Suomen urheilu 1973

Suomen urheilu 1973 käsittelee vuoden 1973 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.

Vuoden urheilija

Urheilutoimittajain Liitto valitsi Vuoden urheilijaksi Mona-Lisa Pursiaisen, josta tuli ensimmäinen tämän arvostuksen saanut nainen. Äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:

Sija	Urheilija	Urheilumuoto
1.	Mona-Lisa Pursiainen	Yleisurheilu
2.	Antti Kalliomäki	Yleisurheilu
3.	Juha Mieto	Hiihto
4.	Jarno Saarinen	Moottoripyöräily
5.	Pentti Kahma	Yleisurheilu
6.	Hannu Siitonen	Yleisurheilu
7.	Marjatta Kajosmaa	Hiihto
8.	Teuvo Länsivuori	Moottoripyöräily
9.	Kyösti Laasonen	Jousiammunta
10.	Ossi Karttunen	Yleisurheilu
Lähde: ^[1]

Naisten listalla viisi parasta olivat:

Sija	Urheilija	Urheilumuoto
1.	Mona-Lisa Pursiainen	Yleisurheilu
2.	Marjatta Kajosmaa	Hiihto
3.	Eija Krogerus	Keilailu
4.	Tuula Rautanen	Yleisurheilu
5.	Hilkka Kuntola	Hiihto
Lähde: ^[1]

Autourheilu

Jyväskylän suurajot voitti neljännen kerran urallaan Timo Mäkinen, joka ajoi tällä kertaa Ford Escortilla.^[2]

Jalkapallo

Suomen miesten maajoukkue pelasi seitsemän maaottelua. Maailmanmestaruuskilpailujen karsinnoissa Olavi Laaksosen valmentama Suomi hävisi Tampereella Saksan demokraattiselle tasavallalle 1–5 ensimmäistä maaotteluaan pelanneen Jarmo Mannisen tehtyä Suomen ainoan maalin sekä vieraskentillä Albanialle 1–0 ja Romanialle 9–0. Vuoden ainoan maaotteluvoittonsa Suomi sai toukokuussa Helsingissä Alankomaiden amatöörimaajoukkueesta lukemin 1–0. Heinäkuussa Halmstadissa Suomi pelasi Ruotsin kanssa tasan 1–1.^[3]^[4]
Suomen naisten maajoukkue pelasi ensimmäisen maaottelunsa 25. elokuuta Maarianhaminassa. Juhani Nirkkosen valmentama Suomi päätyi Ruotsin kanssa maalittomaan tasapeliin.^[5]
Miesten Suomen-mestaruuden voitti Helsingin Jalkapalloklubi, hopeaa sai Kokkolan Pallo-Veikot ja pronssille sijoittui Lahden Reipas.^[6]
Naisten Suomen-mestaruuden voitti Helsingin Jalkapalloklubi, hopeaa sai Kuopion Pallo-Toverit ja pronssille sijoittui Oulun Palloseura.^[7]

Jääkiekko

Maailmanmestaruuskilpailuissa Moskovassa, Neuvostoliitossa kanadalaisen Len Lunden valmentama Suomi sijoittui kuuden joukkueen turnauksessa neljänneksi.^[8]
Suomen-mestaruuden voitti kymmenen joukkueen nelinkertaisen sarjan jälkeen Helsingin Jokerit, hopeaa sai Helsingin IFK ja pronssille sijoittui Tampereen Tappara.^[9]

Jääpallo

Maailmanmestaruuskilpailuissa Neuvostoliitossa Suomi saavutti pronssia hävittyään kahdesti Neuvostoliitolle ja Ruotsille sekä voitettuaan toisen ja hävittyään toisen Norjaa vastaan pelaamistaan otteluista.^[10]^[11]
Suomen-mestaruuden voitti toisen peräkkäisen kerran kemiläinen Veitsiluodon Vastus, hopeaa sai Helsingin IFK ja pronssille sijoittui Oulun Luistinseura.^[12]

Koripallo

Miesten Suomen-mestaruuden voitti Turun NMKY, hopeaa sai Helsingin Kisa-Toverit ja pronssille sijoittui espoolainen Tapion Honka.^[13]
Naisten Suomen-mestaruuden voitti Jyväskylän Kiri, hopeaa sai Nokian Urheilijat ja pronssille sijoittui helsinkiläinen Työväen Mailapojat.^[14]

Käsipallo

Miesten Suomen-mestaruuden voitti toisen peräkkäisen kerran Helsingin IFK, hopeaa sai Kiffen ja pronssille sijoittui kolmas helsinkiläisseura Sparta.^[15]
Naisten Suomen-mestaruuden voitti Katajanokan Haukat, hopeaa sai Helsingin IFK ja pronssille sijoittui Ekenäs IF.^[16]

Lentopallo

Miesten Suomen-mestaruuden voitti Karhulan Rateko, hopeaa sai hämeenlinnalainen Luolajan Kajastus ja pronssille sijoittui Kuopion NMKYU.^[17]
Naisten Suomen-mestaruuden voitti Lahden Kimmo, hopeaa sai helsinkiläinen Poliisien Palloseura ja pronssille sijoittui Helsingin Elite.^[17]

Moottoripyöräily

Ratamoottoripyöräilyn maailmanmestaruussarjassa Teuvo Länsivuori saavutti hopeaa sekä 250-kuutioisten että 350-kuutioisten sarjassa.^[18] Jarno Saarinen aloitti MM-sarjan vahvasti mutta kuoli kaaduttuaan 20.5. Monzan osakilpailussa.^[1]

Nyrkkeily

Euroopan-mestaruuskilpailuissa Belgradissa, Jugoslaviassa Heikki Vilander saavutti pronssia alle 57-kiloisten sarjassa.^[19]

Paini

Euroopan-mestaruuskilpailujen kreikkalais-roomalaisessa painissa Keijo Manni saavutti pronssia alle 82-kiloisten sarjassa ja Caj Malmberg alle 90-kiloisissa.^[20]

Yleisurheilu

Ensimmäisissä maastojuoksun virallisissa maailmanmestaruuskilpailuissa Pekka Päivärinta voitti miesten henkilökohtaisessa kilpailussa kultaa ja suomalaisjoukkue Nina Holmén, Aila Koivistoinen, Irja Pettinen ja Sinikka Tyynelä saavutti naisten joukkuekilpailussa hopeaa.^[21]
Sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailuissa Raimo Vilén saavutti pronssia 60 metrin juoksussa ja Pekka Päivärinta 3 000 metrillä.^[22]
Kesäuniversiadeissa Moskovassa Mona-Lisa Pursiainen voitti kultaa 100 metrin ja 200 metrin juoksuissa, jälkimmäisessä huippuajalla 22,39, joka on säilynyt vuosikymmeniä Suomen-ennätyksenä.^[23]
Seppo Nikkari juoksi 14.10. Jyväskylässä maailmanennätykset 15 maililla (1.12.22,6) ja 25 000 metrillä (1.14.55,6).^[24]

Lähteet

Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5

Viitteet

↑ ^a ^b ^c Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 122. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3
↑ Pihlaja, s. 135
↑ Eerola, Antti: Punapaidoista Huuhkajiksi – Suomen jalkapallomaajoukkueen historia, s. 212–213. Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-250-8
↑ Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo – Sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 382. Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3
↑ Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo – Sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 228–229, 418. Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3
↑ Pihlaja, s. 201
↑ Pihlaja, s. 202
↑ Raevuori, Antero: Pitkä kiekko, s. 98–100. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21875-8
↑ Kallioniemi, Riku (vt. päätoim.): Jääkiekkokirja 2018, s. 141. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017. ISSN 0784-3321
↑ Pihlaja, s. 267
↑ Liikanen, Pekka (vast. toim.): Jääpallokirja 2007, s. 32–34. Suomen Jääpalloliitto, 2006. ISSN 0784-0411
↑ Pihlaja, s. 270
↑ Pihlaja, s. 316
↑ Pihlaja, s. 317
↑ Pihlaja, s. 329
↑ Pihlaja, s. 330
↑ ^a ^b Pihlaja, s. 340
↑ Pihlaja, s. 407–408
↑ Lounasheimo, Ilmo: Kehän sankarit, s. 763. WSOY, 1987. ISBN 951-0-13981-5
↑ Pihlaja, s. 495–496
↑ Pihlaja, s. 902, 907–908
↑ Pihlaja, s. 927–928
↑ Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 123. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3
↑ Martiskainen, Seppo et al.: Suomi voittoon - kansa liikkumaan, s. 506. Yleisurheilun Tukisäätiö, 2006. ISBN 951-98952-2-1

Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[visva-1] Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 122. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3

[2] Pihlaja, s. 135

[3] Eerola, Antti: Punapaidoista Huuhkajiksi – Suomen jalkapallomaajoukkueen historia, s. 212–213. Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-250-8

[4] Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo – Sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 382. Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3

[5] Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo – Sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 228–229, 418. Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3

[6] Pihlaja, s. 201

[7] Pihlaja, s. 202

[8] Raevuori, Antero: Pitkä kiekko, s. 98–100. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21875-8

[9] Kallioniemi, Riku (vt. päätoim.): Jääkiekkokirja 2018, s. 141. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017. ISSN 0784-3321

[10] Pihlaja, s. 267

[11] Liikanen, Pekka (vast. toim.): Jääpallokirja 2007, s. 32–34. Suomen Jääpalloliitto, 2006. ISSN 0784-0411

[12] Pihlaja, s. 270

[13] Pihlaja, s. 316

[14] Pihlaja, s. 317

[15] Pihlaja, s. 329

[16] Pihlaja, s. 330

[ukk340-17] Pihlaja, s. 340

[18] Pihlaja, s. 407–408

[19] Lounasheimo, Ilmo: Kehän sankarit, s. 763. WSOY, 1987. ISBN 951-0-13981-5

[20] Pihlaja, s. 495–496

[21] Pihlaja, s. 902, 907–908

[22] Pihlaja, s. 927–928

[23] Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 123. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3

[24] Martiskainen, Seppo et al.: Suomi voittoon - kansa liikkumaan, s. 506. Yleisurheilun Tukisäätiö, 2006. ISBN 951-98952-2-1

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]

[14]

[15]

[16]

[17]

[18]

[19]

[20]

[21]

[22]

[23]

[24]