Teidenpilviretama (Spartocytisus supranubius) on hernekasvien (Fabaceae) heimoon kuuluva pensas. Sitä kasvaa endeemisenä eli kotoperäisenä Teiden rinteillä Teneriffalla ja La Palmalla Kanariansaarilla.[3][4]

Teidenpilviretama
Teidenpilviretama (Spartocytisus supranubius)
Teidenpilviretama (Spartocytisus supranubius)
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Suku: Pilviretamat Spartocytisus
Laji: supranubius
Kaksiosainen nimi

Spartocytisus supranubius
L.f.[2]

Synonyymit
Katso myös

  Teidenpilviretama Wikispeciesissä
  Teidenpilviretama Commonsissa

Kuvaus muokkaa

Varsi ja lehdet muokkaa

Teidenpilviretama kasvaa puolipallon muotoiseksi pensaaksi. Sen korkeus voi olla 3 metriä. Sillä on ikivihreät oksat. Se pudottaa lehtensä ennen talvehtimistaan.[3]

Kukat ja hedelmät  muokkaa

Teidenpilviretaman kukat ovat valkoiset tai punertavan valkoiset. Ne ovat tiheissä kukinnoissa oksien kärjissä. Sen kukat ovat tuoksuvia ja niissä on runsaasti mettä. Hedelmät ovat palkoja.[3]

Se on yksi alueen tärkeimmistä kasveista mehiläisille ja muille pölyttäjille, jotka keräävät siitä mettä ja siitepölyä.[5][6]

Kasvupaikat ja levinneisyys muokkaa

Teneriffan lisäksi teidenpilviretamaa kasvaa myös La Palman rinteillä, mutta vähemmän. Se kasvaa 2 000–2 200 metrin korkeudella ja mistä sen tieteellinen nimi on johdettu; lat. supra – yläpuolella, lat. nubes – pilvien.[3][4]

Teidenpilviretaman uhat muokkaa

Yksi teidenpilviretaman suurimmista uhista ovat kaniinit, jotka syövät nuoret pensaat ennen kuin niistä kasvaa niin suuria, etteivät kaniinit enää yllä niiden vihreisiin oksiin.[7][8] Vuoden 1980 jälkeen teidenpilviretaman kanta on vinoutunut, mihin arvellaan saman aikaisen Teiden kalderan kunnossapidon lopettamisen vaikuttaneen.[8]

Teiden kansallispuistoon tuodaan joka vuosi 3 000 tarhamehiläisen (Apis mellifera) pesää. Nämä tarhamehiläiset kilpailevat kotoperäisten pölyttäjien kanssa medestä ja siitepölystä.[6]

Tarhamehiläisiä ei pidetä laadullisesti hyvinä pölyttäjinä ja niiden läsnäolo saattaa heikentää siementen ja taimien elinkelpoisuutta sekä lisää sisäsiittoisuutta. Tarhamehiläiset vierailevat usein kuningatarneidonkielen ja teidenpilviretaman kukissa. Näiden kasvien lisääntymiskyky on heikentynyt sen jälkeen, kun mehiläisiä alettiin käyttää pölyttäjinä.[6]

Lähteet muokkaa

  • Aarnio, Hannu & Aarnio, Leena: Kanariansaarten luonto-opas, s. 278. Helsinki: Tammi, 2006. ISBN 978-951-31-3674-1.

Viitteet muokkaa

  1. Requena Suarez, D.K. & Rivers, M.C.: Spartocytisus supranubius IUCN Red List of Threatened Species. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 7.8.2019. (englanniksi)
  2. Spartocytisus supranubius L.f. Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 7.8.2019.
  3. a b c d Aarnio, Hannu & Aarnio, Leena, s. 278.
  4. a b Spartocytisus supranubius (L. f.) Christ ex G. Kunkel Floradecanarias.com. Viitattu 7.8.2019. (englanniksi)
  5. Quality evaluation of broom honey (Spartocytisus supranubius L) produced in Tenerife (The Canary Islands). Journal of the Science of Food and Agriculture, 2004, 84. vsk, nro 10, s. 1097–1104. doi:10.1002/jsfa.1792. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.8.2019. (englanniksi)
  6. a b c Valido, A. & Rodríguez-Rodríguez, M. C. & Jordano, P.: Impact of the introduced honeybees (Apis mellifera, Apidae) on Teide National Park (Tenerife, Canary Islands) CABI – Invasive Species Compendium. 11.8.2014. Arkistoitu 7.8.2019. Viitattu 7.8.2019. (englanniksi) Alkuperäinen versio: doi:10.7818/ECOS.2014.23-3.08 (espanjaksi)
  7. Cubas, Jonay & Esquivel, José Luis Martín & Nogales, Manuel & Irl, Severin D. H.: Contrasting effects of invasive rabbits on endemic plants driving vegetation change in a subtropical alpine insular environment. Biological Invasions, 2017. doi:10.1007/s10530-017-1576-0. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.8.2019. (englanniksi)
  8. a b Kyncl, Tomáš & Suda, Jan & Wild, Jan & Wildová, Radka & Herben, Tomáš: Population dynamics and clonal growth of Spartocytisus supranubius (Fabaceae), a dominant shrub in the alpine zone of Tenerife, Canary Islands. Plant Ecology, 2006. doi:10.1007/s11258-006-9115-6. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.8.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa