Leikkauspolitiikan vastainen liike

Leikkauspolitiikan vastaiseksi liikkeeksi (engl. Anti-austerity movement) kutsutaan vuosien 2008–2009 taantuman sekä vuonna 2010 alkaneen euroalueen velkakriisin jälkeen lähinnä Euroopan unionin alueella ja Pohjois-Amerikassa syntyneitä kansalaisliikkeitä, jotka vastustavat eri maiden hallitusten ajamaa leikkauspolitiikkaa ja talouskuria. Niiden toimintatavat ja organisoituminen vaihtelevat, osa liikkeistä nojaa toimintansa pelkästään ruohonjuuritason kansalaisaktivismiin, kun taas jotkut ovat järjestäytyneet jopa poliittisiksi puolueiksi.

Liikkeen synty ja laajeneminen

Blockuby-liikkeen mielenosoittajia EKP:n päämajan edustalla.

Leikkauspolitiikan vastainen liike sai alkunsa Kreikasta keväällä 2010, jolloin maassa nähtiin suuria mielenosoituksia EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston vaatimia budjettileikkauksia vastaan. Protesteihin osallistui kymmeniätuhansia ihmisiä ja ajoittain ne laajenivat myös väkivaltaisiksi yhteenotoiksi poliisin kanssa. Marraskuussa 2010 Irlannin pääkaupungissa Dublinissa järjestettiin yksi maan kaikkien aikojen suurimmista mielenosoituksista, johon osallistui yli 100 000 ihmistä. Ammattiliittojen koollekutsumassa mielenosoituksessa vastustettiin leikkauksia ja pankkien pelastuspaketteja. Myös Dublinin mielenosoitus muuttui mellakaksi, kun anarkistit yrittivät tunkeutua parlamentin alahuoneeseen. Vuotta myöhemmin Irlannissa aloitettiin kampanja, joka vastusti maassa vallinneen talouskriisin johdosta tehtyjä veronkorotuksia.

Marras–joulukuussa 2010 myös Britanniassa nähtiin laajoja opiskelijoiden mielenosoituksia, jotka saivat alkunsa lukukausimaksujen korotuksista. Samaan aikaan perustettiin veronkorotuksia ja leikkauksia vastustava UK Uncut -verkosto, joka yhdisti lukuisia maassa syntyneitä protestiliikkeitä. Vuoden 2011 aikana protestit jatkuivat edelleen Kreikassa ja samana keväänä uusia mielenosoituksia nähtiin myös Espanjassa. Spontaanisti muodostunut 15M-protestiliike vaati ”aitoa demokratiaa” ja sanoutui samalla irti korruptoituneena pitämistään valtapuolueista. Syyskuussa 2011 puolestaan Yhdysvalloissa syntyi antikapitalistinen Occupy Wall Street -liike, joka levisi nopeasti myös Eurooppaan.

Vuosien 2012–2015 aikana leikkauspolitiikan vastaiset mielenosoitukset ovat edelleen jatkuneet erityisesti Kreikassa ja Espanjassa ja niitä on nähty myös lähes kaikissa muissa Länsi-Euroopan maissa. Yksi suurimmista protestiliikkeistä on Saksassa vuonna 2012 perustettu Blockupy, joka on järjestänyt suuria mielenosoituksia muun muassa Frankfurtissa sijaitsevan Euroopan keskuspankin pääkonttorin edustalla. Blockupy on ilmoittanut tavoitteekseen luoda koko Euroopan laajuinen kansanliike, joka rakentaa demokratiaa alhaalta ylöspäin. Euroopan ulkopuolelle protestiliikkeitä on syntynyt Yhdysvaltain lisäksi ainakin Kanadaan.

Poliittiset puolueet

Mielenosoitus Madridissa vuonna 2011.

Merkittävin leikkauspolitiikan vastaisen liikkeen myötä syntynyt puolue on keväällä 2014 perustettu espanjalainen Podemos. Vuoden 2014 eurovaaleissa saavutti lähes kahdeksan prosentin ääniosuuden ja viisi europarlamenttipaikkaa, jonka jälkeen gallupit ovat nostaneet Podemoksen jopa Espanjan suurimmaksi puolueeksi. Myös Kreikan tammikuussa 2015 järjestettyjen parlamenttivaalien voittajapuolueen Syrizan menestys perustui talouskurin vastustamiseen. Muista eurooppalaisista puolueista esimerkiksi Skotlannin kansallispuolue sekä irlantilainen Sinn Féin ovat asemoineet itsensä osaksi leikkauspolitiikan vastaista liikettä. Lähes kaikki talouskuria ja leikkauspolitiikkaa vastustavat puolueet ovat vasemmistolaisia, mutta joukossa on myös joitakin oikeistopopulistisia ryhmiä, kuten Italian Viiden tähden liike sekä Puolan Laki ja oikeus -puolue.

Suomessa

Ensimmäinen merkittävämpi leikkauspolitiikkaa vastustava protesti Suomessa oli huhtikuussa 2014 Helsingissä järjestetty Nyt saa riittää! -mielenosoitus, joka keräsi noin tuhat mielenosoittajaa. Maaliskuussa 2015 noin tuhat opiskelijaa kokoontui Helsinkiin vastustamaan opintukeen suunniteltuja leikkauksia ja myöhemmin kesäkuussa puolestaan pidettiin seitsemässä eri kaupungissa varhaiskasvatukseen kohdistuvia leikkauspäätöksiä vastustavia mielenosoituksia. Suurin tapahtuma oli Helsingissä, johon poliisin arvioiden mukaan osallistui noin 3 000–4 000 ihmistä.

Varsinaisesti leikkauspolitiikan vastaisen liikkeen katsotaan kuitenkin rantautuneen Suomeen vasta elokuun lopussa 2015, jolloin Helsingissä järjestettiin suuri Joukkovoima hallituspolitiikkaa vastaan! -mielenosoitus. Ihmisiä arvioitiin paikalla olleen noin 12 000. Mukana oli lukuisia eri kansalaisjärjestöjä, kuten Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Kepa ja Vailla vakinaista asuntoa ry. Lisäksi mielenosoitukseen osallistui muun muassa ammattiyhdistyksiä sekä vammais-, eläkeläis- ja lapsijärjestöjä. Mielenosoitukseen järjestettiin kuljetuksia eri puolilta Suomea ja joillakin paikkakunnilla oli myös pienempiä tukimielenosoituksia.

Katso myös

• Leikkaus

Aiheesta muualla

• Joukkovoima hallituspolitiikkaa vastaan -verkoston kotisivut