Satakunnan tykistörykmentti

Satakunnan Tykistörykmentti (lyhenne SATTR, aiemmin SatTR) on Kankaanpäässä toimiva Porin prikaatin joukkoyksikkö. Rykmenttiin kuuluu nykyisin neljä komppaniakoon perusyksikköä. Rykmentin historia alkaa Ruotsin vallan ajoilta ja nykyisen nimen se sai vuonna 1957, kun Kenttätykistörykmentti 2 nimettiin kotimaakuntansa mukaan. Satakunnan Tykistörykmentti oli vuosina 1957–1992 itsenäinen joukko-osasto, joka liitettiin vuonna 1992 perustettuun Tykistöprikaatiin. Satakunnan Tykistörykmentin toiminnot yhdistettiin 1.1.2015 osaksi Porin prikaatia osana puolustusvoimauudistusta. Uudistuksen yhteydessä Satakunnan Tykistörykmenttiin liitettiin Säkylästä siirretty kranaatinheitinkomppania.

Satakunnan Tykistörykmentti
Satakunnan Tykistörykmentin perinnelippu
Toiminnassa	1794 - 1811 Suomen Kuninkaallinen Tykistörykmentti 1918 - 1952 Kenttätykistörykmentti 1 1952 - 1956 Kenttätykistörykmentti 2 1957 - Satakunnan Tykistörykmentti
Aselajit	Kenttätykistö
Koko	Joukkoyksikkö
Tukikohta	Niinisalo
Marssi	Satakunnan marssi
Vuosipäivät	Perinnepäivä 26.5.
Komentajat
Nykyinen komentaja	Everstiluutnantti Pekka Kinnunen
Tunnettuja komentajia	Eversti Ilkka Ranta
Infobox OK

Organisaatio

Satakunnan Tykistörykmentin organisaatio on 1.1.2015 lähtien:

• 1. Patteri (1PTRI)
• 2. Patteri (2PTRI)
• Kranaatinheitinkomppania (KRHK)
• Raketinheitinpatteri (RAKHPTRI).

1. Patteri antaa koulutusta erilaisiin tykkimiehen tehtäviin tykki-, raketinheitin sekä komentopaikkakalustolla. Tärkeintä koulutuskalustoa ovat 155 millimetrin kanuunat, 122 millimetrin kevyt raketinheitin sekä komentopaikkojen erilaiset laitteet. Miehistötehtävien palvelusaika on pääsääntöisesti 165 ja johtajatehtävien aina 347 vuorokautta. Miehistötehtäviä on useita mm. 155K83-97-tykkiryhmän eri tehtävät, tuliasemamies, taistelulähetti, kuljettaja ja viestimies. Johtajatehtäviä on useita mm. jaosjohtaja, patteriupseeri, tulitoimintaupseeri, tykkiryhmän johtaja, viestiryhmän johtaja sekä tulitoiminta-aliupseeri.

2. Patteri antaa koulutusta tykkimiehille monipuolisesti komentopaikkojen ja huollon eri tehtäviin. Tärkeintä koulutuskalustoa ovat johtamiskontit, erilaiset ajoneuvot, materiaalin siirtoon, käsittelyyn ja kunnossapitoon liittyvä kalusto ja lääkintäalan materiaali. Miehistötehtävissä palvelusaika on pääsääntöisesti 165 tai 255 (lääkintämiehet) vuorokautta ja johtajatehtävissä 347 vuorokautta. Miehistötehtäviä ovat mm. viestimies, mittausmies, keittäjä, kuljettaja, taistelulähetti, täydennysmies ja lääkintämies. Johtajatehtäviä ovat mm. viestiupseeri, tulitoimintaupseeri, mittausupseeri jaosjohtaja, viestimestari, lääkintäaliupseeri sekä viesti- ja huoltoryhmien johtajat.

Kranaatinheitinkomppania antaa koulutusta jääkäreille kranaatinheittimistön ja tulenjohdon eri tehtäviin. Tärkeintä koulutuskalustoa ovat 120 millimetrin vedettävä kranaatinheitin ja AMOS-kranaatinheitin ja komentopaikka-ajoneuvot. Miehistötehtävien palvelusaika on pääsääntöisesti 165 ja johtajatehtävien aina 347 vuorokautta. Miehistötehtäviä ovat mm. kranaatinheitinmies, tulenjohtomies, kuljettaja, viestimies, taistelulähetti ja tuliasemamies. Johtajatehtäviä ovat mm. tulenjohtaja, tulitoimintaupseeri, mittausupseeri joukkueen johtaja, tulenjohtoaliupseeri ja heitinryhmien johtajat.

Raketinheitinpatteri vastaa valtakunnallisesti ainoana yksikkönä raskaan raketinheittimen sekä sääalan koulutuksesta. Tykkimiehille koulutettava tärkein kalusto on raskas raketinheitin (298RSRAKH06), komentopaikkakalusto sekä kevyt sääluotauskalusto. Miehistötehtävät sisältävät vaunumiehistön ja komentopaikka- ja tukihenkilöstön sekä säämiehet. Johtajatehtäviin sisältyy monipuolisesti kaikkia raketinheitinpatterin tehtäviä sekä sääalan tehtäviä.

Perinteet

Satakunnan Tykistörykmentti vaalii Kuninkaallisen Suomen Tykistörykmentin ja Kenttätykistörykmentti 1:n perinteitä.

Satakunnan Tykistörykmentin perinnepäivä on 26.5, joka on ensimmäisen suomalaisen tykistörykmentin - Kuninkaallisen Suomen Tykistörykmentin - perustamispäivä vuonna 1794. Kenttätykistörykmentti 1 perustettiin 1918 Vapaussodan jälkeen.

Satakunnan Tykistörykmentin lipun suunnitteli heraldikko Gustaf von Numers ja se vihittiin käyttöön puolustusvoimien lippujuhlapäivänä 4. kesäkuuta 1958 Helsingin Senaatintorilla. Rykmentin lipun värit ovat Satakunnan maakunnan värit - koboltinsininen ja viljapeltojen keltainen. Keskuskuviossa Satakunnan karhu kantaa liekehtivää pommia - tykistön perinteistä tunnusta. Vasemmassa ylänurkassa on tunnus, mikä viittaa perinteisiin myös Ruotsin vallan ajalta: kaksi tykinputkea ristikkäin sekä tykinkuulat. Lipputangon kärjessä on IV luokan vapaudenristi, jonka Suomen valtionhoitaja ja sotaväen ylipäällikkö, kenraali Gustaf Mannerheim luovutti Kenttätykistörykmentti 1:lle vapaussodan jälkeen. Vapaudenristin punavalkoisiin nauhoihin on kirjoitettu kahden taistelupaikan nimet: Tampere ja Viipuri. Näissä taisteluissa silloinen tykistö erityisesti kunnostautui.

Satakunnan Tykistörykmentin kunniamarssi on Allan Palmgrenin säveltämä ja Hjalmar Nortamon sanoittama Satakunnan marssi.

Satakunnan Tykistörykmentin perinneristinä on Satakunnan Tykistöristi, joka on Yrjönristi Satakunnan karhua kuvaavalla tunnuksella.

Satakunnan Tykistörykmentin perinnetykkinä on 122 H 09. Kyseessä on sama tykki, jonka kilpeen oli kiinnitetty KTR 1:lle myönnetty vapaudenristi.

Historia

Ruotsin vallan aika

Osana Ruotsia tykistöä on ollut Suomessa keskiajalta alkaen. Tykistöyksiköitä on sijainnut 1700 -luvulla ainakin Viipurissa, Turussa, Haminassa, Lappeenrannassa ja Savonlinnassa. Satakunnan Tykistörykmentin historian voidaan katsoa alkaneen Kuninkaallisen Suomen Tykistörykmentin perustamisesta 1794.  Tuolloin Ruotsin tykistö organisoitiin neljäksi rykmentiksi, jotka saivat nimeksi Svean, Götan, Venden ja Suomen Tykistörykmentit. Perustamiskäsky annettiin 26.5, joka on nykyään Satakunnan Tykistörykmentin perinnepäivä.

Kuninkaallinen Suomen Tykistörykmentti oli sijoitettuna Helsinkiin, Viaporiin, Hämeenlinnaan, Loviisaan, Varkauteen, Svartholmaan ja Tammisaareen. Helsingissä sijaitsivat rykmentin kasarmit Ullanlinnan lähellä. Rykmentillä oli siniset sotilaspuvut punaisella kauluksella. Hattusolki oli messingistä ja upseerien olkaimet kullatusta messingistä. Rykmentti oli hyvin varustettu tykkikalustolla. Rykmentin päävarastossa oli 1808 163 käyttökelpoista kenttätykkiä, joista 24 kuuluisia Helvigin suunnittelemia kanuunoita. Muut 215 tykkiä olivat linnoituksissa ja muissa varastoissa. Merkittävin sota, johon rykmentti osallistui, oli Suomen sota 1808 - 1809. Tykistö näytteli merkittävää osaa muun muassa Koljonvirran taistelussa. Sodan jälkeen 1811 päätettiin, että Kuninkaallinen Suomen Tykistörykmentti hajotetaan ja osia siitä liitettiin muihin Ruotsin rykmentteihin. Valloitetun maan ei sallittu pitää yllä tykistöä.

Itsenäisen Suomen alkuaika

Kenttätykistörykmentti 1 perustettiin ensimmäisenä rykmenttinä Vapaussodan jälkeen, kun itsenäisen Suomen tykistöä alettiin muodostamaan. Sen komentajaksi määrättiin jääkärieverstiluutnantti Lauri Malmberg. Rykmentti toimi hetken Hämeen Kenttätykistörykmentti N:o 1 nimisenä 11.11.1918 alkaen, saaden nimeksi Kenttätykistörykmentti 1 toukokuun 7. päivä 1919. Rykmentti oli alkuaikoina sijoitettuna pääosiltaan Tuusulassa, mutta vuodesta 1934 eteenpäin se sijaitsi kokonaisuudessaan Hämeenlinnassa. Rykmentti harjoitteli Lappeenrannassa ja Perkjärvellä, josta muodostui pääasiallinen leirialue vuodesta 1920 eteenpäin.

Komentajat

Rykmentin komentajana on toiminut 1.7.2022 alkaen everstiluutnantti Pekka Kinnunen. Hänen edeltäjänään ovat toimineet mm.:

• everstiluutnantti Nikolai Votshenko 1.1.2020-30.6.2022
• everstiluutnantti Antti Pirinen 1.1.2018 – 31.12.2019

• everstiluutnantti Jarmo Kiikka 1.11.2015 – 31.12.2017

• everstiluutnantti Paavo Keskiruusi 1.9.2012 – 31.10.2015

• everstiluutnantti Pertti Holma 1.2.2010 – 31.8.2012

• everstiluutnantti Heikki Roitto 1.8.2007 – 31.1.2010

• everstiluutnantti Jari Rankila 1.6.2004 – 31.7.2007

• everstiluutnantti Aki Sihvonen 1.4.2001 – 31.5.2004

• everstiluutnantti Tapio Luukkainen 1.9.1997 – 31.3.2001

• everstiluutnantti Raimo Koskela 1.3.1993 – 31.8.1997

• everstiluutnantti Osmo Olkkonen 1.3.1992 – 28.2.1993, SatTR/TykPr:n komentaja

• eversti Raimo Kaukonen (s.1938) 1990 – 29.2.1992, SatTR:n komentaja

• eversti Pertti Rairama (s.1936) 5.5.1988 – 1990

• eversti Ilkka Ranta (s.1938) 1985 – 4.5.1988

• eversti Reijo Kuusisto (1934–2019) 23.6.1980 – 1985

• eversti Pertti Ylätupa (s.1931) 13.9.1978 – 22.6.1980

• eversti Matti Vanonen (1928–2010) 1975 – 12.9.1978

• eversti Arvo Räisänen (1919–2011) 1966–1975

• eversti Martti Rintanen (1917–2000) 1964–1966

• eversti Aimo Mattila (1906–83) 1959–1964

• eversti Heimo Hukki (1909–59) 1955–1959

• eversti Paavo Palletvuori (1897–1979) 1952–1955, KTR 2:n komentaja

Lähteet

• Kuosa, Kalle: Satakunnan tykistörykmentti. Joensuu: Satakunnan Tykistörykmentin Perinneyhdistys, 1982.
• Satakunnan Tykistörykmentti (Arkistoitu – Internet Archive). Puolustusvoimat. Viitattu 31.8.2015