Tšelkanit
Tšelkanit ovat Venäjällä Altain tasavallassa asuva kansanryhmä, joka puhuu altain kielen pohjoismurteisiin kuuluvaa tšelkania. Neuvostoaikana heitä pidettiin altailaisina. Nykyään heillä on laissa tunnustettu Venäjän vähälukuisen alkuperäiskansan asema.[1]
Tšelkanit asuvat Altain tasavallan koillisosassa Lebedjoen ja sen sivujoen Baigolin varrella. 1990-luvulla heitä arvioitiin olleen noin 2 000 henkeä.[2] Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa, jossa tšelkanit rekisteröitiin erillisenä kansana, heitä laskettiin olevan 855 henkeä.[3] Tšelkanin kielen puhujia oli 539 henkeä.[4] Altain tasavallan tšelkaneista 98,4 % puhuu venäjää, 56,1 % tšelkania ja 17,8 % altaita.[5][6]
Muiden altailaisten tapaan tšelkanien esi-isiä ovat turkkilaiset heimot, joihin on sulautunut samojedejä ja kettejä. Tšelkan ja altain muut pohjoismurteet kuuluvat turkkilaisten kielten uiguurilais-oguusilaiseen ryhmään. Etelämurteet, joihin altain kirjakieli perustuu, kuuluvat kirgiisiläis-kiptšakkilaiseen ryhmään. Tämän takia erot tšelkanin ja altain kirjakielen välillä ovat huomattavat.[7]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ O jedinom peretšne korennyh malotšislennyh narodov RF severcom.ru. Viitattu 26.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ Krasnaja kniga jazykov narodov Rossii: Entsiklopeditšeski slovar-spravotšnik, s. 64. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6.
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Arkistoitu 6.2.2009. Viitattu 26.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 26.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 13.2. Naselenije korennyh malotšislennyh narodov po territorijam preimuštšestvennogo proživanija KMN i vladeniju jazykami. perepis2002.ru. Arkistoitu 20.12.2007. Viitattu 26.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. perepis2002.ru. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 26.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ Krasnaja kniga jazykov narodov Rossii: Entsiklopeditšeski slovar-spravotšnik, s. 64–65. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6.