Avaa päävalikko

Simonkatu

katu Helsingissä
(Ohjattu sivulta Simonkatu (Helsinki))
Simonkatu Helsinki.jpg
Simonkatu2 Helsinki.jpg

Simonkatu (ruots. Simonsgatan) Helsingin ydinkeskustassa on lyhyt poikkikatu Mannerheimintien ja Annankadun välissä. Katu kulkee ilmansuunnassa koillisesta lounaaseen. Katu on saanut nimensä kaupungininsinööri Simon Grönlundin mukaan.[1]

Ainoa poikkikatu – Yrjönkatu – lähtee kadun puolivälin jälkeen kaakkoon päin.

Mannerheimintien toisella puolella katulinjaus jatkuu Rautatieaseman suuntaan Kaivokadun nimisenä.

Kampin vuonna 2009 valmistunut raitiotierata kulkee Mannerheimintieltä Simonkatua pitkin Urho Kekkosen kadulle ja Fredrikinkadulle. Näin ollen Kampin keskus sai raitiovaunuyhteyden.

Rakennuksia Annankadun suuntaanMuokkaa

 
Simonkatu kuvattuna Sokoksen katolta

Forumin kauppakeskus (Simonkatu 2–4; valmistunut 1986, arkkitehdit Kari Hyvärinen, Kaarlo Leppänen, Jaakko Suihkonen[2]) sijaitsee Mannerheimintien kulmassa mäkeä ylös mentäessä vasemmalla puolella, oikealla puolella on Lasipalatsi ja Helsingin vanha linja-autoasema. Vanhan linja-autoaseman ja Simonkadun välissä on ramppi Forumin maanalaiseen parkkiluolastoon.

Forumin vieressä Simonkatu 6:ssa on Jussi ja Toivo Paatelan suunnittelema, 1921 valmistunut Maalaistentalo, Pellervo-seuran ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton omistama rakennus. Siinä on toiminut 90 vuoden ajan muun muassa MTK:n päätoimisto, Maaseudun Tulevaisuuden toimitus sekä aikanaan myös muiden pellervolaiseen osuusliikkeeseen kytkeytyneiden yritysten ja organisaatioiden tiloja.[3][4][5] Rakennuksessa aloitti toimintansa vuonna 1889 myös Paischeffin huonekaluliike, joka oli aikansa kuuluisin ja menestynein huonekalujen jälleenmyyjä Suomessa[6].

Koiton talo (Simonkatu 8; Usko Nyströmin ja Vilho Penttilän käsialaa vuodelta 1907) sijaitsee Yrjönkadun kulmassa ennen risteystä.[7]

Scandic Hotel Simonkenttä (Simonkatu 9) sijaitsee Simonkadun pohjoisreunassa Annankadun risteyksessä. Sen paikalla oli vuosina 1876–1929 käytettyjen vaatteiden kauppakojualue Narinkka[8] ja myöhemmin 1960-luvulta lähtien linja-autojen päätepysäkkialue Simonkenttä, josta lähtivät muun muassa Haagaan ja Konalaan johtaneet linjat.

LähteetMuokkaa

  1. Helsingin kadunnimet, s. 136. Helsingin kaupunki, 1970.
  2. Kaija Ollila, Kirsti Toppari: Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, 8. painos, s. 350. Helsingin sanomat, 1998. ISBN 951-9134-69-7.
  3. Monen hyvän idean yritys- ja järjestöhautomo Osuustoiminta-lehti. Viitattu 2.8.2012.
  4. Maalaistentalosta historiikki Maalaisten Talo Oy:n tiedote 15.12.2009. Viitattu 2.8.2012.
  5. Simonkatu 6 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  6. John Paischeff. Kauppalehti, 15.12.1909.
  7. Puhvelista Punatulkkuun, s. 132–133
  8. Kaupungin nimet: Narinkka Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 15.7.2010.

Aiheesta muuallaMuokkaa