Segovian akvedukti
Segovian akvedukti on roomalainen, noin vuonna 50 rakennettu akvedukti Segovian kaupungissa, Espanjassa. Rakennelma on kokonaisuudessaan 18 kilometriä pitkä, ja sen alkupää on 1 255 metrin korkeudessa olevalla purolla. Akvedukti joutui loppupäässään ylittämään jokilaakson, jonka yli on rakennettu 813 metriä pitkä akveduktisilta, joka sijaitsee nykyään Segovian kaupungin laajentumisen johdosta keskellä kaupunkia. Akvedukti kuuluu Segovian vanhankaupungin kanssa Unescon maailmanperintöluetteloon.
Segovian akvedukti | |
---|---|
Maailmanperintökohde | |
Kohteen nimi |
Segovian vanhakaupunki ja akvedukti |
Sijainti |
Segovia, Espanja |
Tyyppi | kulttuurikohde |
Kriteerit | I, III, IV |
Tunnusnumero | 311 |
Valintahistoria | |
Valintavuosi | 1985 |
Segovian akvedukti |
Rakennelma
muokkaaSegovian akvedukti on noin 18 kilometriä pitkä rakennelma, joka saa alkunsa pienestä purosta Sierra de Guadarraman vuoristosta.[1] Akveduktin alkupään, 1 255 metrin korkeudessa oleva rakennelma ohjasi osan puron vesistä kanavaan. Akvedukti seuraa vuoriston piirteitä useiden kilometrien ajan, ja sen kaltevuus on vain 0,43 prosenttia. Hieman ennen Fuentecilla de Tilviejon puron ylityspaikkaa akvedukti laskeutuu kuitenkin 75 metriä vain 553 metrin matkalla. Todennäköisesti alkuperäinen akvedukti oli Segoviasta vain Fuentecilla de Tilviejolle, ja myöhemmin sitä on pidennetty nykyiseen lähtöpaikkaansa, kun ensimmäisen puron vesi ei riittänyt, ja vaikean maaston takia reitillä jouduttiin tekemään jyrkkä pudotus.[2]
Fuentecilla de Tilviejolta akvedukti jatkaa suoraan Segoviaan. Noin kilometri ennen kaupunginmuuria sen piti kuitenkin ylittää 30 metriä syvä jokilaakso.[2] Laaksoa ylittämään tehtiin 813 pitkä akveduktisilta, jonka kaaret ovat kahdessa kerroksessa. Sitä kannattelee 128 pilaria, ja laakson matalammissa kohdassa silta on 28,5 metriä maanpinnan yläpuolella.[1] Sillan rakentamiseen käytettiin noin 20 400 graniittilohkaretta, joista suurin painaa kaksi tonnia. Graniitti louhittiin noin viiden kilometrin päästä kaupungista.[2]
Historia
muokkaaSegovian akveduktin rakennusajasta ei ole varmuutta, sillä sen rakentamisesta ei ole jäänyt dokumentteja. Tutkijat kuitenkin arvelevat, että se olisi rakennettu noin vuonna 50. Sen kaarissa ja rakennustyylissä on paljon yhtäläisyyksiä Roomassa sijaitsevan, vuosina 38–52 rakennetun Aqua Claudian kanssa.[1] Osa akveduktin kaarista tuhoutui muslimivalloitusten aikana 800-luvulla, mutta se peruskorjattiin 1484 Ferdinand ja Isabella Katolilaisen aloitteesta.[3]
Akvedukti on kokonaisuudessaan säilynyt hyvin ja sillan lisäksi monia osia siitä on säilynyt, sillä se on ollut pitkään käytössä. Varsinainen kanavaosa on kuitenkin korvattu moneen kertaan uudemmilla rakennelmilla. Vuonna 1929 kanava korvattiin lopullisesti betoniputkella.[2] Segovian asukkaat ovat kutsuneet akveduktia Paholaisen sillaksi sen suuren koon vuoksi.[4] Nykyään akveduktisilta on keskellä kaupunkiympäristöä, kun Segovia on laajentunut sen ympärille.[1] Saasteiden takia autoliikenne on nykyään kielletty sillan lähellä.[2] Vuonna 1985 akvedukti valittiin yhdessä Segovian vanhankaupungin kanssa Unescon maailmanperintöluetteloon.[1]
Segovian akvedukti
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Old Town of Segovia and its Aqueduct UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 23.5.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Segovia (Spain) romanaqueducts.info. Viitattu 23.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Segovia Aqueduct Sacred Destinations. Viitattu 23.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 6. Rooma, s. 266. WSOY, 1980. ISBN 951-0-09734-9.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Segovian akvedukti Wikimedia Commonsissa
- Alcalá de Henaresin yliopisto ja historiallinen ympäristö
- Alhambra, Generalife ja Albayzín Granadassa
- Altamiran luola
- Antoni Gaudín työt
- Aragonian mudéjar-arkkitehtuuri
- Aranjuezin kulttuurimaisema
- Atapuercan arkeologinen kohde
- Ávilan vanhakaupunki
- Barcelonan Sant Pau -sairaala ja katalonialainen musiikkipalatsi
- Burgosin katedraali
- Cáceresin vanhakaupunki
- Catalanin romaaniset kirkot Vall de Boíssa
- Côanlaakson ja Siega Verden esihistoriallinen kalliotaide (jaettu Portugalin kanssa)
- Córdoban historiallinen keskusta
- Cuencan linnoituskaupunki
- Doñanan kansallispuisto
- Elchen palmumetsä
- Elohopean perintö: Almadén ja Idrija (jaettu Slovenian kanssa
- Escorialin luostari
- Garajonayn kansallispuisto
- Ibizan biodiversiteetti ja kulttuuri
- Itä-Espanjan kalliomaalaukset
- La Lonja de la Seda de Valencia
- Las Médulas
- Lugon roomalainen muuri
- Madinat al-Zahra
- Méridan arkeologinen alue
- Oviedon muistomerkit ja Asturian vanhan kuningaskunnan kirkot
- Poblet-luostari
- Monte Perdido (jaettu Ranskan kanssa)
- Pyhiinvaellusreitti Santiago de Compostelaan
- Salamancan vanhakaupunki
- San Cristóbal de La Laguna
- San Millánin Yuso- ja Suso-luostarit
- Santa María de Guadalupe
- Santiago de Compostela
- Segovian vanhakaupunki ja akvedukti
- Serra de Tramuntanan kulttuurimaisema
- Sevillan katedraali, Alcázar ja Archivo de Indias
- Tarracon arkeologinen kokonaisuus
- Teiden kansallispuisto
- Toledo
- Úbedan ja Baezan renessanssimuistomerkit
- Vizcayan silta