Stiris
Stiris (m.kreik. Στῖρις) eli Steiris (Στεῖρις) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Fokiin maakunnassa Kreikassa.[1][2] Se sijaitsi nykyisen Dístomo-Aráchova-Antíkyran kunnan alueella noin seitsemän kilometriä kaakkoon kaupungista nimensä saaneesta nykyisestä Steírin kylästä.[3][4]
| Stiris | |
|---|---|
| Στῖρις | |
 Stiriin kaupungin akropolis. |
|
| Sijainti | |
  Stiris |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Dístomo-Aráchova-Antíkyra, Boiotia, Keski-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Fokis |
| Aiheesta muualla | |
Maantiede muokkaa
Stiriin poliksen kaupunkikeskus sijaitsi antiikin Fokiin alueella 120 stadioninmitan päässä Khaironeiasta. Nykyisin alue on Boiotian alueyksikköä. Kaupungin akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi matala ja kallioinen kukkula, joka sijaitsee noin 1,5 kilometriä kaakkoon nykyisestä Pyhittäjä Luukaksen luostarista (Moní Osíou Louká). Nykyisin akropoliin paikka tunnetaan nimellä Palaiochóri (Παλαιοχώρι) sekä Ágios Nikólaos (Άγιος Νικόλαος) paikalla aiemmin olleen Pyhän Nikolaoksen kirkon mukaan.[1][2][4]
Kaupungin kukkulan pituus on noin 700 metriä ja leveys noin 100 metriä.[1] Pausanias kuvaa, että kukkulalla oli vain muutamia kaivoja, joiden vesi ei ollut juotavaa. Siksi kaupunkilaiset saivat veden lähteestä, joka sijaitsi alempana neljän stadioninmitan päässä. Sinne johti kallioon kaivettu reitti. Lähde on oletettavasti sama, joka sijaitsee nykyisellä luostarilla.[2] Kukkulan pohjois- ja itäpuoli oli tasankoa. Lounaispuolelta saa alkunsa kulkuväylänä toiminut rotko, joka päättyy Korintinlahden rannikolle. Myös Stiriin ja Khaironeian välinen tie kulki vuorten halki.[2]
Stiriin kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä. Kaupunkivaltiolla oli rajaa ainakin Panopeuksen (myös Fanoteus) kanssa, sillä rajasopimus tunnetaan piirtokirjoituksesta.[1]
Historia muokkaa
Stirisläiset katsoivat olevansa alkuperältään ateenalaisia, attikalaisen Steirian demoksen perustaman siirtokunnan jälkeläisiä. Siirtokuntalaisia johti Peteus sen jälkeen kun kuningas Aigeus oli ajanut hänet pois Attikasta.[2] Kaupungin kansalaisista käytettiin etnonyymejä Stirios (Στίριος), Steirios (Στείριος) tai Stiritēs (Στιρίτης).[1][2]
Muutoin kaupungin historiasta tiedetään vain vähän. 300-luvulla eaa. Stiris oli osa Fokiin liittoa. Kaupungilla oli sympoliteia-sopimus Medeonin kanssa.[1] Stiris oli yksi fokislaisista kaupungeista, jotka Filippos II tuhosi kolmannen pyhän sodan lopussa.[2][5] Myöhemmin se rakennettiin uudelleen, ja se oli olemassa vielä ainakin Pausaniaan aikana 100-luvulla jaa.[2]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Stiriin kaupungin kukkula on ollut ympäröity muurein, joista on säilynyt joitakin osia erityisesti niiden itäosassa. Kukkulan kalliossa on merkkejä kaivamisesta rakennuksia varten.[1][2]
Stiriissä oli Demeter Stiritikselle omistettu temppeli.[4][6] Epiteetin perusteella Demeter vaikuttaa olleen kaupungin suojelija. Temppeli oli Pausaniaan mukaan tehty savitiilistä. Sen sisällä oli kaksi kulttipatsasta, joista toinen oli muinaista työtä ja peitetty siteillä, ja toinen oli tehty Pentelikon-vuoren marmorista.[1][2][6]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”193 Stiris”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Stiris”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Steiris Pleiades. Viitattu 7.9.2020.
- ↑ a b c Stiris (Phokis) 8 Palaiokhori/Ag. Nikolaos - Στίρις ToposText. Viitattu 7.9.2020.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 10.3.2.
- ↑ a b Pausanias: Kreikan kuvaus 10.35.8–10.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stiris Wikimedia Commonsissa
