Suokumaanjärvi
Suokumaanjärvi on järvi Lappeenrannassa Suokumaan kylän lähettyvillä Suomen ja Venäjän rajalla. Ennen 1930–1940-lukujen sotia Jääskeen kuuluneessa Kuurmanpohjassa järvestä käytettiin myös nimeä Hiirenjärvi.[2]
| Suokumaanjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Lappeenranta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Hiirenjoki |
| Järvinumero | 04.132.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 35 m[1] |
| Pinta-ala | 2,8 km² |
| Keskisyvyys | 5 m |
| Suurin syvyys | 10 m |
| Valuma-alue | 225 km² |
 Suokumaanjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Järven pinta-ala on noin 280 hehtaaria,[3][4] ja pieni osa sen itäpäästä sijaitsee Venäjän puolella.[5] Järven keskisyvyys on viisi metriä ja suurin syvyys 10 metriä. Se muodostuu yhdestä selästä.[3][4] Venäjän rajan tuntumassa ovat järven ainoat saaret, Himmaansaari ja Kaikkaanluodot.[5] Järvi on pääasiassa luhta- ja ruovikkorantainen.[6] Sen ympärillä on rakennuksia, jotka ovat pääasiassa keskittyneet länsi- ja pohjoisrannalle. Länsirannalla Haapaniemessä on uimaranta.[5]
Järvi on kolmehaaraisen, Salpausselän rinteiltä alkunsa saavan Suokumaanjoen vesistön suurin. Suokumaanjoki laskee järveen,[3] ja Venäjän puolella järvi yhtyy Hiirenjoen ja Kuurmanjoen kautta Vuokseen.[7] Vesistöä kuormittaa maatalouden hajakuormitus sekä läheiset Konnunsuon vankila ja Höytiönsuon turvetuotantoalue. Järven fosfori- ja typpipitoisuus on korkea, ja se on voimakkaasti rehevöitynyt ja happiongelmallinen. Vesi on väriltään tummaa humusta.[3][4]
Järvi on osa valtakunnallisesti arvokasta Konnunsuon – Joutsenon kirkonkylän maisema-aluetta. Sen pesimälinnustoon kuuluvat muun muassa ruisrääkkä, tuulihaukka, nuolihaukka, ampuhaukka ja harmaapäätikka. Järven lounaispää on valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelman kohde.[6] Järvellä harjoitetaan vapaa-ajan kalastusta, ja se kuuluu Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen Kaakonkulman kalastusalueeseen. Järven luontaiseen kalalajistoon kuuluvat ahven, särki, hauki, made ja kiiski, joiden lisäksi järveen on istutettu kuhaa, lahnaa, siikaa ja karppia. Erityisesti järvi on tunnettu kuhastaan.[3]
12. divisioona, johon kuului muun muassa Jalkaväkirykmentti 26 eli niin sanottu Ässärykmentti, kävi taisteluja Suokumaanjärven ja Kuurmanpohjan alueella jatkosodassa kesällä 1941.[8]
Lähteet muokkaa
- ↑ Maanmittauslaitoksen paikannimirekisteri, Maanmittauslaitos. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Kujala, Irene: Tuomela eli Kukkosentalo Hiirellä Muistojen Kuurmanpohja. Kuurmanpohjan koulupiirin kirjatoimikunta. Arkistoitu 4.2.2008. Viitattu 11.8.2010.
- ↑ a b c d e Tiitinen, Vesa & Saukkonen, Pentti: Suokumaanjoki Kaakonkulman kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. 1993. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus. Arkistoitu 29.12.2009. Viitattu 11.8.2010.
- ↑ a b c Höytiönsuon 1 ja 2 turvetuotantoalueiden ympäristöluvista tehdyt valitukset 13.3.2008. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.8.2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Suokumaanjärvi Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.8.2010.
- ↑ a b Konnunsuo – Joutsenon kirkonkylä www.ymparisto.fi. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 11.8.2010.
- ↑ Koivula, Elina: Liite 2 (Asutuksen rakenne Etelä-Karjalassa -tekstiin) Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2. 2008. Etelä-Karjalan liitto. Viitattu 12.3.2018.
- ↑ Lallo, Kalevi: Kuurmanpohjassa taisteltiin kesällä 1941 Muistojen Kuurmanpohja. Kuurmanpohjan koulupiirin kirjatoimikunta. Arkistoitu 7.5.2005. Viitattu 11.8.2010.