Siirtoseurakunta tarkoitti Moskovan rauhassa 1940 ja aseleposopimuksessa 1944 Neuvostoliitolle luovutetuilla alueilla toimineita seurakuntia. Seurakuntien jäsenet muuttivat siirtoväkenä muualle Suomeen, mutta siirtoseurakunnat toimivat sen jälkeenkin omina hallinnollisina kokonaisuuksina siirtoväen keskuudessa. Siirtoseurakunnat lakkautettiin vuoden 1950 alussa. Evankelis-luterilaisten siirtoseurakuntien jäsenet otettiin uuden asuinpaikkansa seurakuntaan ja viranhaltijat nimitettiin ilman vaalia jonkin seurakunnan virkaan. Siirtoseurakuntien arkistot ovat Mikkelin maakunta-arkistossa. Suomen ortodoksisessa kirkossa suoritettiin kokonaan uusi aluejärjestely 1950, sillä sen siirtoseurakunnat muodostivat seurakuntien enemmistön.[1][2]

LähteetMuokkaa

  1. Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965.
  2. Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966.