Suolahden Tehtaat
Osakeyhtiö Suolahden Tehtaat oli Keski-Suomessa Suolahdella vuosina 1918–1942 toiminut puunjalostusyritys.
Jyväskyläläinen konttoripäällikkö Arvi Kauppila ja muutamat keskisuomalaiset liikemiehet perustivat vuonna 1918 Oy. Suolahden Tehtaat-nimisen osakeyhtiön. Yhtiö osti 1911 perustetun Suolahden rullatehtaan varastoineen sekä Konginkankaan sahalaitoksen, joka siirrettiin Suolahteen.[1][2] Yhtiön puunjalostustehdas tuhoutui koneineen tulipalossa 13. heinäkuuta 1919.[3]
Suolahden tehtaiden suuri koivuvaneritehdas ja sen yhteydessä toimineet muut tehdaslaitokset rakennettiin vuosina 1918–1921. Tehtaan yhteydessä oli kolmiraaminen sahalaitos, puuseppä- ja ajokalutehdas, terva- ja tärpättitehdas sekä rakennusainehöyläämö. Vuonna 1920 tehtaiden palveluksessa oli 350 henkilöä. Vaneritehdas käynnistyi 22. kesäkuuta 1920.[4][5]
Vaneritehdasta laajennettiin ja sen koneistoja uudistettiin 1929. Vuonna 1934 tehtaalle hankittiin 5-kerroksinen valssikuivaaja. Vuonna 1936 tehtaan vuosituotanto oli noussut 14&nbso;000 kuutiometriin ja vienti oli 12 800 kuutiometriä. Vientisatamaina olivat pääasiassa Rauma ja Kotka. Suolahden tehtaan laatikko-osasto valmisti tynnyreitä ja laatikoita ja lisäksi tehtaan yhteydessä oli tiilitehdas, joka tuotti vuonna 1936 miljoona tiiltä kotimaan markkinoille. Tehtailla oli noin 500 työntekijää. Suolahden tehtaat toimitti myös sähkön Suolahden kauppalalle.[6]
Vuonna 1942 Rauma Oy:hyn fuusioitiin 1918 perustettu sahayhtiö Raahe Oy, 1918 perustettu Oy Suolahden Tehtaat, 1897 perustettu Reposaaren Höyrysaha Oy ja 1912 perustettu Pyhäjärven Saha Oy. Uusi yhtiö sai nimekseen Rauma-Raahe Oy. Tämä yhtiö fuusioitiin 1952 Repola-Viipuri Oy:n (perustettu 1943 yhdistämällä Repola Oy Pielisensuu, Sulka Oy, Viipurin Saha Oy ja Inkilän Saha Oy) kanssa Rauma-Repola Oy:ksi. [7]
Vuonna 1986 Rauma Repola myi Suolahden koivuvaneritehtaan Metsäliitto Osuuskunnalle.[8] Metsäliitto-yhtymään kuuluva Finnforest Oy alkoi vuonna 1994 rakentaa Suolahteen uutta havuvanerilinjaa. Linjan valmistuttua Suolahden tehtaasta tuli 270 000 kuutiometrin koivu- ja havuvanerituotantokapasiteetillaan Euroopan suurin vaneritehdas. [9]
Metsä Woodin Suolahden vaneritehdas tuottaa nykyisin 35 000 m3 koivuvaneria ja 160 000 m3 havuvaneria. Työntekijöitä on 390.[10]
Kirjallisuutta muokkaa
- Terho A. Könönen : 50 vuotta vanerin valmistusta Suolahdessa: Suolahden tehtaat 1920-1970. Suolahti 1970
Lähteet muokkaa
- ↑ Tietosanakirja (1909-1922), osa 9. Stambulov-Työaika, hakusana Suolahden rullatehdas
- ↑ Uusi suurliike Keski-Suomeen, Metsätaloudellinen aikakauskirja, 01.09.1918, nro 9, s. 51, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Palanut puunjalostustehdas, Aamulehti, 15.07.1919, nro 158, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Oy. Suolahden Tehtaat, Keskisuomalainen, 19.12.1920, nro 291, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Suolahden tehtaat 100 vuotta: "Kun ei paremmasta tiennyt". Äänekosken Kaupunkisanomat 4.8.2020
- ↑ Oy. Suolahden Tehtaat, Kauppias : Suomen vähittäiskauppiasliiton äänenkannattaja, 01.07.1937, nro 13-14, s. 88, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Täydentäviä yhtiötietoja : Rauma-Raahe Oy, Pörssitieto G. Kock
- ↑ Jouni Neste : Suolahden ammattiosasto 51, 100 v
- ↑ Finnforest laajentaa vaneritehdastaan Suolahdella, Helsingin Sanomat Talous 3.5.1994 (Tilaajille)
- ↑ Metsä Woood Suolahden vaneritehdas