Avaa päävalikko

Sarjarimpi (Butomus umbellatus) on rantavesissä kasvava monivuotinen, kauniskukkainen vesikasvi. Se on heimonsa sarjarimpikasvien ainoa laji.

Sarjarimpi
ButomusUmbellatus.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Alismatales
Heimo: Sarjarimpikasvit Butomaceae
Suku: Sarjarimmet Butomus
Laji: umbellatus
Kaksiosainen nimi

Butomus umbellatus
L.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Sarjarimpi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Sarjarimpi Commonsissa

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

 
Sarjarimpin kukkia.

Sarjarimmen juurakko on vaakasuora, noin 10 cm pitkä ja 1 cm paksu. Lehdet ovat juurakossa tiheästi, kierteissti ja ne ovat tupellisia. Muodoltaan ne ovat kolmisärmäisiä, tasasoukkia, ehytlaitaisia ja kärkiosastaan kierteisiä. Lehdet ovat tavallisesti jäykkiä, 3–10 mm leveitä ja 40–80 cm pitkiä, mutta upoksissa tai virtaavassa vedessä lehdet ovat velttoja ja jopa 120 cm pitkiä. Pysty kukkavana on 60–120 cm korkea. Kukinto on sarjamainen ja siinä on 10–40 kukkaa. Kukinnon tyvellä on kolme kapeaa tukilehteä, ja yksittäisten kukkien kukkaperät ovat 8–12 cm pitkiä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Sekä verho- että terälehtiä on kolme kappaletta. Selän keskeltä purppuranpunaiset verholehdet ovat 8–12 mm pitkiä. Lähes valkoiset tai vaaleanpunaiset sekä punasuoniset terälehdet ovat hieman pienempiä ja leveämpiä. Kukissa heteitä on 9 ja emejä 6. Sarjarimpi kukkii Suomessa kesä-elokuussa. Hedelmä on tuppilo ja se sisältää lukuisia siemeniä, joista suuri osa on kuitenkin tavallisesti kehittymättömiä.[2]

LevinneisyysMuokkaa

Euroopassa sarjarimpeä tavataan suurimmassa osassa maanosaa. Se kuitenkin puuttuu lähes kokonaan eteläisimmiltä alueilta: Pyreneiden niemimaalta, Italiasta ja Kreikasta. Lajia ei myöskään tavata Norjassa, Pohjois-Ruotsissa, Islannissa ja Venäjän pohjoisosista. Euroopasta levinneisyysalue jatkuu Siperiaan ja Keski-Aasiaan, Turkkiin ja Lähi-itään. Sarjaripi on levinnyt ihmisen mukana myös Pohjois-Amerikkaan.[3]

Suomessa sarjarimpeä kasvaa runsaimmin Etelä-Suomessa sekä sisämaassa että rannikolla. Lajia tavataan lisäksi pitkin Pohjanlahden rannikkoa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla myös paikoin sisämaassa. Sarjarimpeä kasvaa myös siellä täällä Lapissa.[4]

ElinympäristöMuokkaa

Sarjarimpi kasvaa järvien, jokien ja vähäsuolaisten murtovesilahtien rehevänpuoleisilla rannoilla matalassa vedessä. Virtaavassa vedessä laji saattaa kasvaa melko syvälläkin kukkimattomana uposkasvina.[2]

KäyttöMuokkaa

Ruotsissa sarjarimmen lehdistä on kudottu muun muassa mattoja ja istuinsuojuksia.[3]

LähteetMuokkaa

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

ViitteetMuokkaa

  1. Akhani, H. & Zehzad, B.: Butomus umbellatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 18.10.2016. (englanniksi)
  2. a b Retkeilykasvio 1998, s. 507.
  3. a b Den virtuella floran: Blomvass (ruots.) Viitattu 28.8.2011.
  4. Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Sarjarimmen levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 28.8.2011.

Aiheesta muuallaMuokkaa