Streptococcus agalactiae
Streptococcus agalactiae eli B-streptokokki on grampositiivisiin kokkibakteereihin kuuluva aerobinen bakteerilaji. S. agalactiae tunnetaan nimellä B-ryhmän streptokokki (GBS), koska sillä on soluseinässään Lancefieldin luokituksen mukainen B-ryhmän antigeeni. Ihmisen lisäksi sillä on merkitystä eläinten, erityisesti nautakarjan patogeenina.
| Streptococcus agalactiae | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Bakteerit Bacteria |
| Kunta: | Bakteerit Eubacteria |
| Pääjakso: | Firmicutes |
| Luokka: | Basillit Bacilli |
| Lahko: | Lactobacillales |
| Heimo: | Streptococcaceae |
| Suku: | Streptococcus |
| Laji: | agalactiae |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Streptococcus agalactiae |
|
| Katso myös | |
B-streptokokki on merkittävä ennen kaikkea alle kolmen kuukauden ikäisten lasten taudinaiheuttajana. Bakteeri kuuluu ihmisen limakalvojen ja suoliston normaaliflooraan ja on löydettävissä emättimen limakalvolta 5–40 %:lla raskaana olevista naisista. Tällöin lapsi voi saada tartunnan synnytyksen aikana. Myös synnyttäjä voi sairastua vakavasti bakteerin päästessä tunkeutumaan synnytyksen aikana vaurioituneisiin kudoksiin.[1] Yhteiskunnallisesti merkittävää tautitaakkaa muodostuu lisäksi vanhusten ja pitkäaikaissairaiden aikuisten sairastumisista.[2]
B-streptokokki oli vuonna 2019 kahdeksanneksi yleisin kuolemaan johtaneen bakteeri-infektion aiheuttaja maailmassa. Sen aiheuttamien infektioiden ikävakioitu kuolleisuus on 3,3–5,8 kuolemaa 100 000 ihmistä kohti vuodessa. Vuonna 2019 B-streptokokin aiheuttamia kuolemantapauksia arvioitiin olleen koko maailmassa noin 320 000.[3]
B-streptokokin aiheuttamat sairaudet muokkaa
Vastasyntyneillä muokkaa
Alle kolmikuukautisilla B-streptokokkitaudit jaetaan varhaisiin GBS-tauteihin (Early-Onset, EOGBS) ja myöhäisiin GBS-tauteihin (Late-Onset, LOGBS).[1][2][4] Yli kuuden kuukauden ikäisillä B-streptokokkitaudit ovat erittäin harvinaisia, ellei lapsella ole immuunipuolustusta heikentävää perussairautta.[2]
Varhainen GBS-tauti (EOGBS) muokkaa
Varhainen GBS-tauti puhkeaa alle viikon ikäisellä lapsella, yli 90 %:lla heistä alle vuorokauden kuluessa syntymästä. Oirekuva vaihtelee hyvin lieväoireisesta kuolemaan johtavaan monielinvaurioon. Mikäli äiti on B-streptokokin oireeton kantaja, lapsella on 50–60 % todennäköisyys saada tartunta ja arviolta noin yksi prosentti saa varhaisen GBS-taudin.[1] Suomessa varhaisen GBS-taudin ilmaantuvuus on 0,2–0,4 tapausta tuhatta elävänä syntynyttä kohti.[4].
Noin 85–90 % varhaisista GBS-taudeista aiheuttaa verenmyrkytyksen, mikä lisäksi 10–15 % lapsista saa keuhkokuumeen ja 5–10 % aivokalvontulehduksen. Taudin tapauskuolleisuus on 3–30 %[2] Varhaisen GBS-taudin riskiä voidaan pienentää hyvin tehokkaasti antamalla bakteeria kantavalle äidille suonensisäinen antibioottikuuri ennen synnytystä[1][4][2]. Kuuri suojelee myös synnyttäjää itseään.[2]
Myöhäinen GBS-tauti (LOGBS) muokkaa
Myöhäinen GBS-tauti puhkeaa lapselle 7–89 vuorokauden iässä. Sen täsmällistä syntymekanismia ei tunneta, eikä synnytyksen yhteydessä annettu antibioottihoito estä sitä. Myöhäisen GBS-taudin tapauskuolleisuus on pieni, mutta se etenee usein aivokalvontulehdukseksi ja jopa 40 % saa pysyviä keskushermostovaurioita. Suomessa myöhäisiä GBS-tauteja ilmenee 0,1–0,4 tapausta tuhatta elävänä syntynyttä kohti[4].
Tulevaisuudessa myöhäistä GBS-tautia tultaneen ehkäisemään maternaalisella immunisoinnilla eli rokottamalla raskaana oleva, jolloin äidin kehon tuottamat vasta-aineet kulkeutuvat sikiöön ja suojaavat vastasyntynyttä ensimmäisten kuukausien ajan, kunnes hänen oma immuunipuolustuksensa alkaa toimia.[2]
Aikuisilla muokkaa
Aikuisilla B-streptokokin aiheuttaman sairastumisen taustalla on lähes aina jokin immuunipuolustusta heikentävä perussairaus, kuten diabetes, maksasairaus tai syöpä. B-streptokokki -infektiot yleistyvät myös yli 60-vuotiailla. Tauti ilmenee virtsatie-, nivel- tai pehmytkudostulehduksina, mutta myös invasiivisessa muodossa aivokalvontulehduksina tai verenmyrkytyksinä. Myös keuhkokuume on mahdollinen.[1]
Aikuisväestöllä invasiivisen B-streptokokkitaudin tapauskuolleisuus on noin 15 %, mutta yli 60-vuotiailla se nousee jopa 25 prosenttiin.[2]
Hoito ja ehkäisy muokkaa
S. agalactiae on edelleen herkkä penisilliineille ja kefalosporiineille. Jotkin bakteerikannat ovat immuuneja erytromysiinille ja samalla myös klindamysiinille. Hoitona ja varhaisen GBS-taudin ehkäisynä käytetään ensisijaisesti penisilliineja.[1]
S. agalactiae kuuluu ihmisen kehon normaaliin bakteeristoon ja tarttuu oireettomalta kantajalta kosketustartuntana. Niinpä tartunnalta ei ole mahdollista suojautua. Ensimmäiset kliiniset kokeilut B-streptokokkirokotteilla on tehty jo 1978, mutta tehokkaiden rokotteiden kehitystä hidastaa bakteerin serologinen muuntelu sekä se, etteivät streptokokin pinta-antigeenit sellaisenaan synnytä ihmisessä kovin voimakasta immuunivastetta.[2]
Koska immuunivaste B-streptokokkia vastaan perustuu istukan läpisevän immunoglobuliini G:n muodostumiseen, vastasyntyneitä olisi mahdollista suojata rokottamalla raskaana oleva äiti joitakin viikkoja ennen synnytystä. Tällöin äidin kehon tuottamat vasta-aineet kulkeutuvat sikiöön ja säilyvät vastasyntyneessä ensimmäisten kuukausien ajan.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Hedman, Klaus & Heikkinen, Terho & Huovinen, Pentti & Järvinen, Asko & Meri, Seppo & Vaara, Martti (toim.): ”B-ryhmän streptokokki”, Mikrobiologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2010. ISBN 978-951-656-256-1. s. 110–111
- ↑ a b c d e f g h i j Stanley A. Plotkin, Walter A. Orenstein, Paul A. Offit & Kathryn M. Edwards (ed.): Plotkin's Vaccines, 7th Edition. Elsevier, 2018. ISBN 978-0-323-35761-6. s. 1046–1051
- ↑ Kevin S. Ikuta et al. (GBD 2019 Antimicrobial Resistance Collaborators): Global mortality associated with 33 bacterial pathogens in 2019: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2019. Lancet, 21.11.2022. doi:10.1016/S0140-6736(22)02185-7. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.11.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d A-ryhmän streptokokki thl.fi. 26.4.2016. Viitattu 21.12.2022.