Shing-Tung Yau
Shing-Tung Yau (kiin.: 丘成桐; Jyutping: Jau1 Sing4-tung4, s. 4. huhtikuuta 1949 Shantou, Kiina)[1] on kiinalainen matemaatikko. Hän on tutkinut muun muassa differentiaalilaskentaa ja topologiaa. Yau on tällä hetkellä Harvardin yliopiston professorina.
Shing-Tung Yau | |
---|---|
丘成桐 | |
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | 丘成桐 |
Syntynyt | 4. huhtikuuta 1949 Shantou, Kiina |
Koulutus ja ura | |
Väitöstyön ohjaaja | Shiing-Shen Chern ja H. Blaine Lawson |
Opettaja | Shiing-Shen Chern |
Tutkimusalue | Differentiaaligeometria ja matematiikka |
Palkinnot |
Fieldsin mitali Wolfin palkinto |
Hän opiskeli matematiikkaa Hongkongin yliopistossa ja Kalifornian yliopistossa. Tämän jälkeen hän toimi apulaisprofessorina New Yorkin yliopistossa kahden vuoden ajan, kunnes 1974 hän sai nimityksen Stanfordin yliopiston professoriksi.
Vuonna 1976 hän todisti Calabin konjektuurin, joka on nyt perustana fyysikkojen säieteorialle. Yau on saanut lukuisia palkintoja matemaattisista töistään, muun muassa 1982 Fieldsin mitalin osittaisdifferentiaaliyhtälöstä.
Hän on saanut Wolfin palkinnon matematiikassa vuonna 2010.[2]
LähteetMuokkaa
- ↑ Shing-Tung Yau
- ↑ Shing-Tung Yau Winner of Wolf Prize in Mathematics – 2010 Wolf Foundation. Viitattu 14.11.2017.
1936: Ahlfors • Douglas | 1950: Schwartz • Selberg | 1954: Kodaira • Serre | 1958: Roth • Thom | 1962: Hörmander • Milnor | 1966: Atiyah • Cohen • Grothendieck • Smale | 1970: Baker • Hironaka • Novikov • Thompson | 1974: Bombieri • Mumford | 1978: Deligne • Fefferman • Margulis • Quillen | 1982: Connes • Thurston • Yau | 1986: Donaldson • Faltings • Freedman | 1990: Drinfeld • Jones • Mori • Witten | 1994: Zelmanov • Lions • Bourgain • Yoccoz | 1998: Borcherds • Gowers • Kontsevitš • McMullen | 2002: Lafforgue • Vojevodski | 2006: Okounkov • Perelman • Tao • Werner | 2010: Lindenstrauss • Châu • Smirnov • Villani | 2014: Avila • Bhargava • Hairer • Mirzakhani | 2018: Birkar • Figalli • Scholze • Venkatesh | 2022: Duminil-Copin • Huh • Maynard • Vjazovska