Singlish

Singlish on Singaporessa puhuttava englannin kielen murre. Se on hyvin samankaltainen kuin Malesian englanti eli manglish. Vaikka se on englannin murre, sen ymmärtäminen voi olla hyvin vaikeaa toisen englannin murteen puhujalle, kuten esimerkiksi brittiläisen tai amerikkalaisen englannin puhujille.

Singlishin sanastossa ja kieliopissa on vaikutteita Singaporessa puhutuista kiinan kielistä, malaijin kielestä ja tamilista.

Käyttö yhteiskunnassa

Singaporelaisissa kouluissa singlishin käyttöä pyritään voimakkaasti estämään, sillä sen uskotaan heikentävän tavallista englantia. Singlishin käyttöä puhuttaessa luokassa tai opettajille pidetään epähyväksyttävänä. Siitä huolimatta monille opiskelijoille singlishin käyttö on lähes väistämätöntä tuttavien, sisarusten ja joskus vanhempiensa kanssa kommunikoitaessa. Ammattikorkeakouluissa opiskelijat tuntevat suurempaa tarvetta tutustua toisiinsa vähemmän kankeassa opiskeluympäristössä, ja sosiaalisen paineen vuoksi singlish on todella suosittu ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden käytössä. Koulut ja kielien opettajat kohtaavat pahoja vaikeuksia estää singlishin käytön muodostuminen tavaksi.

Useimmilla työpaikoilla singlishiä vältetään muodollisissa tilanteissa, etenkin työhaastatteluissa, asiakastapaamisissa, esityksissä ja kokouksissa. Siitä huolimatta singlishiä lisätään joskus keskusteluun huumorina, varsinkin kun yleisö koostuu enimmäkseen paikallisista.

Singaporen asevoimissa singlish on oleellinen epävirallinen kieli. Stressaavissa harjoitustilanteissa tavallisen englannin kielioppi ja sanasto korvataan usein singlishin kieliopilla ja sanastolla, jotka ovat helposti ymmärrettävissä eri kulttuuri- ja koulutustaustaisten sotilaiden kesken.

Epämuodollisissa tilanteissa, kuten keskustelussa ystävän kanssa tai kahviloissa (kopi tiam) ja ostoskeskuksissa, singlishiä käytetään rajattomasti. Ainoa poikkeus on singlishin puhuminen ulkomaalaisille, jota pidetään epäkohteliaana, sillä on oletettavissa että hänellä olisi vaikeuksia ymmärtää singlishiä.

Kielioppi

Puheenaihe

Singlishissä teema eli puheenaihe on hyvin keskeinen, kuten kiinassa. Tämä tarkoittaa että singlishin lauseet voidaan yleensä konstruktoida kertomalla ensin teema (tai tunnettu viittaus), ja sen jälkeen kommentti tai uusi tieto. Semanttinen suhde teeman ja kommentin välillä ei ole tärkeä.

• Dis country weather very hot, one. — Tässä maassa ilma on hyvin kuuma.
• Dat person there cannot trust. — Tuohon henkilöön tuolla ei voi luottaa.
• Play soccer he very good also. — Jalkapalloakin hän pelaa hyvin.
• Tomorrow no need bring camera. — Huomenna ei tarvitse tuoda kameraa mukaan.

Yllä olevat konstruktiot voidaan kääntää suoraan kiinaksi pienellä sanajärjestyksen vaihdolla.

Teema voidaan jättää mainitsematta tai jaettu lauseiden välillä. Tämän aiheuttaa konstruktioita, joista vaikuttaa puuttuvan puheenaihe.

• Not good one lah. — Ei ole hyvä tämä.
• Cannot liddat go one lah. — Ei saa lähteä noin vaan.
• How come never show up? — Miksei/Mikset(te) tullutkaan? (Huomaa myöhemmin kuinka never käytetään didn't sijasta.)
• I like badminton, dat's why go play every weekend. — Pidän sulkapallosta, siksi lähden pelaamaan joka viikonloppu.
• He not feeling well, so decide to stay home and sleep. — Hän on huonossa kunnossa, joten hän päätti jäädä kotiin ja nukkua.

Substantiivit

Substantiivien merkitseminen monikkoon on vapaaehtoista. Myös artikkelit ovat vapaaehtoisia.

• He can play piano. — Hän osaa soittaa pianoa.
• I like to read storybook. — Minä pidän satukirjojen lukemisesta.
• Your computer got virus one, izzit? — Onko tietokoneellasi viruksia, vai?

On yleisempää merkitä monikko lisäämällä monikkoa ilmaiseva määre, kuten "several" tai "both".

• He got several apples. — Hänellä on monia omenoita.

To be

Kopulaa, joka on englannissa yleensä verbi "to be", käsitellään hieman eri lailla singlishissä:

Adjektiivin kanssa esiintyessään "to be" usein putoaa pois, ja korvautuu monesti adverbilla, kuten "very". Adverbin käyttö kopulana muistuttaa vahvasti kiinan käyttöä:

• Dis house very nice. — Tämä talo on todella hieno.
• Dat car not worth the money. — Tuo auto ei ole rahan arvoista.

Kun se esiintyy "-ing"-muodon kanssa muodostaakseen jatkuvan aspektin, "to be" saattaa samalla lailla pudota pois, jättäen "-ing"-muodon itsenäisenä jatkuvana muotona:

• How come so late in the night you still playing music, ar? — Miksi soitat yhä musiikkia näin myöhään illalla?
• You looking for trouble, izzit? — Hankit ikävyyksiä itsellesi, vai?

Hieman vähemmän yleisempi "to be"-verbin pudotus tapahtuu kun sitä käytetään yhtäläisyyttä osoittavana kahden substantiivin välillä tai lokatiivina:

• Dis boy the class monitor. — Tämä poika on luokan presidentti.
• His house in Ang Mo Kio.— Hänen talonsa sijaitsee Ang Mo Kiossa.

Yleisesti "to be" putoaa enemmän substantiivien ja pronominien (paitsi "I" ‘minä’, "he" ‘hän’, ja "she" ‘hän’) yhteydessä, ja paljon vähemmän lauseiden (what I think is... ‘minusta tuntuu...’) tai demonstratiivien (this is... ‘tämä on...’) yhteydessä.

Mennyt muoto

Menneen muodon merkitseminen on vapaaehtoista singlishissä. Menneen muodon merkitseminen esiintyy yhteneväisimmin vahvojen verbien (epäsäännöllisten verbien) kanssa, ja verbien kanssa jotka päättyvät -t ja -d, kuten:

• I went to Orchard Road yesterday. — Kävin eilen Orchard Roadissa.
• He accepted in da end. — Lopulta hän hyväksyi.

Konsonanttiklusterien yksinkertaistamisen vuoksi, mennyt muoto on merkitsemätön kun se on osa monimutkaista konsonanttiklusteria:

• He talk for so long, never stop, not even when I ask him. — Hän puhui niin pitkään lakkaamatta vaikka pyysin.

Menneellä muodolla on tapana olla merkitsemätön, jos kyseessä oleva verbi esiintyy pitkään yhden erillisen tapauksen sijasta (vertaa ranskan imperfektiin):

• When I was young, ar, I go to school every day. — Nuorena menin kouluun joka päivä.
• When he was in school, he always get good marks one. — Hän sai koulussa aina hyviä numeroita.
• Last night I mug so much, so sian already. — Viime yönä luin kokeisiin niin myöhään, nyt väsyttää.

Menneen muodon sijasta, valmistunut tila voidaan ilmaista lisäämällä already or liao (/liɑ̂u/) lauseen loppuun, analogisesti kiinaan 了 (le). Tämä on englannin menneen muodon kaltainen, mutta ei sisällä menneisyyden tavanomaisia ja jatkuvia tilanteita.

• He throw it liao. — Hän on jo heittänyt sen menemään.
• Aiyah, cannot wait any more, must go oreddy. — Voi ei, en voi viipyä enää, minun täytyy jo lähteä.
• I eat liao. — Minä söin tai Minä olen syönyt
• Yesterday, dey go there oreddy. — He kävivät siellä jo eilen.
• This new game, you play liao or not? — Entä tämä uusi peli, oletko pelannut?
• Ah Song kena sai oreddy, then how? — Jos Ah Song joutuisi vaikeuksiin, mitä tekisit?

One

Sana one on käytössä korostamaan lauseen predikaattia ilmaisemalla sen ainutkertaisuutta ja ominaisuuksia. Sen käyttöä voidaan verrata sanoihin kuten 的 de eteläisen Kiinan murteissa. One tällä tavalla käytettynä ei vastaa mitään tapaa jolla "one" (‘yksi’) on käytössä brittienglannissa ja amerikanenglannissa:

• Wah lau! So stupid one! - Herranen aika! Hän on niin tyhmä!
• I do everything by habit one. - Teen kaiken aina tavan mukaan.
• He never go to school one. - Hän ei käy koulussa (toisin kuin muut).

Partikkeleja

Lah

Kaikkialla läsnä oleva sana lah (/lɑ́/ or /lɑ̂/) on käytössä lauseen lopussa. Sitä kuvataan partikkelina, joka yhtäaikaisesti korostaa käyttäjän asemaa ja edesauttaa yhteenkuuluvuutta.

Partikkeli lah kirjoitetaan selvyyden vuoksi usein pilkulla erotettuna, mutta koskaan ennen sen lausumista ei ole taukoa. Tämä siksi, että alkuperäisessä malaijissa "lah" lisättiin suffiksina sanan loppuun, eikä se esiintynyt itsenäisenä.

Malaijissa lah muuttaa verbin komennoksi tai pehmentää sen sävyä, erityisesti kun poisjättäminen saattaisi olla epäkohteliasta. Juoda on minum, mutta 'Juo!' on minumlah. Samalla lailla lah on säännöllisesti käytössä Singlishin imperatiivissa:

• Drink, lah! — Juo!

Lah esiintyy myös usein sanojen "Yah" ‘kyllä’ ja "No" ‘ei’ kanssa (siksi "Yah lah" ja "No lah"). Tulos kuulostaa vähemmän töykeältä ja helpottaa keskustelunkulkua.

Lah on usein käytössä töykeissä, lyhyissä ja negatiivisissa vastauksissa:

• Dun have, lah! — Ei ole (rahaa)! (Töykeä vastaus kysymykseen "Lend me some money, can?" Lainaisitko vähän rahaa?)
• Dun know oreddy, lah! — Et selvästi tiedä! (Töykeä vastaus jollekin, joka haparoi selityksen kanssa.)

Lah on käytössä myös uudelleenvakuuttelussa:

• Dun worry, he can one lah. — Älä huoli, kyllä hän pystyy siihen.
• It's okay lah. — Kaikki on hyvin.

Lah -partikkelilla voi joskus myös kirota:

• Go and die lah! — Kuole!

Lah matalla soinnilla voi merkitä kärsimättömyyttä:

• Eh, hurry up lah. — Alahan jo tulla sieltä!

Lah voidaan käyttää korostamaan osasia luettelossa, esiintyen jokaisen osasen jälkeen.

Vaikka lah voi esiintyä melkein missä vain, se ei voi esiintyä kyllä-ei kysymyksessä. Sen sijasta muita partikkeleja tulee käyttää:

• He do that ar?
• Later free or not?
• Don't tell me he punch her ar?

Wat

Partikkeli wat (/wɑ̀t/), kirjoitetaan myös what, on käytössä muistuttamaan tai esittämään kontrasti kuuntelijalle, erityisesti korostaessa nykyisestä väitteestä seuraavaa väitettä:

• But he very good at sports what. — Hänhän on hyvä urheilija (eikö sinun pitäisi tietää tätä, kun kerran olet tuntenut hänet jo vuosia?)!
• You never give me what! — Etkä antanut! (muuten minulla olisi jo se, eikö niin?)

Mah

Mah (/mɑ́/) on käytössä väittämään että jokin on päivänselvää ja viimeisteltyä, ja käytetään useimmiten vain lauseiden kanssa jotka ovat jo tiedetty tosiksi. Tämä saattaa vaikuttaa alentavalta kuuntelijasta:

• This one also can work one mah! — Tämäkin keino toimii, etkö tajua?!

Lor

Lor (/lɔ́/), kirjoitetaan myös lorh or loh, on käytössä vakuuttamaan kuuntelijalle suoria havaintoja tai selkeitä seurauksia, joskus vitsikkäästi. Se kantaa myös sävyn, "se tapahtuu näin eikä sitä voi muuttaa":

• If you don't do the work, then you die-die lorh! — Kuolet, jos et mene töihin!
• Okay lorh, you do what you want. — Hyvä, tee kuten haluat.

Leh

Leh (/lɛ́/) on käytössä pehmentämään käskyä, pyyntöä, väitettä tai valitusta joka saattaisi olla töykeä muuten:

• Give me leh. — Annapas.
• How come you don't give me leh? — Mikset anna?
• The tix are seriously ex leh. — Liput maksavat kyllä paljon.
• But I belief safe is better than sorry leh. — Varmuus on aina paras, sanon minä.

Hor

Hor (/hɔ̃ˇ/), kirjoitetaan myös horh, on käytössä vetämään kuulijan huomio ja myöntyminen/tuki puoleensa:

• Then horh, another person came out of the house. — Ja sitten vielä toinenkin ihminen tuli ulos talosta.
• This shopping center also very nice horh. — Tämäkin ostoskeskus on aika hieno.

Ar

Ar (/ɑ̌/), kirjoitetaan myös arh tai ah, lisätään teeman ja kommentin väliin (usein negatiivisessa sävyssä):

• Dis boy arh, always so naughty one! — — Tämä poika on aina niin tuhma!

Ar (/ɑ̌/) nousevalla äänensävyllä on käytössä retorisen kysymyksen uudelleenkäynnissä:

• How come lidat one, arh? — Miksihän pitää käyttäytyä noin?

Ar (/ɑ̄/) keskitason toonilla toisaalta on käytössä merkkaamaan aitoa kysymystä joka vaatii vastauksen:

• You going again ar? — Oletko lähdössä taas?

Hah

Hah (/hɑ̌/), kirjoitetaan myös har, on käytössä ilmaisemaan epäuskomusta tai kyselevää sävyä.

• Har! He really pon class yesterday ar? — Täh?! Lintsasiko hän oikeasti tunnilta eilen?
• Har? How come like that one? End up kena caning! — Täh?! Miten hän joutui kepitetyksi?

Meh

Meh (/mɛ́/) on käytössä muodostamaan yllätystä ilmaisevia kyllä-ei kysymyksiä:

• They never study meh? — Vai etteivät ikinä opiskele? (Minähän luulin päinvastoin!)
• You don't like that meh? — Etkö pidä siitä? (Minähän luulin, että pitäisit!)

Siah

/sjɑ̀/ on käytössä ilmaisemaan kateutta ja korostusta

• He very solid siah. — Hän on hyvin kyvykäs.
• Wahlau, very heng siah. — Herranjumala, olipa täpärällä!

Nia

Hokkienin kielestä peräisin merkiten "vain".

• I not so old lah, I 18 nia. — En ole niin vanha, minähän olen vain 18-vuotias.
• Abit nia. — Vain vähän.

Sanasto

Kahvilassa tilaaminen

• Teh - (hokkienkiina) tee
• Teh-O - (hokkienkiina) maidoton tee
• Teh-C - (hokkienkiina) tee maitotiivisteen kera (C-kirjain viittaa "Carnation" -merkkiseen maitotiivisteeseen)
• Teh-Peng - (hokkienkiina) tee jään kera
• Teh-packet - noutotee

• Kopi - (hokkienkiina) kahvi
• Kopi-O - (hokkienkiina) maidoton kahvi
• Kopi-C - (hokkienkiina) kahvi maitotiivisteen kera (C-kirjain viittaa "Carnation" -merkkiseen maitotiivisteeseen)
• Kopi-Peng - (hokkienkiina) kahvi jään kera
• Kopi-packet - noutokahvi
• Kopi-gao - sakea kahvi
• Kopi-siu-dai - kahvi vähemmän sokerin kera

Englannin sanoja, joilla eri merkitys singlishissä

• arrow - pitää silmätikkuna; antaa tehtävä; "Why he arrow me to do this?" (engl. nuoli)
• blur - hämmentynyt, hämillään (engl. tahra)
• choose - selata - "Choose, choose, choose, but never buy, is it?" (engl. valita)
• chop - leimata kumileimasimella - "eh, your passport got kena chop or not ah?" (engl. pilkkoa)
• ever - kerran - I ever see him - johtuu malaijinkielisestä sanasta "pernah" (engl. koskaan, ikinä)
• follow - tulla mukaan/liittyä seuraan - Can I follow? (engl. seurata)
• heartlander - työväenluokkaan kuuluva ja Singaporen julkisin varoin rahoitetuista asunnoista vastaava lautakunta HDB:n asunnossa asuva henkilö (kirjaimellisesti sydänmaalainen)
• having here - ruokailla ravintolassa; antonyymi eli vastakohta on "take-away" tai "tar-bao".
• help, lah - olisitko kiltti ja auttaisit minua lopettamalla sen, mitä parhaillaan puuhaat - "Help lah, stop hitting on my sister"
• keep - panna syrjään, panna pois - "Please keep your notes" (engl. pitää, säilyttää)
• kilat - erinomainen, loistava - kenkäänsä hyvin kiillottelevaan ihmiseen viittaava armeijatermi. Ks. "solid"
• on/off - avata/sulkea televisio - "I on the TV" (engl. adessiivia ja ablatiivia vastaavat prepositiot)
• send - kuljettaa jhk - "I'll send you to the airport." (engl. lähettää)
• shagged - väsynyt (johtuu samaa tarkoittavasta brittipuhekielisestä ilmauksesta "shagged out"; "shagged" tarkoittaa muualla englantia puhuvassa maailmassa "naitua, nussittua" mutta Singaporessa merkitys rajoittuu väsymyksen tunteeseen)
• solid/steady - erinomainen, loistava - "Solid sia, that movie." Ks. "kilat" (engl. vakaa, tukeva)
• sabo - lyhenne englanninkielisestä sanasta "sabotage" (sabotoida, aiheuttaa epäonnistuminen) - "Because he sabo me, now boss mad at me!"
• spoil - olla vaurioitunut "This one, spoil." (engl. pilaantua)
• stay - asua - johtuu malaijinkielisestä sanasta "tinggal". "She's staying in Ang Mo Kio." (engl. pysyä)
• shy (don't shy!) - älä viitsi! ala tulla! - johtuu malaijista "jangan malu-malu!"
• upgrade - parantaa, kehittää, kunnostaa - "The service has been upgraded."
• what? - vai mitä? - "You never give me, what?" (engl. mitä?)
• trow - heittää menemään "I trow it already."

Ilmaisuja

• Aboden/Abuden - Tarkoittaa samaa kuin englanninkielinen sana "duh" ja sen suomenkielinen vastine "daa"; käytetään tapauksissa, joissa päivänselviä juttuja on todettu. Joskus lyhennemuodossa "Aboh?"
• Eye-power - Joka istuu kädet ristissä, ottaa mukavan asennon ja seuraa sivummalta, kun muut tekevät työtä. Ryhmä-X -sarjan Kyklooppi joskus yhdistetään sanontaan "eye-power" eli suom. "silmävoima".
• return back - antaa takaisin (kirjaimellisesti "palauttaa takaisin")
• Taiji master - joka vierittää vastuun (kirjaimellisesti taijimestari)
• toast bread - paahtoleipä (kirjaimellisesti paahtoleipäleipä)
• no fish prawn oso can - tyytyä vähempään (käännöslaina hokkienkiinan ilmaisusta "bo hir hay mah hoh")
• You think, I thought, who confirm? - käytetään armeijassa, kun joku on sotkenut tai tyrinyt (kirjaimellisesti "sinä luulit, minä luulin, kukapa vahvistaa?")
• You want 10 sen? - "Häivy!" "Pois täältä!" Viittaa puhelinkioskien 10 senttiä maksaviin puheluihin (suom. "10 senttiäkö sä haet?")
• My england not powderful! - Sarkastinen vastaus, jota käytetään, kun singlishiä puhuvaa moititaan "virheellisestä" kieliopista. Väännös englanninkielisestä "My English is not very powerful (strong)!" eli "Englannin taitoni ei ole kovin vahva!" Singlishinkielinen vastine tarkoittaa kirjaimellisesti, että "Englantini (maa, ei kieli) ei ole kovin pulverimainen!"
• Last time police wear short pants! - Tiuskaisu, jota käytetään, kun joku viittaa menneiden aikojen politiikkaan ja tapoihin. Johtuu Britannian siirtomaa-ajan poliiseista, jotka pukeutuivat 1950 ja -60-luvuilla lyhyihin khakihousuihin. (suom. "Viimeksi kun poliisit pukeutuivat lyhyihin housuihin!")
• Why you so liddat ar? - (engl. - Why are you so "like that"?) - kohtuuttomasti käyttäytyvälle ihmiselle osoitettu valitus (suom. "Miksi käyttäydyt noin?")
• He still small boy one - Singaporelaisen lain mukaan alaikäiselle olevalle osoitettu (yleensä loukkaava) kommentti. (suom. "Hän on yhä tuollainen pikkupoika")
• Got problem is it? - aggressiivinen ja yllyttävä kommentti (suom. "Onko ongelmia?")
• You got telephone me that time? - "Soititko jonkin aikaa sitten minulle?"
• tailong/chetti/chettia - joka myöntää lainat korkealla korolla, erityisesti kun on järjestäytyneen rikollisuuden tukema ja rahoittama
• tok kok - puhua tyhmiä, lässyttää (johtunee englanninkielisestä ilmaisusta "cock and bull story" (suom. 'kaukaa haettu selitys')); "Dont tok kok lah!"
• HA HA HA (lausutaan pitämällä lyhyen tauon jokaisen "HA" -huudahduksen välillä) - sarkastinen nauru, jota käytetään, kun vitsi ei ollutkaan hauskaa

Singlish populaarikulttuurissa

Elokuvat

• Money Not Enough
• I Not Stupid
• Army Daze

Televisio

• Phua Chu Kang
• Comedy Night

Kirjallisuus

• Chong, C.S., NS: An Air-Level Story (Singapore: Times Books International, 1994)
• Chiang, Michael, Army Daze (Singapore: Times Books International, 1985)