Lasi- ja Posliinityöväen Liitto
Lasi- ja Posliinityöväen Liitto (LPL) oli vuosina 1906–1994 toiminut suomalainen ammattiliitto. Liitto kuului Suomen Ammattijärjestöön vuosina 1907–1930, Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliittoon 1930–1969 ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöön 1969–1994. Vuonna 1994 liitto yhdistyi edellisvuonna muodostettuun Kemianliittoon[1]. Liitto julkaisi lehteä Lasi ja Posliini (1982–1994).
| Lasi- ja Posliinityöväen Liitto | |
|---|---|
| Perustettu | 1906 |
| Lakkautettu | 1994 |
| Tyyppi | ammattiliitto |
| Toimiala | lasi- ja posliiniteollisuuden työntekijöiden edunvalvonta |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Kattojärjestö |
SAJ SAK SAK |
| Jäsenlehti | Lasi ja Posliini |
Liittotoimisto sijaitsi Karhulassa, kunnes se vuonna 1935 siirrettiin Helsinkiin.[2]
Historia muokkaa
Suomen Lasiteollisuustyöväen Liitto perustettiin 30. joulukuuta 1906 alkaen pidetyssä kokouksessa ja liitto aloitti toimintansa vuoden alussa.[2] Liitto liittyi keskusjärjestö SAJ:hin ensimmäisen toimintavuotensa aikana. Vuoden 1907 lopussa liittoon kuului 150 jäsentä ja 4 osastoa.[3] Liittoon kuuluivat perustettaessa vain lasiteollisuuden ammattityöntekijät, lasinpuhaltajat ja hiojat. Vuoden 1917 sääntömuutoksella mukaan hyväksyttiin kaikki lasiteollisuudessa työskentelevät.[2]
Loppuvuonna 1929 sosialidemokraattien johtama liitto päätti erota vasemmiston hallitsemasta SAJ:stä. Päätös alistettiin jäsenäänestykseen, jossa se hyväksyttiin maaliskuussa 1930 äänin 162–66.[4] SAJ kehotti linjalleen uskollisia työläisiä eroamaan lasiliitosta ja liittymään Suomen Rakennustyöväen Liittoon.[5] Liitto osallistui uutta keskusliittoa valmistelleen toimikunnan työhön,[4] ja se oli yksi SAK:n perustajajärjestöistä lokakuussa 1930. Vuoden 1931 lopussa liittoon kuului 148 jäsentä.[6] Vuonna 1934 SAK teki päätökseen liittää liittoon posliini-, keramiikka- ja sähkölamppualat. Liiton nimi vaihdettiin myöhemmin vaihdosta kuvaavaksi.[2]
Vuonna 1945 LPL vastusti urakkatöissä käytettyä järjestelmää, jossa naiset saivat pienempää palkkaa samasta työstä.[7]
Arabian posliinitehtaalla Helsingissä käytiin 1940-luvulla useita työtaisteluita. Vuonna 1944 tehtaan ammattiosasto onnistui lakossa, jonka tavoitteena oli pääluottamusmiehen erottamisen peruuttaminen. Syksyllä 1946 työläiset vaativat tehtaan kansallistamista istumalakolla. Syksyllä 1948 käytiin pitkällinen työtaistelu työtahdista ja työehtosopimuksesta. Ammattiosasto ei saanut SAK:lta lupaa lakkoon, vaikka LPL tuki vaatimusta. Arabian lakko alkoi pääluottamusmies Arvo Hautalan johdolla 27. syyskuuta LPL:n johdon estely-yrityksistä huolimatta. Lakkoa tukivat kommunistit ja vastustivat sosialidemokraatit. Lokakuun loppupuolella lakkolaisia tukenut nuorten mielenosoitus yltyi mellakaksi ja poliisi käytti sen hajottamiseen voimakeinoja. Eri alojen työläiset järjestivät tapahtuneen jälkeen lyhyitä poliisiväkivaltaa vastustaneita työnseisauksia. Lakko päättyi tappioon marraskuun alussa, kun tehtaanjohto irtisanoi lakkoilijat ja noin 600–800 työläistä menetti työpaikkansa.[8]
Vuonna 1950 liittoon kuului 17 ammattiosastoa ja 3 246 jäsentä. LPL solmi lasiteollisuuden, posliiniteollisuuden, sähkölampputeollisuuden sekä lasinleikkaus- ja hiomoalan työehtosopimukset, jotka kattoivat noin 4 500–5 000 työntekijää.[2]
Ammatillisen liikkeen 1960-luvun hajaannusaikana SAJ pyrki järjestämään lasi- ja posliinityöläisiä Yleis ja erikoisalojen liittoon.[9] Vuonna 1962 LPL vastusti SAK:n osallistumista Karjalaisen hallitukseen.[10]
Puheenjohtajat muokkaa
Sihteerit muokkaa
- Otto Turunen
Kirjallisuus muokkaa
- Tapio Bergholm: Sopimusyhteiskunnan synty I. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto 1944–1956. Otava, 2005. ISBN 951-1-20418-1.
- Tapio Bergholm: Sopimusyhteiskunnan synty II. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto 1956–1969. Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21744-2.
Lähteet muokkaa
- ↑ TEAMin historia Teollisuusalojen ammattiliitto 2010
- ↑ a b c d e Atte Pohjanmaa (toim.): Työväen tietokirja, s. 130. Tammi, 1951.
- ↑ Kertomus Suomen Ammattijärjestön toiminnasta 1907. SAJ, 1908. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Kertomus Ammatillisten järjestöjen valtuuskunnan toiminnasta 1929–1930. AJV, 1930. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tauno Saarela: Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930, s. 757. Historiallisia Tutkimuksia 239. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-051-6.
- ↑ Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton vuosikirja 1931. SAK, 1931. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Bergholm 2005, s. 102.
- ↑ Bergholm 2005, s. 212–215.
- ↑ Bergholm 2007, s. 178–180.
- ↑ Bergholm 2007, s. 196–197.