Serra de Tramuntana
Serra de Tramuntana on vuoristo Mallorcan saarella, Espanjassa. Se on lounas-kaakkosuuntainen ja muodostaa saaren pohjoisosan. Puig Major (1 445 m) on vuoriston ja samalla Baleaarien korkein kohta.
Serra de Tramuntana | |
---|---|
Serra de Tramuntana talvella |
|
Korkein kohta | |
Nimi | Puig Major |
Korkeus meren- pinnan tasosta |
1 445 m |
Maantiede ja ilmasto
muokkaaSerra de Tramuntana on jyrkkärinteinen vuoristo, joka kohoaa Mallorcan luoteisrannan suuntaisesti. Siitä voidaan erottaa kolme aluetta, keskiosissa on korkeimmat vuoret, pohjoisosaa halkovat monet lyhyet ja kapeat laaksot ja eteläosassa laaksot ovat leveämpiä eikä rinteet ole niin jyrkkiä kuin muualla vuoriston alueella.[1] Vuoriston korkeimmat huiput, 1 445 metrin korkuinen Puig Major ja 1 365 metrin korkuinen Puig de Massanella, sijaitsevatkin vuoriston keskiosissa.[2] Serra de Tramuntanan erityispiirteenä ovat karstimuodostelmat.
Serra de Tramuntanan ilmasto on vuoristoinen; ilmankosteus ja sadanta ovat korkeita ja lumisateitakin esiintyy. Lämpötilat ovat matalampia kuin saaren muissa osissa.[3] Vuoden keskilämpötila on korkeimmilla alueilla vain 10 astetta, ja sademäärä vuoristossa on yli tuhat millimetriä vuodessa.[4]
Luonto
muokkaaAlue voidaan jakaa viiteen ekosysteemiin. Rannikkovesissä on Posidonia-sukuisten kasvien hallitsemia niittyjä, joita halkovat vedenalaiset luolat ja niiden erikoistuneet eliöyhteistöt. Rannikkoympäristön kasvit kasvavat kallioilla. Rannikolla ja vuoristossa on myös macchia- ja garigue-kasvillisuutta, joissa kasvaa villiintyneitä oliiveja, katajoita ja tyräkkejä. Metsäympäristö on muodostunut rautatammimetsistä, jotka ovat säilyneet parhaiten luonnontilaisina ja joenvarsimetsistä ja mäntymetsiköistä. Lisäksi Serra de Tramuntanasta löytyy myös erikoistuneita ekosysteemejä luolissa, kosteikoilla ja vuorten huipuilla.[3]
Historia
muokkaaIhmisasutus saapui Baleaareille noin 5000 eaa., mutta ensimmäiset löydetyt todisteet Serra de Tramuntanan asuttamisesta löytyy noin vuodelta 2500 eaa.[5] Serra de Tramuntana oli pitkään hyvin harvaan asuttua, ja vasta arabien vallattua Baleaarit 903 alkoi alue kehittyä. Muslimivallan aikana Serra de Tramuntanaan rakennettiin viljelypenkereitä ja kastelukanavia. Alueen väkiluku alkoi kasvaa selvästi 1300-luvulla, kun kristityt olivat vallanneet saaret ja kannustivat ihmisiä asuttamaan saarta. Oliivin viljely kasvoi voimakkaasti 1500-luvulla, ja oliiviöljyn tuottaminen oli saaren merkittävimpiä elinkeinoja 1600–1800-luvuilla.[6]
Mallorcan luonto alkoi 1800-luvun puolivälissä houkutella saarelle monia eurooppalaisia aristokraatteja ja älymystöä, jotka asuivat erityisesti Serra de Tramuntan alueella. Itävallan arkkiherttua Ludwig Salvator ihastui vuoristoalueeseen ja hankki sieltä 16 maatilaa. Vuosisadan jälkipuoliskolla Espanja alkoi kehittää saaria ja Serra de Tramuntaankin rakennettiin teitä ja satamia. 1900-luvun alkuneljänneksellä tekstiiliteollisuuskeskukset Sóller ja Esporles saivat sähköt ja puhelinlinjat. Samaan aikaan myös turismi alkoi vaikuttaa alueella, ja 1960-luvulla se alkoi korvaamaan monin paikoin maanvilejyä pääelinkeinona.[6]
Lähteet
muokkaa- ICOMOS: Advisory Body Evaluation (pdf) 10.3.2011. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
- Morey & Ruiz-Pérez: The Balearic Islands. (Vogiatzakis, I. N. & Pungetti, G. & Mannion A. M.: Mediterranean Island Landscapes) Springer, 2008. ISBN 978-1-4020-5063-3 Google-kirjat (viitattu 19.4.2012). (englanniksi)
- Simonis, Damien & Andrews, Sarah: Mallorca. Footscray: Lonely Planet, 2008. ISBN 1741790905 Google-kirjat (viitattu 19.4.2012). (englanniksi)
Viitteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Serra de Tramuntana Wikimedia Commonsissa
- Serra de Tramuntana Unescon sivuilla (englanniksi)
- Serra de Tramuntanan kulttuuriympäristö Spain Is Culture -sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Serra de Tramuntana - UNESCO World Heritage status 2010, Cultural Landscape (englanniksi)
- Alcalá de Henaresin yliopisto ja historiallinen ympäristö
- Alhambra, Generalife ja Albayzín Granadassa
- Altamiran luola
- Antoni Gaudín työt
- Aragonian mudéjar-arkkitehtuuri
- Aranjuezin kulttuurimaisema
- Atapuercan arkeologinen kohde
- Ávilan vanhakaupunki
- Barcelonan Sant Pau -sairaala ja katalonialainen musiikkipalatsi
- Burgosin katedraali
- Cáceresin vanhakaupunki
- Catalanin romaaniset kirkot Vall de Boíssa
- Côanlaakson ja Siega Verden esihistoriallinen kalliotaide (jaettu Portugalin kanssa)
- Córdoban historiallinen keskusta
- Cuencan linnoituskaupunki
- Doñanan kansallispuisto
- Elchen palmumetsä
- Elohopean perintö: Almadén ja Idrija (jaettu Slovenian kanssa
- Escorialin luostari
- Garajonayn kansallispuisto
- Ibizan biodiversiteetti ja kulttuuri
- Itä-Espanjan kalliomaalaukset
- La Lonja de la Seda de Valencia
- Las Médulas
- Lugon roomalainen muuri
- Madinat al-Zahra
- Méridan arkeologinen alue
- Oviedon muistomerkit ja Asturian vanhan kuningaskunnan kirkot
- Poblet-luostari
- Monte Perdido (jaettu Ranskan kanssa)
- Pyhiinvaellusreitti Santiago de Compostelaan
- Salamancan vanhakaupunki
- San Cristóbal de La Laguna
- San Millánin Yuso- ja Suso-luostarit
- Santa María de Guadalupe
- Santiago de Compostela
- Segovian vanhakaupunki ja akvedukti
- Serra de Tramuntanan kulttuurimaisema
- Sevillan katedraali, Alcázar ja Archivo de Indias
- Tarracon arkeologinen kokonaisuus
- Teiden kansallispuisto
- Toledo
- Úbedan ja Baezan renessanssimuistomerkit
- Vizcayan silta