Serra de Tramuntana

Serra de Tramuntana on vuoristo Mallorcan saarella, Espanjassa. Se on lounas-kaakkosuuntainen ja muodostaa saaren pohjoisosan. Puig Major (1 445 m) on vuoriston ja samalla Baleaarien korkein kohta.

Serra de Tramuntana
Serra de Tramuntana talvella
Serra de Tramuntana talvella
Korkein kohta
Nimi Puig Major
Korkeus meren-
pinnan tasosta
1 445 m

Maantiede ja ilmasto muokkaa

 
Vuoriston korkein kohta, Puig Major.

Serra de Tramuntana on jyrkkärinteinen vuoristo, joka kohoaa Mallorcan luoteisrannan suuntaisesti. Siitä voidaan erottaa kolme aluetta, keskiosissa on korkeimmat vuoret, pohjoisosaa halkovat monet lyhyet ja kapeat laaksot ja eteläosassa laaksot ovat leveämpiä eikä rinteet ole niin jyrkkiä kuin muualla vuoriston alueella.[1] Vuoriston korkeimmat huiput, 1 445 metrin korkuinen Puig Major ja 1 365 metrin korkuinen Puig de Massanella, sijaitsevatkin vuoriston keskiosissa.[2] Serra de Tramuntanan erityispiirteenä ovat karstimuodostelmat.

Serra de Tramuntanan ilmasto on vuoristoinen; ilmankosteus ja sadanta ovat korkeita ja lumisateitakin esiintyy. Lämpötilat ovat matalampia kuin saaren muissa osissa.[3] Vuoden keskilämpötila on korkeimmilla alueilla vain 10 astetta, ja sademäärä vuoristossa on yli tuhat millimetriä vuodessa.[4]

Luonto muokkaa

Alue voidaan jakaa viiteen ekosysteemiin. Rannikkovesissä on Posidonia-sukuisten kasvien hallitsemia niittyjä, joita halkovat vedenalaiset luolat ja niiden erikoistuneet eliöyhteistöt. Rannikkoympäristön kasvit kasvavat kallioilla. Rannikolla ja vuoristossa on myös macchia- ja garigue-kasvillisuutta, joissa kasvaa villiintyneitä oliiveja, katajoita ja tyräkkejä. Metsäympäristö on muodostunut rautatammimetsistä, jotka ovat säilyneet parhaiten luonnontilaisina ja joenvarsimetsistä ja mäntymetsiköistä. Lisäksi Serra de Tramuntanasta löytyy myös erikoistuneita ekosysteemejä luolissa, kosteikoilla ja vuorten huipuilla.[3]

Historia muokkaa

Ihmisasutus saapui Baleaareille noin 5000 eaa., mutta ensimmäiset löydetyt todisteet Serra de Tramuntanan asuttamisesta löytyy noin vuodelta 2500 eaa.[5] Serra de Tramuntana oli pitkään hyvin harvaan asuttua, ja vasta arabien vallattua Baleaarit 903 alkoi alue kehittyä. Muslimivallan aikana Serra de Tramuntanaan rakennettiin viljelypenkereitä ja kastelukanavia. Alueen väkiluku alkoi kasvaa selvästi 1300-luvulla, kun kristityt olivat vallanneet saaret ja kannustivat ihmisiä asuttamaan saarta. Oliivin viljely kasvoi voimakkaasti 1500-luvulla, ja oliiviöljyn tuottaminen oli saaren merkittävimpiä elinkeinoja 1600–1800-luvuilla.[6]

Mallorcan luonto alkoi 1800-luvun puolivälissä houkutella saarelle monia eurooppalaisia aristokraatteja ja älymystöä, jotka asuivat erityisesti Serra de Tramuntan alueella. Itävallan arkkiherttua Ludwig Salvator ihastui vuoristoalueeseen ja hankki sieltä 16 maatilaa. Vuosisadan jälkipuoliskolla Espanja alkoi kehittää saaria ja Serra de Tramuntaankin rakennettiin teitä ja satamia. 1900-luvun alkuneljänneksellä tekstiiliteollisuuskeskukset Sóller ja Esporles saivat sähköt ja puhelinlinjat. Samaan aikaan myös turismi alkoi vaikuttaa alueella, ja 1960-luvulla se alkoi korvaamaan monin paikoin maanvilejyä pääelinkeinona.[6]

Lähteet muokkaa

  • ICOMOS: Advisory Body Evaluation (pdf) 10.3.2011. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  • Morey & Ruiz-Pérez: The Balearic Islands. Vogiatzakis, I. N. & Pungetti, G. & Mannion A. M.: Mediterranean Island Landscapes. Springer, 2008. ISBN 978-1-4020-5063-3. Google-kirjat (viitattu 19.4.2012). (englanniksi)
  • Simonis, Damien & Andrews, Sarah: Mallorca. Footscray: Lonely Planet, 2008. ISBN 1741790905. Google-kirjat (viitattu 19.4.2012). (englanniksi)

Viitteet muokkaa

  1. ICOMOS, s. 1.
  2. Simonis & Anrews, s. 111.
  3. a b ICOMOS, s. 2.
  4. Morey & Ruiz-Pérez, s. 275.
  5. ICOMOS, s. 3.
  6. a b ICOMOS, s. 4.

Aiheesta muualla muokkaa