Tšelkanit ovat Venäjällä Altain tasavallassa asuva kansanryhmä, joka puhuu altain kielen pohjoismurteisiin kuuluvaa tšelkania. Neuvostoaikana heitä pidettiin altailaisina. Nykyään heillä on laissa tunnustettu Venäjän vähälukuisen alkuperäiskansan asema.[1]

Tšelkanit asuvat Altain tasavallan koillisosassa Lebedjoen ja sen sivujoen Baigolin varrella. 1990-luvulla heitä arvioitiin olleen noin 2 000 henkeä.[2] Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa, jossa tšelkanit rekisteröitiin erillisenä kansana, heitä laskettiin olevan 855 henkeä.[3] Tšelkanin kielen puhujia oli 539 henkeä.[4] Altain tasavallan tšelkaneista 98,4 % puhuu venäjää, 56,1 % tšelkania ja 17,8 % altaita.[5][6]

Muiden altailaisten tapaan tšelkanien esi-isiä ovat turkkilaiset heimot, joihin on sulautunut samojedejä ja kettejä. Tšelkan ja altain muut pohjoismurteet kuuluvat turkkilaisten kielten uiguurilais-oguusilaiseen ryhmään. Etelämurteet, joihin altain kirjakieli perustuu, kuuluvat kirgiisiläis-kiptšakkilaiseen ryhmään. Tämän takia erot tšelkanin ja altain kirjakielen välillä ovat huomattavat.[7]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. O jedinom peretšne korennyh malotšislennyh narodov RF severcom.ru. Viitattu 26.6.2009. (venäjäksi)
  2. Krasnaja kniga jazykov narodov Rossii: Entsiklopeditšeski slovar-spravotšnik, s. 64. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6
  3. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Arkistoitu 6.2.2009. Viitattu 26.6.2009. (venäjäksi)
  4. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 26.6.2009. (venäjäksi)
  5. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 13.2. Naselenije korennyh malotšislennyh narodov po territorijam preimuštšestvennogo proživanija KMN i vladeniju jazykami. perepis2002.ru. Arkistoitu 20.12.2007. Viitattu 26.6.2009. (venäjäksi)
  6. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. perepis2002.ru. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 26.6.2009. (venäjäksi)
  7. Krasnaja kniga jazykov narodov Rossii: Entsiklopeditšeski slovar-spravotšnik, s. 64–65. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6