Sulo Muuri
Sulo Alvar Muuri (1. maaliskuuta 1910 Kymi – 16. tammikuuta 1995 Vantaa) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1945–1948.[1] Ennen sotavuosia Muuri oli mukana kielletyn SKP:n toiminnassa ja asui 1930-luvulla neljä vuotta Neuvostoliitossa. Talvi- ja jatkosodan ajan hän oli turvasäilössä ja työpalveluksessa.[2]
| Sulo Muuri | |
|---|---|
| Kansanedustaja | |
|
6.4.1945–21.7.1948
|
|
| Ryhmä/puolue | SKDL |
| Vaalipiiri | Oulu |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. maaliskuuta 1910 Kymi |
| Kuollut | 16. tammikuuta 1995 (84 vuotta) Vantaa |
Elämä
muokkaaVarhaiset vuodet
muokkaaKymissä syntyneen Sulo Muurin isä pakeni sisällissodan lopputuoksinoissa Neuvosto-Venäjälle. Kun äiti ei pystynyt elättämään lapsiaan oli Muuri viisi vuotta huutolaisena Pohjois-Pohjanmaalla. 1920-luvun puolivälissä Muuri muutti Helsinkiin, jossa hän työskenteli laboratorioapulaisena suoritettuaan Helsingin yliopiston kemian iltakursseja.[1][3] Vuonna 1928 Muuri lähti kommunistien toimintaan liittymällä Nuorten työläisten opintoyhdistykseen sekä Valtiollisten vankien huoltoyhdistykseen.[4] Etsivän keskuspoliisin mukaan Muuri vaikutti myös SKP:n sotilaslinjalla.[5] Varusmiespalveluksen suoritettuaan Muuri muutti vuonna 1932 Neuvosto-Karjalaan. Hän opiskeli Petroskoissa Karjalan kommunistisessa maatalouskorkeakoulussa ja työskenteli Punaisen Karjalan toimittajana.[1][3]
Sota-aika
muokkaaMuuri palasi Suomeen vuonna 1936 työskennellen rakennuskoneasentajana Turussa, Antreassa ja Oulussa.[1] EK jäljitti Muurin vasta syksyllä 1939 ja pidätti hänet Oulussa talvisodan sytyttyä.[6] Turvasäilöön sijoitettujen joukossa Muuri laskettiin vaarallisimpaan vakoilijoiksi ja sabotööreiksi epäiltyjen ryhmään, koska oli palattuaan elänyt kolme vuotta EK:n pääsemättä selville hänen tekemisistään.[7] Muuri vapautettiin Oulun lääninvankilasta huhtikuussa 1940, mutta otettiin uudelleen turvasäilöön kesällä 1941 ennen jatkosodan käynnistymistä. Syksyllä 1941 Muuri komennettiin muiden turvasäilössä olleiden kommunistien tavoin rintamalle niin sanotun Pärmin pataljoonan riveihin. Lukuisten loikkausten jälkeen heidät siirrettiin pian pois etulinjasta Erilliseen työkomppaniaan, jossa Muuri suoritti työpalvelusta kesään 1944 saakka. Viimeiset kuukaudet ennen jatkosodan päättymistä hän vietti turvasäilössä Karvian varavankilassa ja vapautui viimein syyskuussa 1944.[3]
Sotavuosien jälkeen
muokkaaJatkosodan päätyttyä Muuri toimi SKDL:n Oulun piirisihteerinä, kunnes hänet valittiin eduskuntaan keväällä 1945. Muurin aika kansanedustajana jäi yhden kauden mittaiseksi, jonka jälkeen hän työskenteli Työkansan Sanomien toimittajana 1948–1952, Oy Tikkakoski Ab:n sosiaalipäällikkönä 1952–1957, Suomi-Unkari Seuran sihteerinä 1958–1962 sekä Kansan Uutisten ilmoituspäällikkönä vuoteen 1974 saakka. Muuri oli myös Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuuston ja Helsingin maalaiskunnan kunnanhallituksen jäsen. Eläkkeelle jäätyään hän keskittyi kuvataideharrastukseensa tehden muun muassa litografioita ja veistoksia.[1][3] Lisäksi Muuri kirjoitti julkaisemattoman romaanin Murikkarintamalla, joka kertoo työläislasten elämästä Popinniemessä ja Sunilassa 1910–1920-lukujen vaiheessa.lähde?
Lähteet
muokkaa- Karhunen, Eero: Pohjola kommunismintorjunnan kenttänä : pohjoissuomalaiset kommunistit Etsivän keskuspoliisin ja Valtiollisen poliisin kontrollin kohteena vuosina 1920–1944. (Pro gradu -tutkielma) Oulu: Oulun yliopisto, 2021. Teoksen verkkoversio (PDF).
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d e Sulo Muuri Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 14.11.2008.
- ↑ Kommunismissaan vahvat (vain tilaajille) 1.5.2021. Kaleva. Viitattu 1.1.2022.
- ↑ a b c d Karhunen 2021, s. 16-17.
- ↑ Karhunen 2021, s. 26, 28.
- ↑ Karhunen 2021, s. 54.
- ↑ Karhunen 2021, s. 56-57.
- ↑ Rentola, Kimmo: Kenen joukoissa seisot? Suomalainen kommunismi ja sota 1937–1945, s. 185-186. (Väitöskirja) Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-01920-1-5