Wikipedia

Sybaris

Sybaris (m.kreik. Σύβαρις) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Suur-Kreikassa eli Magna Graeciassa nykyisen Italian eteläosassa.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Cassano all'Ionion kunnan alueella noin 4,5 kilometriä kaakkoon nykyisestä Sibarin kylästä ja noin kilometri etelään Permutan kylästä.[4]

Sybaris
Σύβαρις
Sybariin arkeologista aluetta. Rauniot ovat Sybarista myöhemmältä roomalaiselta Kopiain kaupungin ajalta.
Sybariin arkeologista aluetta. Rauniot ovat Sybarista myöhemmältä roomalaiselta Kopiain kaupungin ajalta.
Sijainti

Sybaris
Koordinaatit 39°43′02″N, 16°29′27″E
Valtio Italia
Paikkakunta Cassano all'Ionio, Cosenza, Calabria
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 720–510 eaa.
Huippukausi 500-luku eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Suur-Kreikka
Aiheesta muualla

Sybaris Commonsissa

Sybaris oli vanhin varsinaisen Suur-Kreikan siirtokunnista ja perustettu noin 720 eaa. Kaupunki kukoisti erityisesti 500-luvulla eaa., jolloin se kuvataan Kreikan vauraimmaksi. Krotonilaiset tuhosivat Sybariin vuonna 510 eaa., jonka jälkeen se menetti merkityksensä. Myöhemmin samalle paikalle perustettiin Thurioin kaupunki ja roomalaisella kaudella Kopiain kaupunki.[2][3]

Maantiede muokkaa

Sybaris sijaitsi Tarantonlahden länsirannalla lyhyen matkan päässä merenrannasta, suunnilleen Metapontionin ja Krotonin puolessa välissä. Kaupungin toisella puolella virtasi Krathis-joki (nyk. Crati) ja toisella puolella Sybaris-joki (nyk. Coscile), josta se sai nimensä. Joet saavat alkunsa Apenniineilta. Nykyisin ne yhdistyvät jo noin 10 kilometriä ennen merta, mutta antiikin aikana ne virtasivat mereen saakka erillisinä.[2][3][5][6]

Sybariin kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen suurikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu yli 500 neliökilometriä.[1] Kaupungin ympäristö oli hedelmällistä tasankoa, jonka pinta-ala on noin 125 neliökilometriä.[2][3]

Historia muokkaa

Arkaainen kausi muokkaa

Sybaris oli ilmeisesti ensimmäinen Suur-Kreikan kreikkalaisista siirtokunnista. Se perustettiin kreikkalaisen perinteen mukaan geometrisen ja arkaaisen kauden taitteessa 720 eaa. Kaupungin perustivat Akhaiasta ja Troizenista tulleet asuttajat, ja sen varsinainen perustaja oli kotoisin Akhaian Helikestä. Ajan kuluessa akhaialaiset saivat kaupungissa ylivallan ja ajoivat troizenilaiset pois.[2][3][7] Sybarislaiset itse halusivat myöhemmin esittää kaupunkinsa olleen perustettu jo herooisella ajalla, ja pitivät perustajana Aiasta, Oileuksen poikaa. Kaupungille nimen antaneen joen kerrottiin saaneen nimensä Akhaiassa olleesta samannimisestä lähteestä.[3]

Sybaris nousi nopeasti hyvin kukoistavaksi, mikä oli seurausta maan hedelmällisyydestä ja ilmaston suotuisuudesta, erityisesti verrattuna emämaahan Kreikkaan, sekä laajasta kaupankäynnistä. Kaupunkia voidaan pitää erityisesti 500-luvulla eaa. yhtenä koko Kreikan kukoistavimmista ja vauraimmista. Sybariin vauraudesta ja sen asukkaiden elämäntavan ylellisyydestä tuli jopa sanonta[3] (tätä perua on vieläkin käytössä oleva sana sybariitti, joka viittaa nautinnoille omistautuneeseen henkilöön).[8][9]

Sybarislaiset tunnettiin erityisesti ylellisistä asuistaan, jotka olivat hienointa miletoslaista villaa. Tämän ansiosta Sybariin ja Miletoksen välillä oli tiiviit suhteet. Sybarislaisen Smindyrideen, joka oli yksi Sikyonin tyranni Kleistheneen tyttären kosijoista, kuvataan olleen ylellisin mies koko maailmassa ja liikkuneen 1 000 palvelijan ja orjan seurueen kanssa. Herodotos mainitsee erityisesti tämän ajan noin 580–560 eaa. kaupungin huippukaudeksi. Sybarislaisen Alkimeneen kerrotaan lahjoittaneen Heran temppeliin vaatteen, jonka Dionysios Syrakusalainen myöhemmin myi 120 talentilla eli huomattavalla summalla. Sybarislaisten kerrotaan myös yrittäneen syrjäyttää Olympian kisat omilla kisoillaan. Tarinoita kaupunkiin liitetystä ylellisyydestä kertoo erityisesti Athenaios.[3][10][11]

 
Sybariin lyömä raha, n. 550–510 eaa. Kummankin puolen kuvituksessa härkä, toisella puolella myös kaupungin nimen alkukirjaimet ΣΥ (Sy).

Sybariin kerrotaan huippukaudellaan hallinneen 25 muuta kaupunkia. Nämä olivat pääasiassa sisämaan ei-kreikkalaisen kansan oinotrialaisten asutuksia. Sen lisäksi Sybaris perusti eteläisen Italian alueelle omia siirtokuntiaan, joihin kuuluivat Poseidonia, Laos ja Skidros Tyrrhenanmeren puolella. Omaan kaupunkiinsa sybarislaiset hyväksyivät, kreikkalaisten yleisen käytännön vastaisesti, kaupungin kansalaisiksi myös muualta tulleita muuttajia, mikä lisäsi kaupungin väkilukua normaalia enemmän. Sybariin kerrotaan kyenneen tuomaan taisteluun 300 000 miehen armeijan, mikä on kuitenkin todennäköisesti liioittelua. Uskonnollisiin juhliin kuvataan osallistuneen 5 000 ratsumiestä, mikä tekisi vauraan yläluokan määräksi neljä kertaa enemmän kuin saman ajan Ateenassa. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Sybaritēs (Συβαρίτης), doorilaisittain Sybaritas (Συβαρίτας) ja myöhemmin latinaksi Sybarita.[3][6]

Muutoin kaupungin historiasta tiedetään suhteellisen vähän ennen sen tuhoa vuonna 510 eaa. Tuolloin kaupunki kohtasi ilmeisesti sisäisiä levottomuuksia. Alun perin sen hallinto oli ollut oligarkinen ja valta oli ollut varakkaimpien, Smindyrideen ja Alkimeneen kaltaisten henkilöiden käsissä. Lopulta kaupungin demokraattinen puolue, jota johti Telys, onnistui kuitenkin syöksemään oligarkit vallasta. Suuri osa kaupungin aiemmista johtajista ajettiin maanpakoon, ja Telys nousi tyranniksi. Maanpakoon lähteneet siirtyivät Krotoniin, mutta sybarislaiset vaativat näiden luovuttamista. Krotonilaiset kieltäytyivät, joten sybarislaiset hyökkäsivät kaupunkiin. Juuri tässä taistelussa sybarislaisten armeijan kerrotaan olleen kooltaan 300 000 miestä, kun taas krotonilaisia oli tästä vain kolmasosa. Krotonilaiset kuitenkin voittivat, surmasivat sybarislaiset ja tuhosivat koko kaupungin. He myös käänsivät Krathis-joen kulun niin, että se huuhtoi koko kaupungin ja peitti sen ajan kuluessa lietteeseen.[3][5][6][12]

Monet kreikkalaiset näkivät kaupungin tuhon jumalallisena rangaistuksena sybarislaisten pöyhkeydestä. Henkiin jääneet asukkaat muuttivat Laokseen ja Skidrokseen.[3]

Klassiselta roomalaiselle kaudelle muokkaa

 
Sybaris II:n lyömä raha, n. 453–448 eaa. Kuvituksessa kolmikärkeä pitävä Poseidon ja kirjaimet ΣΥΒΑ (Syba) sekä härkä.

Aiemmin Sybariin on yleensä ajateltu tuhoutuneen kokonaan, ilman että se olisi rakennettu uudelleen.[3] Löydösten perusteella kaupungin paikalle vaikuttaa kuitenkin jääneen pienempi asutus, joka oli olemassa klassisella kaudella ja tunnetaan tutkimuksessa nimellä Sybaris II. Tämä asutus oli Krotonin alaisuudessa, mutta vaikuttaa monin tavoin vastanneen edelleen poliksen ulkoisia merkkejä: sillä oli kaupunginmuurit, oma raha ja se pyrki harjoittamaan itsenäistä politiikkaa päästäkseen Krotonin vallasta pyytämällä apua Syrakusasta vuonna 467 eaa.[1]

Antiikin lähteissä kerrotaan, että aiemmat asukkaat yrittivät palata Sybariin paikalle ja perustivat sen uudelleen noin vuonna 453/452 eaa. Tämä vaihe tunnetaan tutkimuksessa nimellä Sybaris III. Krotonilaisten kerrotaan kuitenkin ajaneen nämä pois joitakin vuosia myöhemmin, arviolta noin 448 eaa. Pakolaiset pyysivät ensin apua Spartalta voidakseen perustaa kaupungin uudelleen. Koska apua ei tullut, sybarislaiset vetosivat seuraavaksi Ateenaan, tällä kertaa menestyksekkäämmin. Niin ateenalaiset ja sybarislaiset perustivat samalle paikalle Thurioin kaupungin vuonna 443 eaa.[1][3][13][14]

Roomalaisella kaudella vuonna 194/193 eaa. paikalle perustettiin vuorostaan Kopiain (Copia, Copiae) kaupunki. Asutus paikalla alkoi taantua 200-luvulla jaa. ja se hylättiin 600-luvulla.[1][3][13][14]

Myöhempi historia ja kaivaukset muokkaa

Ajan kuluessa ennen hedelmällinen tasanko muuttui soiseksi ja malarian vaivaamaksi alueeksi, jollainen se oli 1800-luvulla. Kaupungin paikkaa alettiin etsiä järjestelmällisesti vuonna 1879 ja se löytyi vasta vuonna 1968. Tutkimukset vahvistivat sen, että myöhemmät Thurioi ja Kopiai sijaitsivat samalla paikalla.[2][3]

Varsinaiset järjestelmälliset arkeologiset kaivaukset alkoivat kaupungin paikalla vuonna 1968. Paikkaa pidetään arkeologisesti ainutlaatuisena sen poikkeuksellisen, kolmen eri aikaisen samalla paikalla sijainneen kaupungin tuottaman kerrostumahistorian vuoksi. Nykyisin kaupungin arkeologinen alue muodostaa arkeologisen puiston, joka on avoinna yleisölle. Antiikin aikaisesta kaupungista ovat saaneet nimensä läheinen Sibarin kylä sekä Terranova da Sibarin kaupunki.[14][15]

Rakennukset ja löydökset muokkaa

 
Sybariin arkeologista aluetta. Rauniot ovat Sybarista myöhemmältä roomalaiselta Kopiain kaupungin ajalta.

Sybariin kaupunginmuurien ympärysmitaksi kuvataan antiikin lähteissä 50 stadioninmittaa eli lähes yhdeksän kilometriä.[3] Herodotoksen mukaan Krathis-joella sijaitsi krathislaiselle Athenelle omistettu temppeli.[16] Sen rakensi Dorieus Sybariin tuhon jälkeen, ja se oli käytössä ainakin 400-luvulla eaa.[1]

Sybariin kaupungin jäänteet ovat nykyisen merenpinnan alapuolella. Arkaaisen kreikkalaisen keramiikan kerrokset löydettiin noin 4,5–6 metrin syvyydestä, ja myöhemmän kreikkalaisen ja roomalaisen keramiikan kerrokset noin kolmen metrin syvyydestä. Paikalta on löydetty arkaaisen kauden Sybariin rakennusten perustuksia sekä klassisen ja hellenistisen Thurioin kaupungin ja roomalaisen kauden Kopiain kaupungin rakennusten jäänteitä. Hallitsevia löydöissä ja arkeologisella alueella näkyvillä olevissa raunioissa ovat Kopiain jäänteet. Osa varhaisemmista rakennelmista on tuhoutunut myöhemmän rakentamisen vuoksi. Sybaris II:sta ja Sybaris III:sta on löydetty vain vähän merkkejä, ja niiden olemassaolo voidaan todistaa lähinnä niiden lyömistä rahoista.[2][1][14][15]

Arkeologinen alue jakaantuu alueisiin, jotka ovat nimiltään Stombi, Parco del Cavallo, Prolungamento Strada ja Casa Bianca. Sybariin varhaisimmat rauniot ovat Stombin ja Parco del Cavallon alueella, ja Thurioin ja Kopiain myöhäisimmät rauniot Casa Biancan alueella.[14][15]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”70 Sybaris”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 295–299. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. ↑ a b c d e f g Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”SYBARIS Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Smith, William: ”Sybaris”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Sybaris/Thurii/Copia Pleiades. Viitattu 1.3.2018.
  5. ↑ a b Strabon: Geografia 6.
  6. ↑ a b c Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 12.9.
  7. ↑ Aristoteles: Politiikka 1303a30–35.
  8. ↑ Sybariitti Wiktionary. Viitattu 1.3.2018.
  9. ↑ Sybarite Dictionary.com. Viitattu 1.3.2018.
  10. ↑ Herodotos: Historiateos 6.21, 6.127.
  11. ↑ Athenaios: Deipnosofistai.
  12. ↑ Herodotos: Historiateos 5.44.
  13. ↑ a b Smith, William: ”Thurii”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  14. ↑ a b c d e Cinti, Francesca R. & Alfonsi, Laura & D’Alessio, Alessandro & Marino, Simone & Brunori, Carlo A.: Faulting and Ancient Earthquakes at Sybaris Archaeological Site, Ionian Calabria, Southern Italy. Seismological Research Letters, 2014, 86. vsk, nro 1, s. 245–254. Artikkelin verkkoversio.
  15. ↑ a b c Sybaris travel guide and tourism Italy This Way. Viitattu 1.3.2018.
  16. ↑ Herodotos: Historiateos 5.45.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sybaris&oldid=22239940”