Avaa päävalikko

Suomalais-permiläinen sanasto

Tämä sivu sisältää sanarinnastuksia suomen, saamen ja näiden Volgan alueella puhuttujen sukukielten välillä (permiläiset kielet, marin kieli ja mordvalaiset kielet). Nämä osoittavat omalta osaltaan kielten välistä sukulaisuutta, ja niiden on perinteisesti katsottu edelleen osoittavan näiden kielten olevan toisilleen läheisempää sukua kuin ugrilaisille ja samojedikielille. Tämä oletettu kieliryhmä tunnetaan nimellä suomalais-permiläiset kielet, ja sen sisältä on usein edelleen eroteltu pienempiä ryhmiä, kuten suomalais-volgalaiset kielet. Nämä hypoteesit on kuitenkin nyttemmin kyseenalaistettu.

(Katso myös suomalais-ugrilaisia sanarinnastuksia.)

Udmurtin ja komin sanoissa ı vastaa laveaa keskivokaalia, ë vastaa pyöreää keskivokaalia. Perinteisessä litteraatiossa vastaavat merkit olisivat ja .

Sanoilla on sama merkitys kuin suomen sanalla, ellei muuta ole esitetty.

Permiin ulottuvia sanarinnastuksiaMuokkaa

Lukuisilla suomen kielen sanoilla on vastineita sekä permiläisissä että useimmissa maantieteellisesti läheisemmissä sukukielissä. Perinteisen mallin mukaan näiden on oletettu palautuvan erilliseen suomalais-permiläiseen kantakieleen. Yritykset rekonstruoida tätä kieltä ovat kuitenkin osoittautuneet äänne- ja muoto-opiltaan miltei identtisiksi uralilaisen kantakielen kanssa, joten monet näistä sanoista voivat olla vain myöhemmin kadonneet suomen itäisimmistä sukukielistä. Osa voi myös olla kulkusanoja, jotka ovat levinneet kieliin vasta ko. kieliryhmien jo alustavasti erottua toisistaan.

suomi saame mordvalaiset kielet mari permiläiset kielet
pohjoissaame ersä mokša udmurtti komi
ehti(ä) asta(t) ǝšt(em) ešt(ını)
iho assi
‘taljan sisäpuoli’
? jožo ? juž(wǝt) ‘ihorakkoon
kerääntyvä vesi’

‘taljan nahkaosa’
keski gaska keska
‘kupeet’
kus(k-)
‘lanne’
kos(k-)
‘ristiselkä’
kylmä galbma keľme kǝlmǝ kın(m-) kın
majava máddjit mijav mıj moj
nyky- ńej ‘nyt’
ńi ‘jo’
? (i)ni ‘jo’ ? ńi(n) ‘jo’
oksenta(a) vuoksi(t) uksn(oms) ukšińč(am) ësk(ıni) vos(nı)
pare(mpi) buorre ‘hyvä’ para ‘hyvä’ poro ‘hyvä’ bur ‘hyvä’ bur ‘hyvä’
turpa turva ‘huuli’ türwö ‘huuli’ tırpı ‘huuli’ tırp ‘huuli’
viha vož vež ‘kateus’

Tunnetaan myös eräitä suomea, permiläiskieliä ja mahdollisesti saamea yhdistäviä sanueita, joilla ei ole vastineita mordvassa tai marissa. Tällaiset sanueet — mikäli niiden oletetaan olevan yhteistä perintöä — joudutaan tulkitsemaan sanoiksi, jotka ovat myöhemmin kadonneet viimeksimainituista kielistä.

suomi saame permiläiset kielet
pohjoissaame udmurtti komi
ampu(a) áb'bu(t)
‘kiehua yli’
ıb(ını)
katso(a) geahča(t) ? kaźal(nı)
‘havaita’
käske(ä) kos(ıni) kësj(ını) ‘luvata’
tie tuj
äijä áddjá ‘isoisä’ ajı ‘isä’ aj ‘(iso)isä’
äly Luulajansaame:
äl’vē(t) ‘huomata’
al ‘ymmärrys’

Mariin ulottuvia rinnastuksiaMuokkaa

suomi saame mordva mari Kommentteja
ersä mokša niittymari vuorimari
haapa suhpi šop(ke) šap(ki)
hio(a) saddj(it) tšov(ams) šov(ams) šum(em) šəm(em)
huhmar tšovar šovar šuar šuer
jauha(a) jaž(ams) jaž(ams) joŋəž(em),
joŋəšt(em)
jaŋgəž(em)
jo(ka) juo- ju(za toza
‘sinne tänne’)
ju(žo)

‘muutamat’

ju(ž)

‘muutamat’

Mahdollisesti vanha indoeurooppalainen lainasana
juma(la) jon(dol)

‘salama’

jon(dəl)

‘salama’

jumo jumə Mahdollinen lainasana indoiranilaisista kielistä (vrt. sanskrit dyumān 'taivaallinen').
järvi jávri eŕke jäR(kä) jer jär
kahdeksan gákci kavkso kafksa kandaš kändäš Johdos sanasta 'kaksi'
kerta kirda kərda (šu)kerδə
‘kauan sitten’
Balttilainen lainasana (vrt. muinaispr. kerdan 'aika')
kevät keŋež käŋgäž
kärpä(nen) karvo, kargo karu(v) karme karme
kärsi(ä) gierd(at) kiŕd(ems) kiŕď(ems) kert(am) kerδ(äm) Germaaninen lainasana
lehti lasta ləšt(aš) lišt(aš) Mahdollisesti vanha indoeurooppalainen lainasana
läh(ellä) liš(ne) liš(əl
‘lähellä oleva’)
oksa oaksi ukš ukš
paarma p(u)romo purəm pormo pərəm
selkä čielgi šəl(əž) šəl(əž)
sonta šondo šandə ‘käymälä’
tähti (murt.) daste ťešťe ťäšťä tište tištə
vehnä viš viš(ä) wištə

Mordvaan ulottuvia rinnastuksiaMuokkaa

suomi saame mordva
ersä mokša
hiha (r) sassē oža oža
hinta tšonda
huuhto(a) (k)šta(ms) ‘pestä’ šta(ms) ‘pestä’
ih(minen),
inhi(millinen)
? inže ‘vierailija’ ? indži ‘vierailija’
is(tua) oz(ado) ‘istualla’ oz(ada) ‘istualla’
kesä geassi kize kiza
lämmin ľembe ľämbä
maksa(a) maks(it) maks(oms) ‘antaa’ maks(əms) ‘antaa’
muta mođđi ‘suomuta’ moda ‘maa’ moda ‘maa'
nito(a) njađđ(et) ‘sitoa’ ńeď(ams)
‘kiinnittyä’
ńeď(ams)
‘liittää yhteen’
orpa(na) oarben(as) ‘sisarus’ uŕva ‘miniä’ əŕvä ‘vaimo’
petkel peťkeľ peťkəľ
sormi suorbma sur sur