Suomi yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1974

Suomi yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1974 käsittelee Suomen joukkuetta yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa Roomassa 1974.

Suomi yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa
Maakoodi: Suomi FIN
EAA:n jäsenliitto: Suomen Urheiluliitto
Rooma 1974
Sijoitus mitalitaulukossa: 5.
  Yhteensä miehet naiset
Urheilijoita 33 26 7
Kultaa kultaa 4 2 2
Hopeaa hopeaa 1 - 1
Pronssia pronssia 5 3 2
pistesijat 7 6 1
Osallistumisvuodet

19341938194619501954195819621966196919711974197819821986199019941998200220062010201220142016

Ennakko-odotuksetMuokkaa

Suomalaiset yleisurheilijat nousivat laajalla rintamalla maailman huipulle 1970-luvun alussa. Münchenin olympialaisissa 1972 suomalaisyleisurheilijat saavuttivat kolme kultaa, yhden pronssin ja lisäksi kuusi pistesijaa. Vuoden 1973 maailmantilastossa mahtui kymmenen parhaan listalle peräti 16 suomalaista, joista kahdeksan oli kenttälajien urheilijoita ja neljä naisia. Eri lajien Suomen ennätyksiä paranneltiin yli 20 kertaa. Kilpailukausi 1974 jatkoi edellisvuosien linjaa ja herätteli suuria odotuksia ennen Rooman EM-kisoja. Euroopan tilastoissa kahdeksan parhaan joukkoon ylsi 14 suomalaista.[1]

Ennen Rooman EM-valintoja koettiin kaksi takaiskua, kun 400 metrin aitajuoksun SE-mies Ari Salin reväytti jalkansa kilpailukelvottomaksi ja kestävyysjuoksija Seppo Tuominen kärähti norefedriinin käytöstä. Valinnoissa käytettiin tiukkaa linjaa, jonka mukaan jokaisella kisoihin kelpuutetulla urheilijalla tuli onnistuessaan olla mahdollisuudet pistesijalle eli kahdeksan parhaan joukkoon. Joukkueeseen nimettiin yhteensä 32 urheilijaa, joiden tavoitteena oli 5-7 mitalin ja lisäksi 8-10 pistesijan saavuttaminen.[2]

MenestysMuokkaa

Suomi palasi Roomassa EM-kisojen huippumaiden ryhmään yli 20 vuoden tauon jälkeen. Neljä Euroopan mestaruutta ja yhteensä kymmenen mitalia takasivat mitalitilastossa viidennen sijan. Lisäksi suomalaiset saavuttivat seitsemän pistesijaa. Viimeksi Suomi oli päässyt parempaan EM-mitalisaaliiseen Oslossa 1946.

Suomalaiset naisurheilijat nousivat Roomassa lopullisesti kansainväliselle tasolle, kun Nina Holmén ja Riitta Salin voittivat ensimmäisinä suomalaisnaisina EM-kultaa.[3] Salinin 400 metrin voittoaika 50,14 oli uusi maailmanennätys ja Holménin 3 000 metrin voittoaika 8.55,2 uusi Suomen ennätys. Yhteensä suomalaisnaiset saavuttivat viisi mitalia, kun aikaisemmista EM-kisoista saaliina oli vain Maire Österdahlin pituushypyn pronssi vuodelta 1950. Myös kolmas naisten mestaruus oli lähellä, sillä Salinin ankkuroima 4 × 400 metrin viestijoukkue kamppaili kultamitalista loppuun asti mutta jäi lopulta hopealle.[4] Viestissä toisen osuuden juossut Mona-Lisa Pursiainen saavutti lisäksi pronssia 200 metrillä ja 100 metrilläkin häntä pidettiin mitalisuosikkina, mutta siinä tuloksena oli kuudes sija.[5] Pirkko Helenius oli kolmas tasaisessa pituushyppykilpailussa, jossa seitsemän naista hyppäsi vähintään 650. Heleniuksen tulos 659 jäi vain kuusi senttiä Unkarin Ilona Bruzseyakin voittotuloksesta.

Suomalaismiehistä kultamitalin voittivat Pentti Kahma kiekonheitossa ja Hannu Siitonen keihäänheitossa, jossa Aimo Aho ja Jorma Jaakola olivat vaisuja ja jäivät pistesijojen ulkopuolelle. Ennen EM-kisoja Siitonen johti Euroopan tilastoa ja seitsemän parhaan joukossa oli peräti neljä suomalaisheittäjää.[2] Kiekonheitossa Kahma heitti parhaan tuloksensa kilpailun viimeisellä kierroksella.[6]

Yllättävimpänä suomalaismitalina pidettiin Markku Taskisen pronssia 800 metrin juoksussa. Vielä loppusuoran alussa Taskinen oli joukon viimeisenä.[6] Olympiasankari Lasse Virén oli kärsinyt jalkavaivoista mutta onnistui kirimään 5 000 metrillä pronssille.[1] Kolmanneksi sijoittui myös miesten 4 × 400 metrin viestijoukkue, joka juoksun ankkurisuudella jopa johti kilpailua.[4] Lähelle mitalia pääsivät vielä Antti Kalliomäki, Markku Kukkoaho ja Ossi Karttunen, joista Kalliomäki oli jaetulla neljännellä sijalla tasaisessa seiväshyppykilpailussa ja Kukkoaho sekä Karttunen sijoilla neljä ja viisi 400 metrin juoksussa. Kukkoaho jäi pronssista kuusi sadasosaa ja ennätyksensä juossut Karttunen yhdeksän.

Myös joitain pettymyksiä koettiin. Kauden aikana yli 21 metriä työntänyt Reijo Ståhlberg ei toipilaana pystynyt kamppailemaan mitaleista kuulantyönnössä.[7] Myös kestävyysjuoksija Pekka Päivärinta oli ollut hyvässä vireessä pitkin kesää mutta hyytyi Roomassa sekä 10 000 että 5 000 metrin loppukilpailuissa jäännössijoille.[1] Estejuoksun loppukilpailussa Tapio Kantanen kompuroi peräti kahdella esteellä ja jäi yhdenneksitoista.[8] Miesten 200 metrillä Antti Rajamäki selviytyi loppukilpailuun, johon hän ei selkävaivaisena kuitenkaan pystynyt osallistumaan.[7]

Kahdeksan parhaan joukkoon sijoittuneetMuokkaa

Mitali Nimi Laji
Kultaa Riitta Salin 400 metrin juoksu
Kultaa Nina Holmen 3 000 metrin juoksu
Kultaa Pentti Kahma kiekonheitto
Kultaa Hannu Siitonen keihäänheitto
Hopeaa Marika Eklund
Mona-Lisa Pursiainen
Pirjo Wilmi
Riitta Salin
4 × 400 metrin viesti
Pronssia Mona-Lisa Pursiainen 200 metrin juoksu
Pronssia Markku Taskinen 800 metrin juoksu
Pronssia Lasse Virén 5 000 metrin juoksu
Pronssia Stig Lönnqvist
Ossi Karttunen
Markku Taskinen
Markku Kukkoaho
4 × 400 metrin viesti
Pronssia Pirkko Helenius pituushyppy
4 Markku Kukkoaho 400 metrin juoksu
4 Antti Kalliomäki seiväshyppy
5 Ossi Karttunen 400 metrin juoksu
6 Mona-Lisa Pursiainen 100 metrin juoksu
6 Pekka Vasala 1 500 metrin juoksu
7 Lasse Virén 10 000 metrin juoksu
7 Heikki Kangas moukarinheitto

JoukkueMuokkaa

MiehetMuokkaa

Laji Nimi Sijoitus
loppukilpailussa
Tulos
100 metriä Antti Rajamäki - välierissä 10,46
Raimo Vilen - välierissä 10,52
Lasse Malin - alkuerissä 10,85
200 metriä Antti Rajamäki - ei osallistunut loppukilpailuun
(välierissä 20,97)
400 metriä Markku Kukkoaho 4 45,84
Ossi Karttunen 5 45,87
800 metriä Markku Taskinen 3 1.45,89
1 500 metriä Pekka Vasala 6 3.41,5
5 000 metriä Lasse Virén 3 13.24,57
Pekka Päivärinta 13 14.14,2
10 000 metriä Lasse Virén 7 28.29,23
Pekka Päivärinta 19 29.21,6
maraton Paavo Leiviskä 9 2.22.45,6
Reino Paukkonen 19 2.31.11,2
3 000 metrin esteet Tapio Kantanen 11 8.43,2
4 × 100 metriä Ossi Karttunen
Raimo Vilen
Lasse Malin
Markku Juhola
- alkuerissä 40,20
4 × 400 metriä Stig Lönnqvist
Ossi Karttunen
Markku Taskinen
Markku Kukkoaho
3 3.03,57
korkeushyppy Asko Pesonen 10 210
seiväshyppy Antti Kalliomäki 4 530
kolmiloikka Pentti Kuukasjärvi 9 16,12
kuulantyöntö Reijo Ståhlberg 11 19,25
kiekonheitto Pentti Kahma 1 57,82
Juhani Tuomola 15 55,58
Markku Tuokko - karsiutui
moukarinheitto Heikki Kangas 7 70,04
keihäänheitto Hannu Siitonen 1 89,58
Aimo Aho 9 79,38
Jorma Jaakola 13 73,32
kymmenottelu Heikki Kyösola 14 7384

NaisetMuokkaa

Laji Nimi Sijoitus
loppukilpailussa
Tulos
100 metriä Mona-Lisa Pursiainen 6 11,42
200 metriä Mona-Lisa Pursiainen 3 23,17
400 metriä Riitta Salin 1 50,14 ME
Pirjo Wilmi - alkuerissä 53,43
1 500 metriä Nina Holmen - alkuerissä 4.14,6
3 000 metriä Nina Holmen 1 8.55,10 SE
4 × 400 metriä Marika Eklund
Mona-Lisa Pursiainen
Pirjo Wilmi
Riitta Salin
2 3.25,7 SE
pituushyppy Pirkko Helenius 3 659
Tuula Rautanen - karsinnassa 627

LähteetMuokkaa

  • Martiskainen, Seppo (toim.): Suomi voittoon – kansa liikkumaan. Suomen yleisurheilun 100 vuotta. Yleisurheilun tukisäätiö, 2006. ISBN 951-98952-2-1.
  • Siukonen, Markku & Ahola, Matti (toim.): Suuri EM-kirja. Yleisurheilun EM-kisat 1934-1990. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Siukonen & Ahola, 1990, s.114
  2. a b Siukonen & Ahola, 1990, s.115
  3. Siukonen & Ahola, 1990, s.113
  4. a b Siukonen & Ahola, 1990, s.121
  5. Siukonen & Ahola, 1990, s.116
  6. a b Siukonen & Ahola, 1990, s.117
  7. a b Siukonen & Ahola, 1990, s.118
  8. Siukonen & Ahola, 1990, s.119