Avaa päävalikko

Talouskuri

Finanssipoliittinen suuntaus

Talouskuri, talouskuripolitiikka, austerity tai kurjistava talouspolitiikka (engl. fiscal austerity) tarkoittaa politiikkaa, jossa erilaisilla talouspoliittisilla toimenpiteillä pyritään vähentämään valtiontalouden budjetin alijäämää.

Talouskuripolitiikan tehokkuudesta ja hyödyllisyydestä on käyty kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan, eikä konsensusta ole toistaiseksi löytynyt.[1]

Talouskurin määritelmäMuokkaa

Brownin yliopiston poliittisen taloustieteen professori Mark Blyth määrittelee kirjassaan Talouskuri (2017, Vastapaino) talouskuripolitiikan tietoiseksi deflaatioksi, jonka tarkoitus on sopeuttaa taloutta ja palauttaa kilpailukykyä alentamalla palkkoja, hintoja ja julkisia menoja. Keskeisin keino tähän on valtion budjetin, velan ja alijäämän leikkaus, jonka katsotaan parantavan sijoittajien markkinaluottamusta. Blyth suhtautuu tähän oletukseen kriittisesti ja katsoo sen olevan paremminkin teoreettinen hypoteesi, kuin empiirisesti osoitettu säännönmukaisuus.

Talouskuri käytännössäMuokkaa

Talouskurin toteutustavoista keskeisimmät ovat verojen korotukset ja menoleikkaukset julkisiin palveluihin.

Organisaatioissa talouskuri merkitsee yleensä menojen, käytännössä joko toimintojen ja henkilöstön karsimista.

Talouskuri-käsite on liitetty tilanteisiin, joissa vaikeuksiin joutunutta taloudellisesti avustava taho asettaa auttamisen kohteen toteuttaman kustannustensa karsimisen sen lainoittamisen tai velkajärjestelyn ehdoksi. Käytännön esimerkkinä tästä on esimerkiksi IMF:n, EKP:n ja euroryhmän vaateet Kreikan valtiota kohtaan Kreikan talouskriisin lainoittamisen yhteydessä.[2]

KritiikkiMuokkaa

Kritiikki tieteellisessä tutkimuksessaMuokkaa

Esimerkiksi julkisen tutkimusrahoituksen laskusta johtuneen henkilökunnan vähennyksen on todettu johtaneen ongelmiin kansallisen innovaatiojärjestelmän suorituskyvyssä.[3]

Talouskuria kritisoitaessa voidaan tuoda esille sen aiheuttamia ongelmia, kuten jonkin väestöryhmän tai -ryhmien aseman heikkenemistä sekä vaikutuksia elintasoon ja elämänlaatuun.[4]

Talouskurin käsite on liitetty tutkimusuutisoinnissa mm. itsemurhien määrän lisääntymiseen.[5][6]

Tutkijat House, Proebing & Tesar (2017, sivu 3) ovat tehneet laajan empiirisen analyysin austerity-politiikan vaikutuksista finanssikriisin jälkeen. Estimointi on tehty DSGE-mallilla euroalueen valtioiden sarjasta 2010-2014. Tutkimuksen analyysituloksista nähdään, että aggrekaattituotanto EU10-maissa (Belgia, Saksa, Viro, Ranska, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Slovenia, Slovakia ja Suomi) olisi noin kolmen prosentin laskun sijaan kriisiä edeltävällä tasollaan ilman austerity-toimenpiteitä. Efekti on vielä korostuneempi GIPSI-maissa (Kreikka, Irlanti, Portugali, Espanja, Italia), jossa aggrekaattituontanto olisi laskenut 18 %:n sijaan vain 1 %:n. Estimointi esittää austerity-politiikan olevan myöskin tehoton julkisen velkasuhteen vähentäjä BKT:n dramaattisen kontraktioefektin vuoksi.[7]

Ainosvuo (2017) tulee aihetta käsittelevässä tutkimuksessaan seuraavaan lopputulemaan[1]:

»Vaikuttaa siltä, että mitä klassisemmilla ja yksinkertaistetuimmilla oletuksilla teoreettinen malli on rakennettu, sitä houkuttelevampi julkisen kulutuksen supistaminen politiikkakeinona on. Kuitenkaan edes klassiset mallit eivät suosittele austerity-politiikkaa varauksettomasti nähden siinä useita epätoivottuja sivuvaikutuksia. Talouden kiristämispolitiikkaa ei voida nähdä teorian perusteella houkuttelevana talouden stimuloimiskeinona.»

Kritiikki politiikassaMuokkaa

Politiikassa vasemmistopuolueiden nähdään yleisesti kritisoivan talouskuripolitiikkaa.

Talouskuri julkishallinnon ulkopuolella ja yksilötasollaMuokkaa

Talouskurin käsitettä on laajemassa merkityksessään käytetty kuvaamaan myös julkishallinnon ulkopuolisten organisaatioiden tai yksilöiden taloudenhallintaa.[8]

Talouskurin ajatus ei ole uusi. Sitä kuvaa esimerkiksi suomalainen sanonta ”suu säkkiä myöten”, missä ”suu” viittaa kulutukseen ja ”säkki” käytössä oleviin tuloihin.[9]

Talouskurin vastakohdaksi voidaan esittää kuriin alistetun halut, kuten ilmenee Takuusäätiön asiakkaina olevien ylivelkaantuneiden kokemuksista: ”Arjessa selviytyminen merkitsi kieltäytymistä monista haluista. – – Nyt hän oli hyväksynyt tiukan talouskurin ja oppinut asennoitumaan siihen oikein.”[10]

Talouden käsitteiden ohessa on hyvä muistaa, että julkishallinto makrotalouden toimijana, ja yksittäinen toimija kuten yhdistys, yritys tai yksilö eivät merkittävästi erilaisina talouden toimijoina ole järkevästi rinnastettavissa keskenään.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Blyth, Mark: Talouskuri. Vaarallisen opin historia. (Austerity: The History of a Dangerous Idea, 2014). Suomentanut Hannu Laurila ja työryhmä. Vastapaino: Tampere, 2017.
  • Coccia, Mario: Structure and Organisational Behaviour of Public Research Institutions Under Unstable Growth of Human Resources. International Journal of Services Technology and Management, 2014, 20. vsk, nro 4-6, s. 251.
  • Kortela, Anne: Tiukka talouskuri on opiskelijan elinehto. Turun sanomat, Talous - arjen talouden kuukausiliite, 23.4.2013, s. 20-21. Turku:
  • Peura-Kapanen, Liisa, Raijas, Anu & Lehtinen, Anna-Riitta: Velkatunneli:Takuu-Säätiön asiakkaiden selviytymiskokemuksia. Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 3/2010. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus, 2010. ISBN 978-951-698-224-6. Teoksen verkkoversio (pdf).
  • Talouskurin karu seuraus: Nuorten itsemurhat singahtivat kasvuun. Talouselämä, 12.10.2015. Artikkelin verkkoversio.
  • University of Portsmouth: Male suicide on rise as result of austerity, report suggests. ScienceDaily, 6.10.2015. Artikkelin verkkoversio Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. a b Eurokriisin austerity-politiikka ja sekulaarinen stagnaatio TamPub julkaisuarkisto, Tampereen yliopisto. 29.3.2017. Tampereen yliopisto, Ainosvuo Marianne. Viitattu 12.6.2017.
  2. Varoufakis, Yanis: Adults In The Room. Adults In The Room: My Battle With Europe’s Deep Establishment, julkaistu 4.5.2017. Bodley Head, 2017. ISBN 978-1847924452.
  3. Coccia, Mario: Structure and Organisational Behaviour of Public Research Institutions Under Unstable Growth of Human Resources. International Journal of Services Technology and Management, 2014, 20. vsk, nro 4-6, s. 251.
  4. Kataja-Lian, Marika: Tutkimus: Tiukka talouskuri vaarantaa ihmisten terveyden Yle uutiset / ulkomaat. 29.4.2014. Yle. Viitattu 17.10.2015.
  5. Talouskurin karu seuraus: Nuorten itsemurhat singahtivat kasvuun. Talouselämä, 12.10.2015. Artikkelin verkkoversio.
  6. University of Portsmouth: Male suicide on rise as result of austerity, report suggests. ScienceDaily, 6.10.2015. Artikkelin verkkoversio Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  7. House, C; Proebsting & Tesar, L: Austerity in the Aftermath of the Great Recession. National Bureau of Economic Research, NBER Working Paper 23147, 2017.
  8. Kortela, Anne: Tiukka talouskuri on opiskelijan elinehto. Turun sanomat, Talous - arjen talouden kuukausiliite, 23.4.2013, s. 20-21. Turku:
  9. ks. esim. Mård, Anna: Suu säkkiä myöten, sanoo ministeri. Taloussanomat, 12.6.2015. Artikkelin verkkoversio.
  10. Peura-Kapanen ym. 2010, 70

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Holappa, Lauri: Olli Rehn ja talouskuripolitiikan pitkä linja. Politiikka, 2014, 56. vsk, nro 1, s. 52-61. Helsinki: Valtiotieteellinen yhdistys. ISSN 0032-3365.

Aiheesta muuallaMuokkaa