Tapani Kinnunen

suomalainen runoilija

Tapani Kinnunen[1] (s. 18. helmikuuta 1962 Joensuu) on suomalainen runoilija ja prosaisti.[2]

Tapani Kinnunen maaliskuussa 2009.

Elämä ja ura muokkaa

Kinnusen esikoisteos Nauru pimeästä huoneesta ilmestyi vuonna 1994. Samana vuonna hän alkoi avustaa runouslehteä Tuli & Savu, jonka runoilijat Tommi Parkko ja Markus Jääskeläinen olivat juuri perustaneet.

Kinnunen oli palkittu jo vuoden 1983 Nuorison Taidetapahtuman runoilijana, mitä kautta on perua hänen tuttavuutensa kirjailija Kari Levolaan. Kinnunen alkoi järjestää läänintaiteilijaksi valitun Levolan ja runoilija Seppo Lahtisen kanssa runoklubeja Turussa. Down By The Laiturin Runoklubista tuli valtakunnallinen menestys. Vuoden 1994 DBTL:n Runoklubia voidaan pitää niin sanotun Turun runoliikkeen lähtölaukauksena. Klubilla esiintyivät tuolloin Kinnusen lisäksi jo mainitut Tommi Parkko ja Markus Jääskeläinen, mutta myös Ilkka Koponen ja Timo Lappalainen. Kinnunen kirjoitti myöhemmin runoilija Esa Hirvosen esikoisrunokokoelmaan Harlem (2001, Savukeidas) esipuheen, jossa hän kertaa lyhyesti tuon ajan tapahtumia.

Kinnusesta tuli valtakunnallisen Runoyhdistys Nihil Interitin varapuheenjohtaja 1996 ja varsinainen puheenjohtaja 1998, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 2001. Joulukuussa 2001 Kinnunen hyväksyttiin Suomen Kirjailijaliiton jäseneksi, kun hän oli julkaissut neljä runokokoelmaa sekä toimittanut muun muassa ensimmäisen Reviiri-antologian (yhdessä entisen lääninkirjailijan Kari J. Kettulan ja nykyisen Suomen Kirjailijaliitto ry:n puheenjohtajan Kari Levolan kanssa).

Underground-kustantamona aloittanut Savukeidas julkaisi vuonna 2002 CD-levyn Runo & Ääni, jolla ovat mukana Turussa vaikuttaneet runoilijat Tapani Kinnunen, Marjo Isopahkala, Tommi Parkko, Markus Jääskeläinen, Kari Aartoma, Juha Kulmala ja Esa Hirvonen. Kinnusen osuuteen on musiikin tehnyt helsinkiläinen muusikko Tipi Haapala.

Vuonna 2002 Suomen Kirjailijaliitto ja Kirjallisuuden edistämiskeskus julkaisivat videotallenteen Nuoria turkulaisia runoilijoita, jolla ovat mukana Tapani Kinnunen, Joni Pyysalo, Seppo Lahtinen, Reetta Niemelä ja Markus Jääskeläinen. Videosta julkaistiin myös lyhennetty versio DVD-levynä.

Kinnunen siirtyi Sammakko- ja Enostone-kustantamojen jälkeen Savukeidas Kustannukselle helmikuussa 2003, jolloin allekirjoitettiin kustannussopimus Pyhästä kankkusesta runoilija ja kustantaja Ville Hytösen kotona.

Keväällä 2006 Kinnunen julkaisi Englannissa yhteiskokoelman palkitun brittirunoilijan Angela Readmanin kanssa. Hard Core -nimisen yhteisteoksen kustansi Middlesbroughissa toimiva Ek Zuban.

Kinnunen on tehnyt satoja runoesiintymisiä Suomessa, Ruotsissa, Englannissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä. Hänen runojaan on käännetty englanniksi (muun muassa Anselm Hollo ja Andy Willoughby), ruotsiksi (Henrik Jansson), viroksi (muun muassa Jan Kaus, Kalju Kruusa ja Hasso Krull) ja venäjäksi (Jukka Mallinen ja Sergei Zavjalov).

Kinnunen on esiintynyt Mikko Pielan runodokumentissa Runoja Suomessa (1998) ja ollut mukana muun muassa antologioissa Yhdet vielä: Baarikärpäset kertovat (2005, Like) ja Maailma on teonsana. Suomalaisia runoja (1999, WSOY).

Kinnusen runokokoelman Englantilainen keittiö julkaisi Savukeidas keväällä 2007. Samaan aikaan ilmestyi Savukeitaan Poetiikkaa-antologia.

Amerikkalainen parranajo. Runot 1994-2009 ilmestyi 2009. Teos kokosi Kinnusen tähänastisen runotuotannon yksiin kansiin, 276-sivuinen järkäle sisälsi myös täysin uuden runokokoelman Amerikkalainen parranajo.

Kinnunen asuu Turussa vaimonsa kanssa ja heillä on kaksi aikuista tytärtä. Kinnunen työskenteli pitkään osa-aikaisena kirjastovirkailijana Turun kaupunginkirjastossa.[2] Hän jäi vapaaksi kirjailijaksi 2019. lähde?

Teokset muokkaa

 
Tapani Kinnunen ja Eeva Park. Helsingin kirjamessut, 2011.
Romaanit

Suomi-sixpack muokkaa


Runoteokset
  • Nauru pimeästä huoneesta (1994, Pahan Kukka)
  • Tupakoiva munkki (1996, Pahan Kukka)
  • Show Time (1998, Sammakko)
  • Alaskan runot (2001, Enostone)
  • Pyhä kankkunen (2004, Savukeidas)
  • Hard Core (2006, Ek Zuban, Middlesbrough, U.K.) yhteiskokoelma Angela Readmanin kanssa
  • Englantilainen keittiö (2007, Savukeidas)
  • Amerikkalainen parranajo. Runot 1994 - 2009 (2009, Savukeidas)[1]
  • Haitin runot (2013, Savukeidas)
  • Ranskalainen suudelma (2016, Savukeidas)
  • Maitoa ja alkoholia (2020, Enostone)
  • Oopperan grilli (2024, Enostone)


Antologioissa
  • Himo aamuisiin korsiin (1984, NVL)
  • Perillä etsiessään (1985, Ukri ry)
  • Maailma on teonsana. Suomalaisia runoja (1999, WSOY)
  • The Flesh of the Bear. Bilingual Anthology. Poems from North East England & South West Finland (2004, Ek Zuban, Middlesbrough, U.K.)
  • See sama soolane meri. Soome tänapäeva luule antoloogia (2004, Koma, Tallinna, Viro)
  • Yhdet vielä : baarikärpäset kertovat (2005, Like)
  • Poetiikkaa. Seitsemän esseetä runouskäsityksistä (2007, Savukeidas)
  • Bárhová elindulhatunk. Turku város hat költöje (2012, Magyar Napló, Unkari)
  • Tappajamummo ja muita runosarjakuvia (2013, ntamo)
  • Muodonmuutoksia? Nihil Interit ry:n juhlakirja (2013, Nihil Interit)
  • Nykyaikaa etsimässä. Tarinoita kirjakauppa Tulenkantajista (2015, Sanasato)
  • Torasäkeet (2015, Kolera)
  • Katso pohjoista taivasta (2017, Otava)
  • Olet täyttänyt ruumiini tulella (2017, WSOY)
  • Kaikki on elokuvaa : suomalaista elokuvarunoutta (2023, Kulttuurivihkot)
  • Höyrymainari Shimo : 50 vuotta pää pilvissä eli varoittava tarina ihmeellisen ihmisraukan erikoisesta elämästä (2023, Nysalor)


CD
  • Runo & Ääni. Turkulaisen runouden äänite (2002, Savukeidas)
  • Ääniä lännestä. Turkulaisia runoilijoita Säkeet-orkesterin kanssa 2015 - 2016 (2018, Lounais-Suomen Kirjailijat)


DVD
  • Nuoria turkulaisia runoilijoita (2001, Suomen Kirjailijaliitto ja Kirjallisuuden edistämiskeskus)


Palkinnot muokkaa

  • Kaupungin paras runoilija. Turun City-lehden palkinto 2004.
  • Vuoden Kiila 2015.
  • Varsinais-Suomen taidepalkinto 2016.
  • Vuoden kynä 2019.

Lähteet muokkaa

  1. a b Runous ja rock kohtasivat jälleen maan alla Turun ylioppilaslehti. 12.3.2009. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 1.3.2016.
  2. a b Kinnunen, Tapani Kirjasampo. Viitattu 29.4.2013.