Soloi (Kypros)
Soloi (m.kreik. Σόλοι, lat. Soli/Soloe) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kyproksen saarella.[1][2][3] Se sijaitsi lähellä nykyistä Karavostásin (Gemikonağı) kylää.[4]
| Soloi | |
|---|---|
| Σόλοι | |
 Soloin teatteri. |
|
| Sijainti | |
  Soloi |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kypros |
| Paikkakunta | Karavostási, Nikosia (Gemikonağı, Lefke) |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Kypros |
| Aiheesta muualla | |
Maantiede muokkaa
Soloi sijaitsi Kyproksen luoteisrannikolla nykyisen Mórfounlahden rannalla pienen joen suussa. Sen akropolis eli yläkaupunki sijaitsi kukkulalla, ja alakaupunki levittäytyi sen pohjoispuolelle kukkulan ja meren väliselle alueelle. Soloissa oli merkittävä satama.[2][3][5] Soloin kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen suurikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu yli 500 neliökilometriä.[1]
Kyproksen Soloita ei tule sekoittaa Soloin kaupunkiin Kilikiassa.[3]
Historia muokkaa
Soloi oli yksi Kyproksen vanhoista kuningaskunnista. Kreikkalaisen perinteen mukaan se olisi ollut Ateenan siirtokunta, jonka perustajat olivat Akamas ja Faleros. Toisen perinteen mukaan seudulla sijaitsi varhaisempi, Soloita edeltänyt kaupunki Aipeia, jonka perusti Akamaan velipuoli Demofon. Sekä Akamas että Demofon tunnettiin Troijan sotaan osallistumisesta. Kaupungin seutu on ollut asuttu viimeistään myöhäisellä pronssikaudella eli mykeneläisellä kaudella läheisten kuparikaivosten vuoksi, ja varsinainen kaupungin paikka viimeistään geometrisella kaudella.[2]
Nimen Soloi kaupunki sai ateenalaisesta lainsäätäjä Solonista. Tämän kerrotaan vierailleen saarella ja neuvoneen Aipeian kuningasta Filokyprosta siirtämään kaupungin sen epäedullisesta paikasta rannikkotasangolle. Filokypros nimesi kaupungin uudelleen Solonin mukaan.[2][6] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Solios (Σόλιος), monikossa Solioi (Σόλιοι, erotuksena Kilikian Soloin asukkaista, joista käytettiin etnonyymiä Soleis, Σολεῖς).[3][7] Assyrialaisissa lähteissä kaupunki esiintyy nimimuodossa Sillua.[1]
Soloi liittyi Joonian kapinaan Persian valtaa vastaan vuosina 499–498 eaa. Tuolloin kaupungin kuninkaana toimi Aristokypros, Filokyproksen poika, joka kaatui taistelussa Salamiin lähellä. Soloi vastusti pitkään persialaisten piiritystä, mutta nämä valtasivat kaupungin lopulta vuonna 498/497 eaa.[1][2] Soloi löi omaa hopearahaa klassiselta kaudelta 400-luvulta eaa. lähtien.[1] Vuonna 391 eaa. Soloi oli Amathuksen ja Kitionin kanssa liitossa Euagoras I:n Salamista vastaan. 300-luvulla eaa. kaupungin kuninkaina vaikuttivat Stasias, Stasikrates ja Pasikrates.[2]
Klassisen ja hellenistisen kauden taitteessa kaupunki vaikuttaa olleen Kyproksen merkittävimpiä Salamiin jälkeen. Soloi auttoi Aleksanteri Suurta Tyroksen piirityksessä vuonna 332 eaa. Aleksanterin laivastossa Induksen sotaretkellä kyproslaisia laivoja johti muun muassa soloilainen Nikokles, Pasikrateen poika. Sotaretkeen osallistui myös soloilainen Stasanor, joka sai Aleksanterilta hallittavakseen Arian, Drangianan, Baktrian ja Sogdianan. Soloista olivat kotoisin myös merenkulkija Hieron sekä historioitsija Klearkhos, joka kuului Aristoteleen oppilaisiin.[2]
Soloin viimeinen kuningas oli Eunostos, joka oli todennäköisesti Pasikrateen vanhin poika. Soloi oli ainoa Kyproksen kuningaskunnista, joka säilyi ainakin jonkin aikaa, kun Ptolemaios I sai saaren haltuunsa ja lakkautti muut kuningaskunnat. Tämä oli seurausta siitä, että Pasikrates oli liittynyt Ptolemaioksen puolelle vuonna 321 eaa.[2]
Soloi kukoisti hellenistisellä ja roomalaisella kaudella. Varhaiskristillisellä ajalla se toimi piispanistuimena. Sen ensimmäinen piispa oli Auksibios noin 52–102/103 jaa., joka sai piispanvihkimyksensä Limeniassa evankelista Markukselta. Kaupunki säilyi olemassa varhaisbysanttilaiselle kaudelle saakka. Se hylättiin arabien hyökkäyksen vuonna 647 jaa. myötä.[2]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Soloi oli ympäröity kaupunginmuurein. Muuri kiersi akropoliin ja eteni sieltä rannikolle, jossa se jatkui sataman allonmurtajina sekä sen itä- että länsipuolella. Muurin jäänteitä on säilynyt erityisesti akropoliin rinteessä. Myös aallonmurtajista on säilynyt osia.[2]
Akropoliilta on löydetty arkaaisen kreikkalaisen temppelin rauniot.[2] Strabonin mukaan Soloissa oli Afroditelle ja Isikselle omistetut temppelit.[3] Kaupungissa tiedetään olleen myös Zeukselle omistettu temppeli. Kaupungin muut pyhäköt oli omistettu ainakin Kybelelle, Serapikselle, Dioskuureille, Erokselle, Priapokselle ja mahdollisesti myös Mithralle.[2]
Akropoliilla sijaitsi ilmeisesti kuninkaallinen palatsi, mutta siitä on kaivettu vain vähäisiä osia. Huomattavin rakennusjäänne on roomalainen teatteri akropoliin koillisrinteessä. Sen katsomon halkaisija on ollut noin 52 metriä ja puoliympyrän muotoisen orkhestran halkaisija noin 17 metriä. Näyttämörakennuksen koko oli noin 36,2 x 13,2 metriä. Teatteriin on mahtunut noin 3 500 katsojaa.[2][8]
Myös osa alakaupungista on kaivettu esiin, mukaan lukien työpajoja sekä suuren, lähes viisi metriä leveän ja pylväiköin reunustetun itä-länsisuuntaisen pääkadun jäänteet. Kaupungin hautausmaita on löydetty erityisesti sen itä- ja eteläpuolelta. Varhaisimmat haudat ovat kyprogeometriselta kaudelta. Varhaiskristilliseltä kaudelta on löydetty basilikakirkon rauniot.[2]
Soloista tehdyt esinelöydöt ovat pääosin Kyproksen museossa Nikosiassa.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”1021 Soloi”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”SOLOI (Potamos tou Kambou) Cyprus”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Smith, William: ”Soli”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Soloi Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
- ↑ Strabon: Geografia 14.
- ↑ Herodotos: Historiateos 5.113.
- ↑ Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit 1.51.
- ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.