Strykniinipähkinäkasvit

Strykniinipähkinäkasvit (Loganiaceae) on runsaat 400 lajia käsittävä kasviheimo koppisiemenisten Gentianales-lahkossa.

Strykniinipähkinäkasvit
Strykniinipähkinälajeja (Strychnos)
Strykniinipähkinälajeja (Strychnos)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko: Gentianales
Heimo: Strykniinipähkinäkasvit Loganiaceae
Mart., nom. cons.
Synonyymit
  • Antoniaceae Hutch.
  • Gardneriaceae Perleb
  • Geniostomataceae Struwe & V.A.Albert
  • Spigeliaceae Bercht. & J.Presl
  • Strychnaceae Perleb
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Strykniinipähkinäkasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Strykniinipähkinäkasvit Commonsissa

TuntomerkitMuokkaa

Strykniinipähkinäkasveihin kuuluu yksivuotisia ruohoja, pensaita ja liaaneja, joiden aineenvaihduntatuotteita ovat eräät alkaloidit. Lehdissä on joskus tuppimainen korvake, ja lehdet ovat tavallisesti sulka-, harvoin kourasuoniset. Kukat ovat neli- tai viisilukuisia. Verhiö on toisinaan tyvestään yhteen kasvanut ja usein suustaan karvainen. Kukassa ei ole mesiäistä, tai se on heikosti kehittynyt tai sikiäimen seinämässä on mesirauhasia. Sikiäin on usein osittain kehänalainen ja osittain erilehtinen eli apokarppinen; kussakin emilehdessä on tavallisesti paljon siemenaiheita. Vartalo voi olla haarainen, ja luotti on pallomainen, nuijamainen, kaksiliuskainen tai pistemäinen. Hedelmä on tuppilo, rakokota, luumarja tai marja.[1]

LevinneisyysMuokkaa

Heimo on levinnyt kaikkialle tropiikkiin keskittyen kuitenkin Australiaan ja Uuteen-Kaledoniaan.[2]

LuokitteluMuokkaa

Strykniinipähkinäkasveja on 420 lajia 13 suvussa, joista runsaslajisimmat ovat strykniinipähkinät (Strychnos, 190 lajia), Mitrasacme ja Geniostoma (kummassakin 55 lajia). Läheisin sukulaisheimo on Gelsemiaceae.[1]

SuvutMuokkaa

Heimon suvut:[3]

KäyttöMuokkaa

Monet strykniinipähkinäkasvilajit ovat erittäin myrkyllisiä sisältämiensä alkaloidien vuoksi ja aiheuttavat jopa kuolemaan johtavia kouristuksia. Kasveissa voi olla myös glykosideja. Kasveja onkin käytetty nuolimyrkkyjen valmistukseen, tuomiomyrkkyinä, mutta myös rohdoksina (mm. puuntojuuret). Niillä on käyttöä myös lääkkeinä.[4]

KuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Stevens 2001–, Viittaus 13.1.2015.
  2. http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/loganiaceaemap.gif
  3. List of Genera in Loganiaceae.
  4. Kasvien maailma 5: 1854