Avaa päävalikko

Siiseli eli lännensiiseli[2] (Spermophilus citellus) on oravien heimoon (Sciuridae) kuuluva jyrsijä. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että lajin suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin euroopansuslikki.[2]

Siiseli
Europäischer Ziesel in Hockstellung.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Jyrsijät Rodentia
Alalahko: Oravamaiset jyrsijät Sciuromorpha
Heimo: Oravat Sciuridae
Alaheimo: Xerinae
Tribus: Marmotini
Suku: Siiselit Spermophilus
Laji: citellus
Kaksiosainen nimi

Spermophilus citellus
(Linnaeus, 1766)

Siiselin levinneisyysalue
Siiselin levinneisyysalue
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Siiseli Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Siiseli Commonsissa

Levinneisyys ja elinympäristöMuokkaa

Siiseliä tavataan Keski- ja Itä-Euroopassa, Ukrainassa ja Mustanmeren seudulla. Se on kuollut sukupuuttoon Kroatiasta ja Saksasta, mutta on palautusistutettu Puolaan.[1] Laji viihtyy aroilla, vuoristoniityillä ja kesantomailla.[3]

TuntomerkitMuokkaa

Siiseliurokset ovat hieman kookkaampia kuin naaraat. Täysikasvuinen siiseli painaa 200-350 grammaa ja sen hoikkarakenteisen ruumiin pituus on noin 20 cm. Siiselin häntä on 4-8 cm mittainen. Siiselin pää muistuttaa oravan päätä, mutta sen korvat ovat melko lyhyet.[3]

RavintoMuokkaa

Siiselin ravinto koostuu lähinnä kasvikunnan tuotteista, mutta eläinperäinenkin ravinto kelpaa.[3]

LisääntyminenMuokkaa

Siiselinaaraan tiineys kestää 25 vuorokautta, minkä jälkeen se synnyttää 6-8 poikasta. Syntyminen tapahtuu keväällä ja poikaset itsenäistyvät parin kuukauden kuluttua.[3]

UhanalaisuusMuokkaa

Lajia pidetään vaarantuneena.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Coroiu, C., Kryštufek, B., Vohralík, V. & Zagorodnyuk, I.: Spermophilus citellus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.6.2014. (englanniksi)
  2. a b Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) luomus.fi. 2008. Viitattu 7.11.2010.
  3. a b c d Jiří Gaisler ja Jan Zejda: Suuri eläinkirja, s. 296. suom. Mattias Toivanen, Jere Malinen ja Ismo Nuuja. WSOY, 1995. ISBN 951-0-22848-6.