Wikipedia

Salamis (Kypros)

antiikin aikainen kaupunki Kyproksella

Salamis (m.kreik. Σαλαμίς, myös Salamin, Σαλαμίν, Salamias, Σαλαμίας, lat. Salamis, myöhemmin Constantia) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kyproksen saarella.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisten Ágios Sérgioksen (Yeni Boğaziçi) ja Égkomin (Tuzla) kylien välisellä alueella.[4]

Salamis
Σαλαμίς
Salamiin arkeologista aluetta.
Salamiin arkeologista aluetta.
Sijainti

Salamis
Koordinaatit 35°10′47″N, 33°54′10″E
Valtio Kypros
Paikkakunta Ágios Sérgios (Yeni Boğaziçi) / Égkomi (Tuzla), Famagusta
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Kypros
Aiheesta muualla

Salamis Commonsissa

Maantiede muokkaa

Salamis sijaitsi Kyproksen itärannikolla olleen poukaman kohdalla Pediaios-joen suun pohjoispuolella, noin seitsemän kilometriä pohjoiseen nykyisestä Famagustasta. Salamiin alue oli tasankoa, joka on saaren suurin ja tunnettiin nimellä Salaminia (nyk. Mesaoría).[2][3] Salamiin kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen suurikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu yli 500 neliökilometriä.[1]

Historia muokkaa

Esihistoriasta arkaaiselle kaudelle muokkaa

Salamis oli yksi Kyproksen vanhoista kuningaskunnista. Kreikkalaisessa perinteessä sen perustajana pidettiin Teukrosta, Kreikan Salamiin saaren kuningasta, joka osallistui Troijan sotaan. Hän perusti myös Zeus Salaminiokselle omistetun temppelin. Teokroksesta sai alkunsa Kyproksen Salamista aina ajanlaskun alun tienoille saakka hallinnut pappiskuninkaiden Teukridai-hallitsijasuku.[2][3] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Salaminios (Σαλαμίνιος), myöhemmin latinaksi Salaminius.[3]

 
Naispuolisen hahmon (Persefone?) marmoripatsas.

Historiallisesti Salamis oli todennäköisesti lähellä sijainneen mykeneläisaikaisen, nykyisen kylän mukaan Égkomina (usein Enkomi) tunnetun asutuksen seuraaja. Égkomia pidetään nykyisin Alasian valtakunnan keskuksena. Salamis perustettiin oletettavasti noin 1000-luvulla eaa. sen jälkeen, kun Égkomi oli mahdollisesti kärsinyt maanjäristyksestä tai sen satama oli liettynyt umpeen, jolloin asukkaat siirtyivät uuden kaupungin paikalle. Tätä tukee myös se, että varhaisimmat arkeologiset löydöt Salamiista ovat protogeometriselta kaudelta.[2][5]

500-luvulle eaa. tultaessa Salamis oli noussut koko Kyproksen tärkeimmäksi kaupungiksi. Tuolloin Salamiin kuningas Euelthon (n. 560–525 eaa.) vaati koko saarta valtansa alle. Kaupunki löi omaa rahaa hänen valtakaudeltaan lähtien ensimmäisenä Kyproksen kaupungeista. Joonian kapinan vuosina 499–498 eaa. aikaan Salamiin kuninkaana toimi Euelthonin pojanpoika Gorgos. Hän ei halunnut liittyä kapinaan Persiaa vastaan, mutta hänen nuorempi veljensä Onesilos kaappasi vallan ja sai vapautettua suuren osan saaresta persialaisvallasta. Onesilos kuitenkin kaatui seuranneessa taistelussa Salamiin läheisellä tasangolla, ja persialaiset saivat koko saaren takaisin valtansa alle.[2][3][6]

Klassiselta roomalaiselle kaudelle muokkaa

Ateenalaiset piirittivät Salamista Kitionissa kuolleen Kimonin seuraajan Anaksikrateen johdolla vuoden 450 eaa. Salamiin taistelussa, joka oli osa Deloksen meriliiton ja Persian välisiä taisteluita. Ateenalaiset kuitenkin luopuivat piirityksestä persialaisten kanssa tekemällään sopimuksella.[3][7]

Salamiin tärkein kuningas oli Euagoras I (411–374/373 eaa.). Hän solmi läheiset suhteet Ateenaan ja pyrki vapauttamaan Kyproksen persialaisvallasta Ateenan avulla. Euagoras oli menestyksekäs aluksi, mutta joutui lopulta noin kymmenen vuotta kestäneen kamppailun jälkeen alistumaan Persian suurkuninkaalle. Hän sai kuitenkin pitää kuninkuutensa Salamiissa. Euagoraan aikana kreikkalainen kulttuuri levisi saarella aikaisempaa enemmän, ja hän suosi filosofeja ja taiteilijoita ja kutsui näitä hoviinsa. Isokrates kirjoitti Euagoraalle ylistyspuheen, joka puolueellisenakin antaa hyvän kuvan tämän pyrkimyksistä taistella foinikialaisia ja muita itämaisia vaikutteita vastaan Salamiissa ja muualla Kyproksella. Euagoraan ja tämän pojan Nikokleen surmasi erään Nikokreonin eunukkiorja.[2][3][8]

 
Salamiin kuninkaan Euagoras I:n lyöttämä raha, n. 411–374 eaa. Kuvituksessa Herakles ja pukki.

Ptolemaioksen ja Menelaoksen laivasto kärsi Salamiin edustalla suuren tappion diadokkisotiin kuuluneessa Salamiin taistelussa Demetrios Poliorketeen laivastoa vastaan vuonna 306 eaa. Demetrioksen sotasaaliiseen kuului muun muassa hetaira Lamia. Lopulta Salamis päätyi kuitenkin muun Kyproksen ohella Ptolemaioksen valtaan.[2][3][9]

Salamis kukoisti seuranneilla hellenistisellä ja roomalaisella kaudella. Ptolemaiosten valtakaudella se menetti kuitenkin asemansa saaren tärkeimpänä kaupunkina Pafokselle, joka toimi saaren hallintokeskuksena. Salamis säilyi silti saaren suurimpana kaupunkina, ja siellä oli suurimmillaan noin 200 000 asukasta.[2][3][5]

Roomalaisella kaudella Salamiissa asui paljon juutalaisia, ja siellä oli useita synagogia. Myös kristinusko tuli kaupunkiin varhain apostoli Paavalin sekä kaupungista kotoisin olleen apostoli Barnabaan toiminnan kautta. Barnabas myös haudattiin Salamiihin sen jälkeen, kun tämä koki marttyyrikuoleman kaupungissa vuonna 57 jaa. Kaupunki tuhottiin juutalaisten kapinoitua keisari Trajanuksen aikana.[2][3][5][10]

Myöhäisantiikista keskiajalle muokkaa

Salamis kärsi pahoin maanjäristyksistä vuosina 332 ja 342 jaa. Konstantinus Suuri rakennutti kaupungin uudelleen. Se sai uuden nimen Constantia, ja siitä tuli jälleen saaren hallinnollinen keskus ja merkittävin kaupunki. Kaupunki toimi piispanistuimena, ja sen tunnetuin piispa oli Epifanios noin vuonna 367. Arabit tuhosivat kaupungin vuonna 647/648.[2][3][5] Keskiajalla saaren keskus siirtyi rannikolla olleesta Salamiista turvallisempaan paikkaan sisämaahan nykyiseen Nikosiaan, joka on edelleen Kyproksen pääkaupunki.

Salamiin arkeologiset kaivaukset alkoivat 1800-luvun loppupuolella.[2]

Rakennukset ja löydökset muokkaa

Salamiin raunioalue on Kyproksen suurin ja käsittää noin 150 hehtaarin kokoisen alueen rannikolla Famagustan pohjoispuolella. Vain pieni alue kaupungista on kaivettu. Salamis on ollut ympäröity muurein, joista osia on jäljellä. Muurien varhaisimmat osat ovat geometriselta ja arkaaiselta kaudelta. Kaupungin satama sijaitsi lahdessa ja joen suussa kaupungin eteläosassa. Sen aallonmurtajista on löydetty osia.[2][5]

Salamiin löytöihin lukeutuvat muun muassa agora, Zeus Olympiokselle omistettu temppeli, roomalainen teatteri, gymnasion ja kylpylä. Kaupungin hautausmaat ovat olleet tasangolla kaupungin länsipuolella. Varhaiskristilliseltä ajalta on löydetty kaksi basilikakirkkoa.[2][11]

Agora

 
Salamiin arkeologista aluetta.

Kreikkalais-roomalaisen agoran koko oli noin 217 x 60 metriä. Sen reunoilla on ollut pylväiköt, joista on säilynyt paljon jäänteitä. Pylväät edustivat korinttilaista tyyliä. Niiden korkeus oli noin 8,2 metriä ja ne oli sijoiteltu noin 4,6 metrin välein.[2]

Agoran etelälaidalla sijaitsi Zeus Olympiokselle omistettu temppeli. Se oli rakennettu alun perin hellenistisellä kaudella. Temppeli seisoi korkealla stylobaatilla ja edusti ainakin myöhemmässä vaiheessa korinttilaista tyyliä.[2]

Agoran pohjoispuolella oli suuri vesisäiliö, jossa oli holvattu katto ja sitä tukemassa 39 pilaria. Se oli rakennettu roomalaisella kaudella keisari Septimius Severuksen aikana. Säiliö sai vetensä Khytroin kaupungin lähellä sijainneesta lähteestä (nyk. Kefalóvrysi) 56 kilometrin päästä akveduktia pitkin. Akveduktista on säilynyt jäänteitä kaupungin läheisellä tasangolla. Akvedukti säilyi käytössä varhaiselle bysanttilaiselle kaudelle saakka.[2]

Gymnasion

 
Gymnasionin raunioita.

Gymnasion oli rakennettu alun perin hellenistisellä kaudella ja uudelleen roomalaisella kaudella. Se tuhoutui oletettavasti maanjäristyksessä 300-luvulla jaa., jonka jälkeen se muutettiin kylpyläksi. Gymnasionin ytimessä oli palaistra-keskuspiha, jonka koko oli noin 50 x 38 metriä. Se oli ympäröity kaikilta neljältä sivuilta korinttilaista tyyliä edustaneilla pylväiköillä. Sisäänkäynti oli eteläsivulta. Eteläpuolella sijaitsi myös latriini eli käymälä, jossa oli tilaa 44 hengelle. Kylpylävaiheen raunioita on erityisesti rakennuskokonaisuuden itäosassa. Niihin kuuluu hypokausteja sekä sudatoriumin (höyrykylpy), kaldariumin (kuuma kylpy) ja praefurniumin jäänteitä.[2]

Teatteri

 
Salamiin teatteri.

Teatteri sijaitsi noin 100 metriä etelään gymnasionista. Se oli rakennettu varhaisella keisarikaudella, todennäköisesti keisari Augustuksen aikana. Sitä uusittiin ensimmäisellä vuosisadalla ja 100-luvulla jaa. Teatterin keskiössä oli puoliympyrän muotoinen orkhestra, jonka halkaisija oli noin 27 metriä. Katsomon halkaisija oli noin 104 metriä, ja siinä oli ainakin 50 penkkiriviä. Siihen mahtui arviolta noin 15 000 henkeä. Näyttämörakennuksen pituus oli noin 40 metriä. Teatterin katsomoa on kunnostettu, ja sitä käytetään jälleen esityksiin kesäaikana.[2][5]

Teatteri ja gymnasion oli yhdistetty toisiinsa kivetyllä pylväikkökadulla. Niiden välisellä alueella sijaitsi myös amfiteatteri.[2][5]

Hautausmaat

 
Hautoja.
 
Basilikakirkon rauniot.

Salamiin laajat hautausmaat levittäytyvät kaupungin länsipuoliselle tasangolle, ja ulottuvat nykyisten Ágios Sérgioksen ja Égkomin kylien alueille sekä Apostoli Barnabaan luostarille. Haudat ajoittuvat geometriselta roomalaiselle kaudelle. Merkittävimpiä ovat arkaaisen kauden niin kutsutut Kuninkaiden haudat, joita on yli sata, ja jotka ajoittuvat pääosin 700- ja 600-luvuille eaa. Monet haudat ja niiden hautaukset muistuttavat mykeneläisiä hautoja ja homeerisia hautatapoja. Haudoille johtaa suuret, alaspäin viettävät dromokset eli käytävät, yleensä itäpuolelta. Hautakammiot on ryöstetty kauan sitten, mutta dromoksista on tehty paljon esinelöytöjä. Osalle haudoista on annettu nimet ja numerot.[2][5]

Hauta 3 sijaitsee tasangolla Salamiin ja Apostoli Barnabaan luostarin välisellä alueella. Se on suurikokoinen tumulus-hauta, joka on ajoitettu noin vuoteen 600 eaa., mutta muistuttaa mykeneläistä tholos-hautaa. Hautakummulle johtavan dromoksen pituus on noin 29 metriä ja leveys noin kuusi metriä. Haudasta on löydetty vaunujen ja neljän vaunuja vetäneen hautauksen yhteydessä uhratun hevosen jäänteet.[2]

Hauta 50 tunnetaan ”Pyhän Katariinan vankilana”. Se on alun perin peräisin 600-luvulta eaa. ja rakennettiin uudelleen roomalaisella kaudella. Haudan dromoksen koko on noin 28 x 13 metriä. Myös tästä haudasta on löydetty kahden hevosen jäänteet. Hauta toimi bysanttilaisella ajalla Pyhälle Katariinalle omistettuna kappelina. Paikallinen tarina yhdistää sen pyhimyksen legendassa esiintyvään vangitsemispaikkaan, vaikka yleensä tämän elämän tapahtumat sijoitetaan Aleksandriaan.[2][5][12]

Hauta 77 sijaitsee lähellä Égkomin kylää. Se on myös tumulus-hauta, ja ajoittuu klassisen kauden lopulle. Hautakummun alta on löydetty noin 17 x 11,5 metrin kokoinen eksedra sekä hautarovion ja patsaiden jäänteitä, mutta ei itse hautauksen merkkejä. Hauta oletetaan Salamiin viimeisen kuninkaan Nikokreonin kenotafiksi. Tämä teki perheineen itsemurhan vuonna 311 eaa. polttamalla palatsinsa, koska ei suostunut antautumaan Ptolemaiokselle.[2][5]

Hauta 79 sijaitsee ”Pyhän Katariinan vankilan” eteläpuolella. Se on löydetyistä haudoista rikkain ja ajoittuu 700-luvun eaa. lopulle. Hautakammion etupuolella oli propylaion-pylväikkö. Myös tästä haudasta on löydetty merkkejä hevosten ja vaunujen hautaamisesta. Haudasta on löydetty myös muun muassa hautahuonekaluja ja suuri pronssikattila.[2]

Kuninkaallisten hautojen pohjoispuolelta on löydetty lukuisia kallioon kaiverrettuja hautoja. Vainajille oli uhrattu hedelmiä ja savifiguriineja. Pikkulapsia oli haudattu ruukkuihin, joista useimmat olivat rhodoslaista ja jotkut myös attikalaista alkuperää. Haudoista on löydetty muun muassa keramiikkaa, alabasteriastioita, pronssipeilejä, kultakoruja, sinettikiviä ja skarabeita.[2]

Apostoli Barnabaan hautana on pidetty paikkaa, johon vuonna 477 rakennettiin Apostoli Barnabaan luostari.[5]

Esinelöydöt

Salamiista tehdyt esinelöydöt ovat Kyproksen museossa Nikosiassa sekä paikallisessa museossa Famagustassa.[2]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”1020 Salamis”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”SALAMIS Cyprus”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k Smith, William: ”Salamis”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Salamis Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
  5. ↑ a b c d e f g h i j k Micuła, Grzegorz & Micuła, Magdalena: Cyprus, s. 27–35, 132–135. Eyewitness Travel. London, New York, Melbourne, Munich and Delhi: DK. ISBN 987-1-40535-324-3.
  6. ↑ Herodotos: Historiateos 5.103–104, 5.108–115.
  7. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 12.13.
  8. ↑ Aristoteles: Politiikka 1311b5–7.
  9. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 20.45-53; Plutarkhos: Demetrioksen elämä 35; Polyainos: Strateg. 5.
  10. ↑ Ap.t. 13:4–6
  11. ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.
  12. ↑ The Chapel of Saint Cathrine's Prison at Salamis in Cyprus HF International. Viitattu 16.4.2018.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Salamis_(Kypros)&oldid=21274370”