Klindamysiini
| |
Klindamysiini
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| (2S,4R)-N-((1R)-2-kloori- 1-((3R,4R,5S,6R)-3,4,5-trihydroksi- 6-(metyylitio)-tetrahydro-2H-pyran-2-yyli)propyyli)- 1-metyyli-4-propyylipyrrolidiini-2-karboksamidi | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | J01 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C18H33N2ClO5S |
| Moolimassa | 424.98 |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | 90 % (oraalinen) 4–5 % (topikaalinen) |
| Metabolia | hepaattinen |
| Puoliintumisaika | 1,5–5 tuntia |
| Ekskreetio | renaalinen |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria | |
| Reseptiluokitus | |
| Antotapa | peroraalinen, topikaalinen, intravenoosinen, intravaginaalinen |
Klindamysiini on linkosamidiryhmään kuuluva antibiootti. Sitä valmistetaan puolisynteettisesti sen esiasteesta linkomysiinistä, jota eristetään Streptomyces lincolnensis -sädesienestä.[1]
Klindamysiinin kemiallinen nimi on 7-deoksi-7-kloorilinkomysiini, kemiallinen kaava C18H33ClN2O5S, moolimassa 424,98 g/mol ja CAS-numero 18323-44-9.
Toiminta muokkaa
Klindamysiinin toimintamekanismina on bakteerien proteiinisynteesin esto, joka aiheutuu lääkkeen sitoutumisesta bakteerin ribosomin 50S-alayksikköön erytromysiinin tapaan. Klindamysiini tehoaa hyvin anaerobisiin bakteereihin, kuten Bacteroides- ja Fusobacterium-sukujen jäseniin. Lääke on tehokas myös monia grampositiivisia kokkibakteereja vastaan. Klindamysiini imeytyy hyvin suun kautta otettaessa, ja sen puoliintumisaika seerumissa on noin 2–3 tuntia.[1]
Käyttö muokkaa
Klindamysiiniä, Suomessa nimellä Dalacin käytetään anaerobisten bakteerien aiheuttamiin infektioihin, kuten hengitystieinfektioihin, sepsikseen ja peritoniittiin. Toinen käyttöaihe on Staphylococcus aureus -bakteerin aiheuttamien luuinfektioiden hoito. Klindamysiinivoiteella voidaan hoitaa paikallisesti vaikeaa aknea.[1]
Haittavaikutukset muokkaa
Yleinen haittavaikutus on ripuli, jota esiintyy noin 10 prosentilla klindamysiinillä hoidetuista henkilöistä. Muita mahdollisia sivuvaikutuksia ovat pahoinvointi, vatsakipu, ihottumat ja pseudomembranoottinen koliitti.[1]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Koulu, Tuomisto (toim.): Farmakologia ja toksikologia. Medicina, 6. painos (2001), s. 837–838. ISBN 951-97316-1-X
Aiheesta muualla muokkaa
- KEGG: Clindamycin (englanniksi)
- ChemBlink: Clindamycin (englanniksi)