykeneläistä keramiikkaa 1300-luvulta eaa. Paikkaa kutsutaan tutkimuksessa ”Vanhaksi Teikhiussaksi”.[10][11]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 1082–1083. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c Teichioussa (Caria) 10 Kazıklı - Τειχιούσσα ToposText. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ Derks, Ton & Roymans, Nico: Ethnic Constructs in Antiquity: The Role of Power and Tradition, s. 56. Amsterdam archaeological studies, nide 13. Amsterdam University Press, 2009. ISBN 9089640789. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Teichiussa Brill’s New Pauly. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ Map of the Milesian territory books.openedition.org. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ Teichioussa Pleiades. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ a b Stefanos Byzantionlainen: Ethnika T611.17.
- ↑ a b Thukydides: Peloponnesolaissota 8.26, 8.28.
- ↑ Athenaios: Deipnosofistai 7.323, 8.351.
- ↑ Kömür Adası Luwian Studies. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ Voigtländer, Walter: Teichiussa Humboldt & Mommsen. Viitattu 4.11.2019.
Kirjallisuutta muokkaa
- Voigtländer, Walter: Teichiussa: Näherung und Wirklichkeit. VML, M. Leidorf, 2004. ISBN 3896460064.