Oravat

jyrsijöiden heimo

Oravat[2] (Sciuridae) on laaja jyrsijöiden heimo, johon kuuluvat muun muassa varsinaiset oravat, liito-orava, murmelit ja siiselit. Oravia esiintyy kaikilla mantereilla lukuun ottamatta Etelämannerta, tosin Australiaan ne ovat levinneet vasta ihmisen tuomana.

Oravat
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Jyrsijät Rodentia
Alalahko: Oravamaiset jyrsijät Sciuromorpha
Heimo: Oravat
Sciuridae
Hemprich, 1820
Alaheimot [1]
Katso myös

  Oravat Wikispeciesissä
  Oravat Commonsissa

Piirteitä

muokkaa

Oravia elää monenlaisissa elinympäristöissä lauhkeilla, subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla. Liito-oravia lukuun ottamatta ne ovat kaikki päiväeläimiä.[3]

Suurimmat murmelit (Marmota) painavat yli kahdeksan kilogrammaa. Jättiläisoravat (Ratufa) ovat suurimpia puussa eläviä oravia ja kasvavat jopa kolmen kilogramman painoiseksi. Pienimpiä oravia ovat pygmipuuoravat (Myosciurus ja Exilisciurus), jotka ovat hiirtäkin pienempiä ja painavat alle 15 grammaa.[4]

Oravilla on suuret talttamaiset etuhampaat. Poskihampaat vaihtelevat sen mukaan, mitä laji syö – lehtiä syövien lajien poskihampaissa on kaikkein epätasaisin purupinta.[4]

Maassa liikkuvilla oravilla on lyhyemmät jalat ja häntä kuin puussa liikkuvilla oravilla. Kaikkein pisimmät jalat ja häntä on liito-oravilla, jotka pystyvät liitämään jalkojensa välissä olevien ihopoimujen avulla.[4]

Oravat pystyvät kääntämään nilkkojaan 180 astetta, minkä ansiosta ne kykenevät kiipeämään puunrunkoa pitkin alaspäin ketterästi.[4]

Joillakin oravilla on poskipussit, joihin ne varastoivat ruokaa.[4]

Oravilla on hyvä näkö ja laaja terävän näön alue, joten oravan ei tarvitse käännellä päätään nähdäkseen ympärilleen. Monella päiväaktiivisella lajilla on silmänsä linssissä kellertävää pigmenttiä, joka vähentää heijastuksia ja voimistaa värien kontrastia kuten aurinkolasit.[4]

Taksonomia

muokkaa

Oravien alaheimot, tribukset ja suvut:[5]

 
Orava (Sciurus vulgaris)
 
Liito-orava (Pteromys volans)
  • Sciurinae, varsinaiset oravat – 20 sukua, 81 lajia
    • Sciurini – 5 sukua, 37 lajia
      • Microsciurus (4)
      • Rheithrosciurus (1)
      • Sciurus (28)
      • Syntheosciurus (1)
      • Tamiasciurus (3)
    • Pteromyini – 15 sukua, 44 lajia
      • Aeretes (1)
      • Aeromys (2)
      • Belomys (1)
      • Biswamoyopterus (1)
      • Eoglaucomys (1)
      • Eupetaurus (1)
      • Glaucomys (2)
      • Hylopetes (9)
      • Iomys (2)
      • Petaurillus (3)
      • Petaurista (9)
      • Petinomys (8)
      • Pteromys (2)
      • Pteromyscus (1)
      • Trogopterus (1)
  • Callosciurinae – 14 sukua, 67 lajia
    • Callosciurus (14)
    • Dremomys (6)
    • Exilisciurus (3)
    • Funambulus (5)
    • Glyphotes (1)
    • Hyosciurus (2)
    • Lariscus (4)
    • Menetes (1)
    • Nannosciurus (1)
    • Prosciurillus (7)
    • Rhinosciurus (1)
    • Rubrisciurus (1)
    • Sundasciurus (17)
    • Tamiops (4)
 
Juovamaaorava (Tamias striatus)
 
Himalajanmurmeli (Marmota himalayana)
 
Kolumbiansiiseli (Spermophilus columbianus)
  • Xerinae – 22 sukua, 132 lajia
    • Xerini – 3 sukua, 6 lajia
      • Atlantoxerus (1)
      • Spermophilopsis (1)
      • Xerus (4)
    • Protoxerini – 6 sukua, 31 lajia
      • Epixerus (1)
      • Funisciurus (10)
      • Heliosciurus (6)
      • Myosciurus (1)
      • Paraxerus (11)
      • Protoxerus (2)
    • Marmotini – 13 sukua, 95 lajia
      • Ammospermophilus (5)
      • Callospermophilus (3)
      • Cynomys, preeriakoirat (5)
      • Ictidomys (3)
      • Marmota, murmelit (15)
      • Notocitellus (2)
      • Otospermophilus (3)
      • Poliocitellus (1)
      • Sciurotamias (2)
      • Spermophilus, siiselit (15)
      • Tamias, maaoravat (25)
      • Urocitellus (12)
      • Xerospermophilus (4)

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Thorington, Richard W., Jr. & Koprowski, John L. & Steele, Michael A. & Whatton , James F.: Squirrels of the World. The Johns Hopkins University Press, 2012. ISBN 978-1-4214-0469-1.

Viitteet

muokkaa
  1. Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Sciuridae Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 5.12.2010. (englanniksi)
  2. Laukkanen, Anna-Maija & Virtanen, Matti: Koko perheen eläinkirja, s. 83–86. (Toinen painos) Vantaa: Kirjalito, 1997. ISBN 951-28-1927-9.
  3. Thorington ym. 2012, s. 11.
  4. a b c d e f Thorington ym. 2012, s. 7–10.
  5. Thorington ym. 2012, s. 1–3.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.