Suomen urheilu 1934
Suomalaiset urheilutapahtumat ja -saavutukset vuonna 1934
Suomen urheilu 1934 käsittelee vuoden 1934 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.
Jalkapallo muokkaa
- Suomen maajoukkue pelasi seitsemän virallista maaottelua, joista se voitti kolme: heinäkuussa Helsingin Pallokentällä Tanskan 2–1, elokuussa Tallinnassa virolaisen jalkapalloilun 25-vuotisjuhlassa Unkarin amatöörijoukkueen 4–3 ja syyskuussa Pallokentällä Ruotsin 5–4. Tasapelin lukemin 1–1 Suomi pelasi Tallinnassa Viron ja Riiassa Latvian kanssa. Lauri Taipale teki yhteensä kolme maalia kolmessa peräkkäisessä maaottelussa, ja Aulis Koponen ja Nuutti Lindgren tekivät kumpikin kaksi maalia voitokkaassa Ruotsi-ottelussa.[1][2]
- Suomen-mestaruuden voitti Helsingin Palloseura, hopeaa sai Helsingin IFK ja pronssille sijoittui Helsingin Toverit.[3]
Jääkiekko muokkaa
- Suomen-mestaruuden voitti Helsingfors Skridskoklubb, hopeaa sai Helsingin Palloseura ja pronssille sijoittui Tampereen Ilves.[4]
Jääpallo muokkaa
- Suomen maajoukkue voitti helmikuussa Helsingissä Ruotsin 3–0 ja maaliskuussa Porvoossa Viron 6–3.[5]
- Suomen-mestaruuden voitti Helsingin IFK, hopeaa sai Viipurin Palloseura ja pronssille sijoittui Viipurin Sudet.[6]
Yleisurheilu muokkaa
- Miesten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 7.–9.9. Torinossa, Italiassa Suomi saavutti viisi kultamitalia, neljä hopeaa ja neljä pronssia ja sijoittui mitalitilastossa toiseksi. Ilmari Salminen voitti kultaa 10 000 metrin juoksussa, Armas Toivonen maratonilla, Kalevi Kotkas korkeushypyssä, Ville Pörhölä moukarinheitossa ja Matti Järvinen keihäänheitossa maailmanennätystuloksella 76,66. Hopeamitalisteja olivat Arvo Askola 10 000 metrin juoksussa, Akilles Järvinen 400 metrin aitajuoksussa, Risto Kuntsi kuulantyönnössä ja Matti Sippala keihäänheitossa. Pronssia saivat Ilmari Salminen 5 000 metrin juoksussa, Veikko Peräsalo korkeushypyssä, John Lindroth seiväshypyssä ja Onni Rajasaari kolmiloikassa.[7][8]
Lähteet muokkaa
- Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5.
Viitteet muokkaa
- ↑ Eerola, Antti: Punapaidoista Huuhkajiksi – Suomen jalkapallomaajoukkueen historia, s. 82–83. Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-250-8.
- ↑ Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo – Sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 369–370. Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3.
- ↑ Pihlaja, s. 201
- ↑ Pihlaja, s. 256
- ↑ Liikanen, Pekka (vast. toim.): Jääpallokirja 2007, s. 34, 36. Suomen Jääpalloliitto, 2006. ISSN 0784-0411.
- ↑ Pihlaja, s. 269
- ↑ Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja, s. 16, 21–23. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7.
- ↑ Martiskainen, Seppo et al.: Suomi voittoon - kansa liikkumaan, s. 506. Yleisurheilun Tukisäätiö, 2006. ISBN 951-98952-2-1.