Synninlukko on rotko lounaisessa Keski-Suomessa Jämsän ja Jämsänkosken välillä.[1]

Synninlukon nimen arvellaan juontuvan syntien sijaan syntymästä. Sen nimi lienee muinoin ollut muotoa Synnyinlukko, syntymärotko. Isonvihan aikana pakolaiset hakivat suojaa Synninlukosta. Aikoinaan myös virkavaltaa paossa olleet rosvot hyödynsivät Synninlukon tarjoamaa suojaa.[2]

Geologia

muokkaa

Synninlukon leveys on noin 50 metriä.[1] Se on muodostunut kallioperän luoteis–kaakkoissuuntaiseen ruhjeeseen ja sen syvyys on 10–20 metriä. Luoteispäässään se madaltuu korpijuotiksi. Synninlukon kallioperä on graniittia.[3][4]

Synninlukossa vallitsee mereinen mikroilmasto, joka tasoittaa kesän korkeita äärilämpötiloja. Ilmankosteus on korkeampi kuin avomaalla. Synninlukon rotkoilmasto on suosiollinen lehtokasveille: siellä viihtyy muun muassa konnanmarja, käenkaali, lehtoarho, metsäorvokki, oravanmarja, sudenmarja ja velhonlehti.[4]

Legendat

muokkaa

Rotkossa on pieni lähde, josta saa juomavettä. Lähde on ollut tarinan mukaan niin syvä, että kun mullikka on pudonnut siihen rotkon reunalta, se on löytynyt Jämsänjoesta, hurjimpien kertomusten mukaan jopa Päijänteestä.[1]

Jämsän seudulla on myös toinen Synninlukko-niminen rotko, Surmajärven Synninlukko.

Lähteet

muokkaa
  • Kesäläinen, Tuomo & Kejonen, Aimo: Suomen rotkot. Tallinna: Salakirjat, 2014.

Viitteet

muokkaa
  1. a b c Jämsän kaupunki: Synninlukko (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Suomen rotkot, s. 135
  3. Suomen rotkot, s. 136
  4. a b Synninlukko Jämsän seudun luontokohteita. Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 8.8.2017.