Avaa päävalikko

Tauno Tattari (25. huhtikuuta 1907 Alatornio20. huhtikuuta 1936 Helsinki) oli nuorena tuberkuloosiin kuollut urheilutoimittaja ja elokuvakäsikirjoittaja. Hänen enonsa oli kansanedustaja Antti Junes. Äitinsä suvusta, Granroth eli Junes-suvusta, hän kirjoitti 1930-luvun alussa sukukirjan.

NuoruusMuokkaa

Tauno Tattari varttui nuoruutensa Alatornion Kivirannalla Juneksen kartanossa, äitinsä syntymäkodissa. Jo nuorena poikana intohimoisena urheilun ystävänä hän oli perustamassa paikallista kyläurheiluseuraa Kivirannan Rajua, joka on kyläkohtainen edeltäjäseura paikkakunnan tämän päivän urheiluseuralle Alatornion Pirkoille.

UrheilutoimittajaMuokkaa

Lukiovaiheessa kesken jääneiden oppikouluopintojen jälkeen Tauno Tattari siirtyi urheilutoimittajaksi seutukunnan päälehteen, kemiläiseen Pohjolan Sanomiin. Hän otti tällöin käyttöön myöhemmin valtakunnallisesti urheilujutuissa tunnetuksi tulleen nimimerkin ”Maileri”.

Hän siirtyi edelleen 1920-luvun puolivälissä Helsinkiin toimien Uuden Suomen urheilutoimittajana käyttäen samaa nimimerkkiä. Lisäksi hän kirjoitti Suomen Urheilulehteen. Hänestä tuli kesällä 1927 Suomen Urheilulehden pysyvä toimittaja. Tattari toimi vuoden 1928 Amsterdamin kesäolympialaisissa urheilutoimittajana kirjoittaen pyöräilyä koskevan osan Martti Jukolan toimittamaan olympiakirjaan. Suvun piirissä on perimätietona tältä ajalta pieni anekdootti, jonka mukaan Tauno Tattari sähkötti Amsterdamin matkaltaan enolleen Otto Junekselle Alatornion Kivirannalle: ”Lähetä rahaa, myyn Kivirannan Juneksen tilaan kuuluvan perintöni sinulle!”. Urheilutoimittajalle oli ilmeisesti tullut matkalla rahapula.

Syksyllä 1929 Tattari oli tukemassa Suomen Urheilulehteä vetävän Martti Jukolan kilpailijaksi perustettua Kiri-lehteä, jonka perustajiin ja toimituskuntaan hän kuului yhdessä Lauri ”Tahko” Pihkalan ja Sulo ”Simeoni” Kolkan kanssa. Näihin aikoihin SVUL:ssä oli lähtemässä kehitys kohti erikoisliittoja, jolloin yleisurheilijat perustivat oman liittonsa SUL:n. Tässä kiistassa Tattari oli tukemassa erikoisliittokehitystä ja joutui vastakkain Martti Jukolan kanssa. Vuonna 1931 Tattari oli perustamassa urheilutoimittajien yhteisjärjestöä Urheilutoimittajain liitto, alun perin kerhona tunnettu.

ElokuvakäsikirjoittajaMuokkaa

Viimeisinä elinvuosinaan 1930-luvulla Tattari tuli tunnetuksi suomalaisten elokuvien käsikirjoittajana – viimeiset elokuvista saivat ensi-iltansa hänen kuolemansa jälkeen. Elokuvakäsikirjoittajana hän oli seuraavissa elokuvissa: Sininen varjo (ensi-ilta 1933), Helsingin kuuluisin liikemies (1934), Kun isä tahtoo ... (1935), VMV 6 (1936), Vaimoke (1936), Koskenlaskijan morsian (1937), Ja alla oli Tulinen järvi (1937).

Viimeinen leposijaMuokkaa

Tauno Tattarin siunaustilaisuudessa Helsingissä huhtikuussa 1936 hänen ystävänsä Yrjö Jylhä esitti hänelle tekemänsä muistorunon. Tattari haudattiin Alatornion kirkon edessä olevaan äitinsä suvun Juneksen sukuhautaan.

TeoksiaMuokkaa

Omalla nimellä:

Nimimerkillä Maileri:

ToimitteitaMuokkaa

  • "Occidental" : kansainvälinen kieli : historiikki, kielioppi ja kaksoissanakirja suomeksi ; toim. Tauno Tattari. Occidental-kerho, Helsinki 1935

Aiheesta muuallaMuokkaa