Superlisenssi
Superlisenssi on FIA:n myöntämä lupa, joka antaa kuljettajalle oikeuden osallistua Formula 1 -kilpailuun. Superlisenssi voidaan myöntää, jos kuljettaja on edellisenä vuonna osallistunut vähintään viiteen F1-kilpailuun tai menestynyt hyvin alemmassa autourheiluluokassa, esimerkiksi Formula 3:ssa. Superlisenssin myöntää Formula 1 -komissio (engl. Formula One Commission). Kuljettajalla on lisäksi oltava Grade A -lisenssi ja ajosopimus F1-tallin kanssa. Yūji Ide on ainoa, joka on menettänyt superlisenssin kesken kauden.[1][2]
Vaatimukset
muokkaaKuljettaja on oikeutettu saamaan FIAn superlisenssin täyttämällä seuraavat vaatimukset, jotka perustuvat FIAn Kansainväliseen urheilulajisääntöön (International Sporting Code, Appendix L)[3] löytyviin määräyksiin:
- Ikä vähintään 18 vuotta
- Voimassa oleva FIA Grade A lisenssi
- Asuinmaassa voimassa oleva ajokortti, joka ei ole hyllytetty, peruutettu tai muullakaan tavalla tilassa, joka estää kuljettamasta autoa julkisessa liikenteessä.
- Läpäistävä FIAn F1 sääntöjen tuntemusta testaava teoriakoe
- Osallistunut kahdella täydellä kaudella vähintään 80 prosenttiin kummankin kauden kisoista missä tahansa yksipaikkaisten kilpa-autojen mestaruussarjassa, joka on mainittu sääntöjen lisäyksessä 1.
- Kerännyt yhteensä vähintään 40 pistettä kolmen edellisen kauden aikana missä tahansa mestaruussarjoissa, jotka on mainittu sääntöjen lisäyksessä 1.
Jos kuljettajalla on ollut superlisenssi millä tahansa edeltävällä kolmella kaudella hänen ei tarvitse täyttää edellä mainittuja vaatimuksia. Jos aikaa on kulunut enemmän kuin mainitut kolme kautta, kuljettaja saa superlisenssin suorittamalla 300 km/h kisavauhtista ajoa maksimissaan kahden päivän aikana tyypillisellä F1-autolla joko testissä, jota valvoo kansallinen autourheiluorganisaatio tai osana virallista F1 sessiota. Tämä saa olla suoritettu maksimissaan 180 päivää ennen hakemuksen jättämistä.[3]
2019 alkaen annetaan sääntöjen lisäyksen 1 perusteella superlisenssipisteitä (jos ne täyttävät myös aiemmin mainitun 80 prosentin määritelmän) seuraavan taulukon mukaan:
- Huomioita
Jotta sarjasta voidaan myöntää superlisenssipisteitä, sen kauden pitää sisältää vähintään viisi osakilpailua kolmella eri radalla niin, että joillakin radoilla mahdollinen vaihtoehtoinen ratakierros käsitetään erilliseksi radaksi. Lisäksi sarjassa pitää kilpailla vähintään 12 kuljettajaa jokaisessa osakilpailussa ja vähintään 16 kuljettajaa koko kauden aikana että kaudelta voidaan myöntää täydet pisteet – jos sarjassa 12 tai useampi kuljettajaa jokaisessa osakilpailussa ja 12–15 koko kauden aikana pisteitä annetaan 75 prosenttia ja jos sarjassa on kuljettajia 11 tai vähemmän niin pisteitä ei myönnetä. Kuljettaja voi saada pisteitä yhdestä tai kahdesta sarjasta kalenterivuoden aikana. Mestaruussarjoista kuten 2019 F3 Asian Winter Series ei voi saada pisteitä, jos ne eivät täytä tätä määritelmää.[6]
Lähteet
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ George, Dhruv: When an F1 Driver was So Bad, His Licence to Drive Was Revoked F1 News. 21.1.2020. Essentially Sports. Viitattu 18.6.2021. (englanniksi)
- ↑ IDE LOSES LICENCE Reuters. 10.5.2006. Eurosport. Viitattu 18.6.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Appendix L to the International Sporting Code 18.6.2017. FIA. Arkistoitu 12.11.2020. Viitattu 6.7.2018. (englanniksi), (ranskaksi)
- ↑ APPENDIX L - INTERNATIONAL DRIVERS' LICENCES, MEDICAL EXAMINATIONS, DRIVER'S EQUIPMENT AND CONDUCT (Sivu 45) Regulations Update. 18.3.2019. FIA. Viitattu 18.3.2019. (englanniksi)
- ↑ https://www.fia.com/sites/default/files/appendix_l_2023_publie_le_7_decembre_2022.pdf
- ↑ Simmons, Marcus: Ticktum F1 superlicence bid thwarted by eligibility rule F3 News. 22.1.2019. Motorsport.com. Arkistoitu 3.4.2019. Viitattu 3.4.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- FIA:n sääntökokoelman Liite L (englanniksi ja ranskaksi, PDF)