Wikipedia

Shetlandinsaaret

Skotlantiin kuuluva saaristo Atlantilla
(Ohjattu sivulta Shetland)

Shetlandinsaaret[2] eli Shetlanti (engl. Shetland, gaeliksi Sealtainn) on Skotlantiin kuuluva saariryhmä Ison-Britannian saaren pohjoispuolella Pohjanmeressä Orkneysaarten ja Färsaarten välissä. Se on myös yksi Skotlannin 32 hallintoalueesta (council area). Shetlandinsaariin kuuluu yksi suuri ja kymmeniä pieniä saaria. Hallintoalueella on arviolta 22 920 asukasta (vuonna 2019) ja sen pinta-ala on 1 466 neliökilometriä.[1] Pääkaupunki on Lerwick.

Shetland
Sealtainn
Näkymä Lerwickiin
Näkymä Lerwickiin
Lippu
Lippu		 Vaakuna
Vaakuna
Alueen sijainti Skotlannissa
Alueen sijainti Skotlannissa

Koordinaatit: 60°09′N, 01°08′W

Motto: "Með lögum skal land byggja."
("Maata on lailla rakennettava.")

Valtio Yhdistynyt kuningaskunta
Maa Skotlanti
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Lerwick
Pinta-ala 1 466[1] km²
Väkiluku (2015) 23 200[1]
 – väestötiheys 15,8[1] as./km²
Kielet englanti
BKT 636 milj. €
Lyhenteet
 – ISO 3166 GB-ZET
Hallintoalueen internetsivut

Maantiede

muokkaa
Katso myös: Luettelo Shetlandinsaarten saarista
 
Lintuharrastajia Mousan saarella heinäkuussa 2010.

Sijainti ja pinnanmuodot

muokkaa

Shetlandinsaaret sijaitsevat 210 kilometriä Skotlannin mantereesta pohjoiseen. Saaret ovat Britannian pohjoisin alue. Saariryhmään kuuluu noin sata saarta, niistä asuttuja on alle 20.[3]

Shetlandinsaarten pinta-ala on 1 468 neliökilometriä. Pääsaaren Mainlandin pinta-ala on 899 neliökilometriä. Mainlandin itäpuolella ovat Whalsay ja Bressay sekä pohjoispuolella Yell, Fetlar ja Unst. Yell (212 neliökilometriä) on toiseksi suurin saarista ja Unst (120 neliökilometriä) kolmanneksi suurin. Muut saaret ovat alle 40 neliökilometrin suuruisia. Unst on pääsaarista pohjoisin, ja puolitoista kilometriä sen pohjoispuolella on Muckle Fluggan kalliosaari, jossa on Britannian pohjoisin kohta.[4][3]

Ilmasto

muokkaa

Shetlandinsaarten ilmasto on suhteellisen leuto, sillä Pohjois-Atlantin virta lämmittää sitä.[3] Vuoden lämpimin kuukausi on heinäkuu ja kylmin helmikuu. Heinäkuussa päivän keskimääräinen ylin lämpötila on 14,2 astetta ja helmikuussa 5,3 astetta. Lämpöennätys 23,4 astetta on mitattu heinäkuussa 1991 ja pakkasennätys -8,9 astetta tammikuussa 1959.[5]

Vuoden keskimääräinen sadanta on 1 220 millimetriä. Siitä suurin osa tulee talvella, ja kuivimmat kuukaudet sijoittuvat huhti–elokuulle. Vaikka talvella sataa enemmän kuin kesällä, pysyvää lunta ei sada juurikaan. Kesällä tulee kosteutta paljon sumuna.[6]

Shetlandissa tuulee paljon, ja keskimääräinen tuulen nopeus on 6,7 m/s. Varsinkin talvisin tuuli yltyy puhureissa, eivätkä hurrikaaniluokan tuulet ole harvinaisia. Puhureita ei esiinny aivan yhtä paljon huhti–syyskuussa, ja lähes tuulettomiakin päiviä voi olla ympäri vuoden.[6]

Lerwickin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 6,1 5,8 6,7 8,4 10,6 12,6 14,4 14,7 13,0 10,4 8,1 6,6 ka. 9,8
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 2,2 1,8 2,4 3,8 5,6 8,1 10,1 10,5 9,1 6,6 4,3 2,5 ka. 5,6
Vrk:n keskilämpötila (°C) 4,2 3,8 4,6 6,1 8,1 10,4 12,3 12,6 11,1 8,5 6,2 4,6 ka. 7,7
Sademäärä (mm) 150,4 122,7 109,2 67,8 56,9 59,8 67,7 88,6 105,8 130,6 143,2 149,7 Σ 1 252,4
Sadepäivät (d) 22,0 19,2 19,3 14,7 11,7 11,5 12,1 13,1 16,1 20,3 21,5 22,6 Σ 204,1
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
6,1
2,2
5,8
1,8
6,7
2,4
8,4
3,8
10,6
5,6
12,6
8,1
14,4
10,1
14,7
10,5
13,0
9,1
10,4
6,6
8,1
4,3
6,6
2,5
S
a
d
a
n
t
a 		150,4
122,7
109,2
67,8
56,9
59,8
67,7
88,6
105,8
130,6
143,2
149,7


Lähde: Met Office

Luonto

muokkaa

Shetlandinsaarilla kasvaa luonnonvaraisena pihlajaa ja metsäomenapuita. Ihmisasutuksen myötä on sinne tuotu muitakin saarilla selviäviä puurunkoisia kasveja. Kotoperäiseen kasvillisuuteen kuuluvat jäkälät, sammalet ja ruusujuuri.

Historia

muokkaa

Viikinkien valloitettua aiemmin piktien asuttamat saaret niistä tuli 500 vuodeksi skandinaavinen siirtokunta. Viikingit käyttivät saaresta nimeä Hjaltland.[7] Saaret siirtyivät Tanskalta Skotlannille vuonna 1472, koska Tanska ei maksanut kuningas Jaakko III:n tanskalaisen puolison myötäjäisiä. Skandinaavista nornin kieltä saarella kuitenkin puhuttiin vielä 1700-luvulle saakka.

Toisen maailmansodan aikana Shetlandinsaarilta huollettiin Saksan miehittämässä Norjassa toiminutta vastarintaliikettä.

Talous

muokkaa

Pääelinkeinoja saarilla ovat öljyn ja kaasun tuotanto, kalastus ja maanviljely. Shetlanti tunnetaan shetlanninponien ja shetlanninlammaskoiran kotimaana. Sen asukkaat korostavat skandinaavisia juuriaan.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d United Kingdom: Council Areas and Major Cities in Scotland Citypopulation.de. Viitattu 11.12.2016.
  2. ↑ Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 170. (Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7 suomi
  3. ↑ a b c Shetland Islands Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 12.3.2017. (englanniksi)
  4. ↑ Shetland in Statistics, s. 4.
  5. ↑ Shetland in Statistics, s. 5.
  6. ↑ a b Climate Shetland.org. Promote Shetland. Viitattu 12.3.2017. (englanniksi)
  7. ↑ Veikko Ahola, Irmeli Kuhlman, Jorma Luoto: Tietojätti, tietosanakirja A-Ö, s. "Shimmy". Helsinki: Gummerus Oy, 2002 (7. painos.). ISBN 951-20-5809-X

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Skotlannin hallintoalueet

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Shetlandinsaaret&oldid=22843525”